Lue keskustelun säännöt.
Meidän perheen JALKAPALLOHELVETTI (nyt loppui harrastus)
Tuhansia euroja
28.10.2016 |
Muutama varoituksen sana aiheesta lasten jalkapalloharrastus.
Täytyy nimittäin nyt itsekin todeta, että jalkapallonkin kohdalla lasten harrastuksesta onkin tullut pelkkää aikuisten rahanahnetta bisnestä. Vanhemmille myydään mielikuva, että juuri heidän kullannupuistaan voi tulla maailman ykkösjalkapalloilijoita ja tällä verukkeella sitten pumpataan kaikki raha mitä vanhemmilta löytyy.
Meidän perheessä jalkapalloharrastus aloitettiin reilu vuosi sitten. Paikallinen jalkapalloseura aloitti silloin raivokkaan ja näkyvän mainoskampanjan, johon törmäsi lähes joka paikassa. Muutaman kymmenen euron kk-maksua (tulee todellisuudessa vuositasolla maksamaan maltaita kahden lapsen tapauksessa) vastaan luvattiin lainapaita ja jalkapallo! Seuran jäsenetkin oli velvoitettu hankkimaan uusia jäseniä kuin pyramidihuijauksessa konsanaan!
Kaiken kukkuraksi tuo kk-maksu alkoi nousemaan sitä mukaan kuin kausi eteni - siis kun lapset olivat päässeet kiinni harrastukseen eivätkä vanhemmat enää raaskineet lopettaa. Korotusilmoituksia tuli jatkuvasti.
Ja kun rahat oli viety, vietiin vanhemmilta myös kaikki aika: lähes joka viikonloppu piti seistä ties missä myyjäisissä tai juosta lasten kanssa ovelta ovelle myymässä jotain helvetin ylihinnoiteltuja keksejä. Muut viikonloput sitten kuskailtiin lapsia maan ääriin kaiken maailman jalkapalloturnauksiin, jos ei oltu raatamassa talkoissa valmentajan tutun firman hyväksi (josta jalkapalloseuralle saatu korvaus jäi arvoitukseksi).
Myöhemmin uusi valmentaja halusi suuren maailman malliin tilauslinja-autokyydityksen ja sehän maksaa ihan sairaasti. Kiireisenä miehenä hän itse matkusti lentäen - mutta aikaa riitti silti yöpyä hotelleissa. Valmentaja maksatti tämän kaiken seuralla eli käytännössä hänen elättäminen maksoi kaiken lasten vanhempien rahan ja ajan. Silti valmennuksen hoiti 80-prosentisesti lasten vanhemmista kerätyt vapaaehtoiset jalkapalloa penkillä harrastaneet.
Lopulta selvisi, että seuran johdolla on kytköksiä mm. jalkapallon halliyhtiöön mikä selitti innokkuuden nostaa jalkapallohallin taksoja kauden edetessä. Näin saatiin alkukaudesta houkuteltua hyväuskoisia edullisin hinnoin. Myös varustehankinnat haiskahtivat, koska seura pakotti ostamaan ylihinnoiteltuja ("jäsenetuhintaan") varusteita muutaman kuukauden välein ja kauppias kuului sisäpiiriin.
Kustannusten jatkuva nousu nosti tunteita vanhempien joukossa ja jakoi porukan kahteen leiriin. Tämä peli meni siihen asteelle, että se näkyi jo lasten saamissa peliajoissa ikään kuin rangaistuksena siitä, että vanhempi on puhunut ääneen hillittömistä kustannuksista.
Lopulta keräsin rohkeuteni ja irtisanoin lapsemme ja koko perheemme moisesta touhusta. Hävettää ja nolottaa, että tuli sorruttua moiseen peliin ja säälittää ne, jotka lainarahalla jatkavat tuon bisneksen tukemista.
Eli miettikää kaksi kertaa ja selvitelkää jalkapalloseuran todelliset motiivit, kun ne taas agressiivisesti yrittävät maksimoida uusien harrastajien määrän.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö uskalla mainita edes paikkakuntaa, saati seuraa? Anna edes vihje.
