Lue keskustelun säännöt.
Venlafaxin paniikkihäiriöön
28.10.2016 |
Syökö täällä kukaan Venlafaxinia paniikkihäiriöön? Määrätty alkuun 75mg/pvä, joka nostetaan kahden viikon kuluessa 150mg/pvä.
Aiemmin oli käytössä Sepram, mutta teki olon niin oudoksi, etten voinut jatkaa käyttöä.
Kohtauslääkkeenä Opamox 15mg, joka on toiminut täydellisesti ilman toista ns. tukevaa, päivittäin käytettyä lääkettä. Paniikkikohtaukset mulla tulee yleensä täyteen pakatuissa tiloissa (ostoskeskukset, julkinen liikenne), mutta Opamoxin avulla olen pärjännyt ahdistavissa tilanteissa todella hyvin. Nyt lääkäri haluaa lopettaa kokonaan Opamoxin, koska on riippuvuuden mahdollisuus. Tähän mennessä olen käyttänyt Opamoxia max. 2krt/vko.
Löytyykö vertaistukea ja mitkä lääkeyhdistelmät ovat auttaneet teitä paniikkihäiriön kanssa?
Kommentit (57)
15 mg x 2 viikossa. Ja nyt lääkäri ottamassa sulta ne pois. Joko sinä valehtelet määrän huomattavasti alemmaksi, kuin todellisuudessa käytät, tai sitten sinä käyt nuoren naislääkärin vastaanotolla.
Itse olen käyttänyt 25 vuotta päivittäin 30 mg x2. Lääkärinä kokenut vanhempi herrasmies.
Nää myöhäisteini-ikäiset naislääkärit ovat kaikista pelotelluimpia lääkäreitä. Siihen kun lisää sen, että heillä ei ole mitään elämänkokemusta, vaan koko nuoruus on mennyt opiskellessa, niin ei heiltä voi mitään vaatiakaan. Ihmisten hoito tältä lääkäriryhmältä pitäisi kieltää kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun paniikikohtaukset ovat päivittäisiä käytän xanoria. Peruslääkitys cipralex 15g. En ole mitenkään koukussa xanoreihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö suomessa saa kunnon lääkkeitä enää paniikkiin? Tollasta paskaa antavat millä menee aivot muussiksi. Mun tutulle jolla oli pahoja selkäkipuja niin lääkäri ehdotti tuota venlafaxiinia, voitteko kuvitella :D.
Kyllä on paskalla tasolla lääkintä huolto suomessa! Buuuuuuuuuuuuuuuuuu!
Mikä on mielestäsi kunnon lääke paniikkiin?
Pampulat.
??
Vierailija kirjoitti:
Ei auta muu kuin pamit tai xanorit. Jos on yhtään voimakkaampiin kohtauksiin taipumusta.
Surullista mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa tää, että millä eri lääkkeillä paniikkihäiriötä voidaan hoitaa. Itsellä ollut juurikin sepram ja opamox, mutta onko jotain muitakin vaihtoehtoja?
Kiinnostaa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että älä helvetissä koske Venloihin!! Toimii ihan hyvin, mutta lopettaminen on KAMALAA!
Pitääkö ne joskus lopettaa?
Suosittelen venlaflaxinia! Olen aloittanut 150mg ja lisäksi opamoxia pieniä määriä tarvittaessa, alussa tuli käytettyä jonkun verran. Venlan olen saanut laskettua 75mg ja opamoxin jätin kokonaan pois hyvin äkkiä koska huomasin jääväni koukkuun sen tuomaan hyvään ja rauhalliseen oloon. Vieroitusoireita varmasti tulee minesta muustakin lääkkeestä lopettaessa mutta jos lääkkeen lopettaa oikeasti maltillisesti pikkuhiljaa ja oireet pieniksi. Ja hetken kestävät vieroitusoireet on pientä verrattuna siihen miten lääke muuten on ehkä auttanut esim paniikkikohtauksiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta venla paniikkiin, eikä ahdistukseen. Itsellä kohtaukset vain pahenivat. :/ Eikä opamoxeja, tai xanoreita ihan helpolla saa, kun lääkärit pelkäävät bentsokoukkua.
Pakko elää sitten tätä joka päiväistä helvettiä. :) Itsemurha on seuraava vaihtoehto.
