Antakaa vinkkejä pois pääsyyn miehen tossun alta.

Alota piilovi*ttuilu sen ulkonäöstä, toiminnasta ja luonteesta sekä älystä. Eli vähä vähältä murenna sen itseluottamusta ja kehu muita miehiä. Sen jälkeen pikkuhiljaa alat pomottamaan.

Jos et ole jo tehnyt sitä, aloita rakentavalla keskustelulla. Kysy mieheltäsi, kokeeko hän että hänen on suhteessa luovuttava ja myötäiltävä sinua usein - kerro sitten omista tunteistasi ja esimerkkitilanteista. Sano, että haluaisit miehesi tukea, etkä riidellä tästä asiasta.

Monet asiat hoituvat ihan suoraan sanomalla.

Ulko-ovi.

Älä luovu omastasi ja lopeta myötäily. Siinä, ole hyvä.

Pienillä askelilla. Sovi itsellesi menoja, äläkä peru niitä vaikka miehesi suunnittelisi päälle muuta. Kysy miehesi apua arkiaskareisiin mutta älä tee niitä aina itse jos mies kieltäytyy.

Onks sulla omat rahat? Olennainen asia.

Peli seis heti. Ulkoruokintaan.

Taustasta sen verran että vakiinnuin nuorena dominoivan miehen kanssa, koska halusin eroon vanhempieni vaikutuspiiristä. Nyt haluan enemmän vapautta tehdä mitä haluan miehen tahdosta ja valituksesta riippumatta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Onks sulla omat rahat? Olennainen asia.

On. Mutta lähes kaikista hankinnoista kyllä puhutaan etukäteen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onks sulla omat rahat? Olennainen asia.

On. Mutta lähes kaikista hankinnoista kyllä puhutaan etukäteen. Ap

Sulla siis palkkatyö? Mistä hankinnoista neuvotellaan, sun kampaajakäynneistä ja tennistunneistakin? Saatko ostaa sukat omilla rahoillasi?

Oletko siis taloudellisesti riippumaton. Jos et ole, kehotan menemään töihin. Se on ensimmäinen askel itsenäisyyteen.

Vänkää asioista vastaan äläkä välitä vaikka se haukkuu tyhmäksi.. Se on tapa hiljentää nainen.

Hieman riippuu tilanteesta... Jos mies on dominoiva niin voi olla todella hankalaa. Jos taas olette vain ajautuneet sellaiseen tilanteeseen että toinen on ottanut ohjat koska sinä olet vain myötäillyt, niin sitten on helpompi alkaa näyttämään omaa tahtoa. Eräs ystäväni oli suhteensa aluksi ihan vässykkä, ei uskaltanut sanoa mielipidettään mihinkään asiaan. Nykyään ilmaisee kärkkäästi oman mielipiteensä ja saattaa raivota miehelle kun tämä töppäilee. Ovat siis tasavertaisia nykyään.

Jos taas miehesi kontrolloi kaikkea elämässäsi, joudut kysymään lupaa tehdä/ostaa jotain niin on hankala tilanne. Meillä kysytään kyllä näennäisesti lupa kun on menoja, mutta lähinnä sen takia ettei toinen ole vahingossa sopinut jotain muuta menoa samalle ajalle. Jos on isompia hankintoja jotka vaikuttavat kummankin talouteen niin niistä keskustellaan (esim. mies haluaa ostaa harrastukseensa liittyvän kalliin asian, jos rahatilanne on hyvä niin ostaa sen heti tai lainaa minulta puuttuvat rahat, jos huono niin odottaa pari kuukautta ja säästää jne).

Kehoittaisin aloittamaan pienestä. Suunnittele omia menoja, osta jotain keskustelematta miehesi kanssa, älä automaattisesti vain taivu kun sinulta vaaditaan jotain. Hieman hankala neuvoa kun ei tiedä kuinka tossun alla olet, on hieman eri asia että saatko turpaan jos syöt yhden karkin liikaa vai etkö vain aina saa päättää mikä elokuva katsotaan jne.

1. Päästä irti kiukusta, jota ehkä tunnet. Ole objektiivinen ja mieti, että haluamasi asiat ovat normaaleja ja arkipäiväisiä.

2. Aloita jostain pienestä, mutta pidä kiinni päätöksestäsi.

3. Opettele kieltäytymään ystävällisesti, katso kohta 2.

4. Jos joku jokapäiväinen asia tai meno kielletään, kerro toimivasi toisin, kerro miksi. Mutta vain kerran, olethan jo perustellut asian, joten siitä ei tarvitse jauhaa loputtomiin.

5. Näytä jälkikäteen olevasi tyytyväinen ratkaisuusi. Anna myös toiselle myönteistä palautetta: kun menit yksin äitisi koiran nimipäiville, teillä oli varmaan mukava ilta? Minullakin oli, kun sain levättyä kunnolla.

6. Huolehdi, että teette asioita ja päätöksiä myös yhdessä.

Pysy positiivisena, älä ala huutamaan ja rähjäämään. Alat vain pikkuhiljaa kertoa omat mielipiteesi kaikessa rauhassa. Nro 13.sta tuli hieno neuvo siitä, että pysy päätöksissäsi ja anna myönteistä palautetta toiselle.