Pienillä paikkakunnille ei tuollaista pröystäilyä ole, hyvä jos edes tilauslinja-auton saavat kustannettua. Ei todellakaan makseta valmentajan lentoja ja hotelleja vaan asuu samassa paikassa kuin pelaajat.
Rikosilmoitus voi olla aivan aiheellinen tuossa tapauksessa, tai siis itse asiassa tutkintapyyntö, nimikkeenä kavallus. On siis kääritty voittoja vääriin taskuihin eikä käytetty maksajien hyväksi.
No ei ole isoillakaan. Espoosta ajetaan henkilöautoilla Tampereelle turnaukseen peräkanaa kaikki. Autot niin täyteen aina kun vaan saadaan. Ja Vaasaan ja Poriin ja ja ja... lätkäjengit menee usein bussilla kauempana oleviin turnauksiin (siis yli 200km), mutta se on niiden saakelin varustekassien takia. Ei niitä saa 4:ää mihinkään autoon mahtumaan. Ja valkut ja jojo on samassa majoituks
Tyttöni kilpaili cheertanssissa, ei ollut isoja varustekasseja ja silti aina tilauslinja-auto kun oli kisat. En ajanut kertaakaan itse niiden vuosien aikana. Hinnat oli tiedossa vanhempien illassa kun kausi alkoi, eikä matkan varrella nostettu niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se niin väärin, että jo alle 16-vuotiaitten pitää maksaa tolkuttomia maksuja. Siinä menetetään monta selännettä ja litmasta, kun ei ole varaa maksaa tarpeeksi, eikä siinä iässä myöskään kunnianhimoa lapsella itsellään.
Lapsille pitäisi olla yksi ja yleinen lisenssi, joka kattaisi ihan kaiken maastohiihdosta ja ratsastuksesta jääkiekkoon ja uintiin. Ei sitten tarvitsisi maksaa erikseen kesä- ja talvilajista, ja ehkä vielä jostain muusta kolmatta kilpailulisenssiä. Seurojen maksuillekin pitäisi olla iän mukaan katto, ja vasta aikuisten edustusjoukkueissa rajaton maksu. Onhan esim. jääkiekossa mahdollisuus hakea lajiliitolta (?) jotain avustusta harrastukseen, mutta en tiedä, miten hyvin sitä vähävarainen mutta lahjakas ja innokas harrastaja saa.
Totta on, että joukkuelajeissa on enemmän merkitystä nimenomaan joukkueeseen
On paljon aikaisen erikoistumisen lajeja, joissa ei voi päästä huipulle jos ei ole aloittanut selvästi ennen murrosikää. Jatkossa näitä lajeja tulee todennäköisesti olemaan vielä enemmän esim. Seiväshyppääjä Duplantis on aloittanut lajin poikkeuksellisen nuorena ja on täysin ylivoimainen muihin verrattuna. Useiden lajien harrastaminen on varmasti ihan hyväksi, mutta huipulle pääsee vain harjoittelemalla mahdollisimman optimaalisesti juuri kyseessä olevaa lajia.
Itse pelasin 80- luvulla. Turnausmatkat ja varusteet piti kustantaa itse. Olin mm myymässä muurinpohjalettuja, ja niin muutkin, että saimme kerättyä rahaa turnauksiin ja muihin kuluihin. Seuralta saimme pelipaidat ( T- paitoja) ja valmentajan. Kenttävuokrat taisimme maksaa itse. Mimmifutista pelasin.
Tuolloin sitä ei edes arvostettu- emäseuran mielestä meistä tulee emäseuralle kahvin- ja makkaranmyyjiä edustusjoukkueen matseihin, vaikka me itse olimme siellä, koska halusimme pelata futista. Ei meistä kukaan lähtenyt kahvin- ja makkaranmyyntiin.
Onneksi nykyään sentään edes jollain tasolla arvostetaan mimmifutista.