Lyrica auttaa, 2x75mg. Plus satunnaisesti Opamox mutta ei niitä paljon kulu. Terapia tärkeää myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen venlaflaxinia! Olen aloittanut 150mg ja lisäksi opamoxia pieniä määriä tarvittaessa, alussa tuli käytettyä jonkun verran. Venlan olen saanut laskettua 75mg ja opamoxin jätin kokonaan pois hyvin äkkiä koska huomasin jääväni koukkuun sen tuomaan hyvään ja rauhalliseen oloon. Vieroitusoireita varmasti tulee minesta muustakin lääkkeestä lopettaessa mutta jos lääkkeen lopettaa oikeasti maltillisesti pikkuhiljaa ja oireet pieniksi. Ja hetken kestävät vieroitusoireet on pientä verrattuna siihen miten lääke muuten on ehkä auttanut esim paniikkikohtauksiin
Sulla ei tullut sivuoireita lainkaan?
Vierailija kirjoitti:
Lyrica auttaa, 2x75mg. Plus satunnaisesti Opamox mutta ei niitä paljon kulu. Terapia tärkeää myös.
Ihan mielenkiintoista, miten terapia auttaa paniikkihäiriöön? Itsehän ahdistun jo ajatuksesta että pitäisi lähteä jauhamaan paskaa jollekin psykiatrille toiselle puolelle kaupunkia. Hrr.
Ja mulla siis Temesta ja kympin pamit. Toimii, enkä tarvitse päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paniikkihäiriön hoitoon Propral ja Diapam. Masennuslääkkeillä uhkailtiin, jos pameja alkaa mennä liian tiuhaa tahtia. Minulla on useista masennuslääkkeistä niin huonoja kokemuksia että pyrin pysyttelemään hyvin kaukana. Mieluummin vältän tilanteita, joissa tiedän kohtauksen iskevän. Bussit ja ostarit, miksi menisin kun ei ole pakko? Ja jos joskus on pakko, mieluummin otan lääkkeen siinä tilanteessa kuin syön joka päivä lääkkeitä jotka sotkee kropan.
Tämä on klassinen virhe paniikkihäiriön hoidossa. Välttää ahdistusta aiheuttavia tilaneita. Päinvastoin pitäisi vähitellen siedättää itseään niille tilanteille, jolloin aivot oppivat uuden ajattelutavan ja paniikki jää vähitellen pois. Itselläni on myös paniikkihäiriö, ja menen kyllä uhallakin paikkoihin, joissa tiedän, että voi tulla ahdistusta. Niin se vain on pikkuhiljaa jäänyt pois, kun aivot ovat tajunneet, että eihän näissä tilanteissa mitään kamalaa tapahdukaan. Ei kannata antaa paniikkihäiriölle valtaa liikaa ja rajoittaa elämää sen takia. Ja minulla on ollut pahojakin kohtauksia välillä.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paniikkihäiriön hoitoon Propral ja Diapam. Masennuslääkkeillä uhkailtiin, jos pameja alkaa mennä liian tiuhaa tahtia. Minulla on useista masennuslääkkeistä niin huonoja kokemuksia että pyrin pysyttelemään hyvin kaukana. Mieluummin vältän tilanteita, joissa tiedän kohtauksen iskevän. Bussit ja ostarit, miksi menisin kun ei ole pakko? Ja jos joskus on pakko, mieluummin otan lääkkeen siinä tilanteessa kuin syön joka päivä lääkkeitä jotka sotkee kropan.
Tämä on klassinen virhe paniikkihäiriön hoidossa. Välttää ahdistusta aiheuttavia tilaneita. Päinvastoin pitäisi vähitellen siedättää itseään niille tilanteille, jolloin aivot oppivat uuden ajattelutavan ja paniikki jää vähitellen pois. Itselläni on myös paniikkihäiriö, ja menen kyllä uhallakin paikkoihin, joissa tiedän, että voi tulla ahdistusta. Niin se vain on pikkuhiljaa jäänyt pois, kun aivot ovat tajunneet, että eihän näissä tilanteissa mitään kamalaa tapahdukaan. Ei kannata antaa paniikkihäiriölle valtaa liikaa ja rajoittaa elämää sen takia. Ja minulla on ollut pahojakin kohtauksia välillä.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Siksi siedättäminen pitääkin tehdä vähitellen ja aloittaa pienestä. Ja lykätä myöhemmäksi jos tulee liian huono olo. Kaveria voi olla hyvä pyytää tukihenkilöksi mukaan. Vaatii hieman vaivannäköä mutta ainakin itse valitsen ennemmin sen tien siitä huolimatta kuin elinikäisen lääkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paniikkihäiriön hoitoon Propral ja Diapam. Masennuslääkkeillä uhkailtiin, jos pameja alkaa mennä liian tiuhaa tahtia. Minulla on useista masennuslääkkeistä niin huonoja kokemuksia että pyrin pysyttelemään hyvin kaukana. Mieluummin vältän tilanteita, joissa tiedän kohtauksen iskevän. Bussit ja ostarit, miksi menisin kun ei ole pakko? Ja jos joskus on pakko, mieluummin otan lääkkeen siinä tilanteessa kuin syön joka päivä lääkkeitä jotka sotkee kropan.
