Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on mammanpoika
mammari
26.10.2016 |
Mieheni äiti ostaa säännöllisin väliajoin miehelleni mm. sukkia, t-paitoja ja muita vaatteita. Tämä siksi koska mieheni mukaan äitinsä "tarkoittaa vain hyvää, on huolissaan ja haluaa auttaa"..itse en ymmärrä miksi aikuisesta miehestä pitäisi olla " huolissaan"/"tarvitsee apua"?=DD Tilanne on mennyt siihen pisteeseen et meillä lojuu kotona kiva määrä vaatteita joissa roikkuu hintalaputkin vielä kiinni koska ovat väärää kokoa/mallia/ei muuten vaan miellytä. Viimeksi tuollaiset paidat lojui olohuoneen sohvalla useamman päivän. Mieheni ei siis halua pahoittaa äitinsä mieltä tässä asiassa, on näin sanonutkin.. mielestäni tämä on jotenkin outoa, ei minun lapsuudenperheestä äiti tuputa kolmelle aikuiselle pojalleen eli veljilleni (saati minulle) "apua" väkisin, tietty "apua" on tarjolla aina jos erikseen pyydetään.... mitä mieltä muut tällaisesta? Ja onko miehenne samanlainen mammari, onko tuttu tilanne ja miten ratkesi?
Kommentit (24)
Loppuu äkkiä sen tavaran raahaaminen teille, kun toteat puolihuolimattomasti muka vahingossa että "onpa taas kirpparille myytävää!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole auttamisesta.
Auttaminenhan lähtee avun tarvitsemisesta.
Kyse on siitä, että anoppi ei käsitä eikä hyväksy sitä, että hänen lapsensa on kasvanut aikuiseksi.
Anopilla ei ole muuta roolia elämässään kuin äitiys. Hän pitää siitä kynsin hampain kiinni.
Kaikki riippuu miehesi asenteesta. Repliikit ovat tuttuja, eivätkä ne lupaa hyvää.
Monet avioliitot päättyvät siihen, että vaimo kyllästyy miehensä ja anoppinsa kieroutuneeseen symbioosiin ja ottaa eron.
Tunnusmerkillistä on, että mies ei näe äitinsä roikkumisessa ja paapomisessa mitään outoa.
Hän puolustaa aina äitiään ja syyttää vaimoaan. Silloin on kyllä parasta häipyä.
Vastaus 19&20:
Kyllä musta se on jonkunlaista mammanpoikailua/tyttöilyä jos vanhemmat ostavat aikuiselle lapselleen tavaraa/ruokaa ym, kysymättä/sopimatta.
Eli vanhempi ikäänkuin on varma että tietää mitä se (aikuinen) lapsi tarvitsee yhtä hyvin kuin lapsi itse. Tässä musta jäädään sinne lapsi-aikuinen-suhteeseen, jossa aikuinen huolehtii "avuttomasta" lapsesta.
Ja jos aikuinen asuu vanhempansa omistamassa asunnossa ilmaiseksi tai vanhemmat maksavat lapsena opiskelua, ollaan edelleen tilanteessa jossa vanhemmat huoltaa/hoivaa "lastaan".
Itse äitinä tajuan kyllä, että omista lapsistaan haluaa pitää huolta ja että lapset näkee itse aina jotenkin lapsinaan, mutta musta se on kypsyyttä aikuiselta antaa aikuiselle lapselle tilaa olla aikuinen ja luoda uusi aikuinen suhde lapseen, eikä jumittua siihen minä vanhempi huolehdin sinusta kun osaan/tiedän/pystyn paremmin.
Joillakin se menee niin, ettei aikuista lasta haittaa vaikka äiti valitsee osan vaatteista, maksaa laskuja ja auttaa asunnon valinnassa ja auton merkin päättämisessä. Mun näkökulmasta vanhempien kasvatustyö aikuiseksi ei ole silloin mennyt ihan putkeen..
Ja kuten tästä aloituksesta huomataan, se voi muodostua ongelmaksi kun lapsi löytää puolison, koska moni aikuinen ei ole iloinen jos perheen asioista pitää päätää puolison lisäksi muutaman muun aikuisen kanssa, vaikka ne muut olisivatkin puolison muuten ihan kivat vanhemmat.
aiempi vastaaja 12&17