Tämä on klassinen virhe paniikkihäiriön hoidossa. Välttää ahdistusta aiheuttavia tilaneita. Päinvastoin pitäisi vähitellen siedättää itseään niille tilanteille, jolloin aivot oppivat uuden ajattelutavan ja paniikki jää vähitellen pois. Itselläni on myös paniikkihäiriö, ja menen kyllä uhallakin paikkoihin, joissa tiedän, että voi tulla ahdistusta. Niin se vain on pikkuhiljaa jäänyt pois, kun aivot ovat tajunneet, että eihän näissä tilanteissa mitään kamalaa tapahdukaan. Ei kannata antaa paniikkihäiriölle valtaa liikaa ja rajoittaa elämää sen takia. Ja minulla on ollut pahojakin kohtauksia välillä.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Siksi siedättäminen pitääkin tehdä vähitellen ja aloittaa pienestä. Ja lykätä myöhemmäksi jos tulee liian huono olo. Kaveria voi olla hyvä pyytää tukihenkilöksi mukaan. Vaatii hieman vaivannäköä mutta ainakin itse valitsen ennemmin sen tien siitä huolimatta kuin elinikäisen lääkityksen.
Elinikäisen? Voi kai sen lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, lopettaminen on oikeesti hirveetä, ainakin viikon ajan saa kuin sähköiskuja koko ajan!
Allekirjoitan kyllä tämän, yli viikon kesti vieroitusoireet kun testasin miltä lopettaminen tuntuisi kesken kuurin. Lääkäri oli aika vihainen tästä kyllä.
29veeMies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, lopettaminen on oikeesti hirveetä, ainakin viikon ajan saa kuin sähköiskuja koko ajan!
Allekirjoitan kyllä tämän, yli viikon kesti vieroitusoireet kun testasin miltä lopettaminen tuntuisi kesken kuurin. Lääkäri oli aika vihainen tästä kyllä.
Miksi se oli vihainen? Onko tuosta haittaa paranemiselle?
Vierailija kirjoitti:
29veeMies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, lopettaminen on oikeesti hirveetä, ainakin viikon ajan saa kuin sähköiskuja koko ajan!
Allekirjoitan kyllä tämän, yli viikon kesti vieroitusoireet kun testasin miltä lopettaminen tuntuisi kesken kuurin. Lääkäri oli aika vihainen tästä kyllä.
Miksi se oli vihainen? Onko tuosta haittaa paranemiselle?
Ikinä ei sais lopettaa lääkitystä ihan seinään, siitä voi olla terveydellisä haittoja. Halusin pragmaattisista syistä tietää kuinka paskaan jamaan taas joutuu jos hoitosuhde päättyy/katkeilee taas.
Ihan vain mielenkiinnosta: millainen ihminen syö lääkkeitä tuollaisiin ongelmiin? Olisi kiva tietää hieman profiilia, koska on todella hölmöä hakea lääkkeistä apua selkeästi kognitiiviseen ongelmaan, joka paranee vain psyykettä muuttamalla.
Vierailija kirjoitti:
29veeMies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, lopettaminen on oikeesti hirveetä, ainakin viikon ajan saa kuin sähköiskuja koko ajan!
Allekirjoitan kyllä tämän, yli viikon kesti vieroitusoireet kun testasin miltä lopettaminen tuntuisi kesken kuurin. Lääkäri oli aika vihainen tästä kyllä.
Miksi se oli vihainen? Onko tuosta haittaa paranemiselle?
Voi olla terveydellisiä haittoja, jos lääkityksen katkeisee ns. seinään. Pragmaattisista syista halusin tietää kuinka huonoon jamaan jää jos taas katkeilee hoitosuhde.
Joo niinhän se tekee. Itsellä taisi mm. parikin pakettia Xanoreita vanhentua kaappiin, kun käytin niitä aina vain äärimmäisessä hätätilanteessa, jos oli ihan pakko. Ehkä sekin jo osaltaan rauhoitti, että tiesi, että niitä on tarvittaessa saatavilla. Että yksilöllisiä nämä jutut, miten helposti jää koukkuun. Ei se ole mikään automaattinen totuus, että Xanoreihin tms jää heti koukkuun. Ja viime syksynä sain reseptin Opamox 15 mg, tarvittaessa paniikkikohtauksiin. 30 pillerin purkista on vielä yli 20 jäljellä, olisiko ehkä 22, kun otan tarvittaessa vain puolikkaan. Että näin.