Huolestuttaa, kun nukun vain noin 4-5 tuntia yössä.

Voiko olla mahdollista, että ihminen nukkuu vain 4-5 tuntia yössä, ja siinäkin on yleensä parikin heräämistä mukana? Silti saatan olla tarmokas ja teen monia asioita päällekäin, ja vaadin sitä itseltäni. Toki tuntuu usein siltä, että en ole ihan tarpeeksi nukkunut. Mutta kun ei vaan nukuta, ja totta kai huoletkin painavat mieltä. Yöunenion lähes aina ollut rikkonainen. Elämässä olen silti selvinnyt varsin hyvin. Kuntoni ja terveyteni on ikäistäni huomattavasti parempi, koska treenaan melkoisesti ja syön terveellisesti. Ystäviä on paljon. Olen keski-ikäinen. Elämässäni olen joutunut ylittämään yh:nä ja vastuullisen työn tekijänä sekä usein suuriinkin ongelmiin ajautuvan lapseni (nyt aikuinen) takia melkoisia, melkein ylipääsemättömia esteitä lähes aina yksin. En yleensä puhu tästä asiasta kuin parille läheiselleni, enkä edes myönnä itselleni huonounisuuttani. Nyt kuitenkin pelkään, että tällainen ongelma pitkällä ajalla jollain lailla vahingoittaa hermostoani tai elimistöäni. Onko muilla kokemuksia huonounisuudesta tai "lyhytunisuudesta"? Unilääkkeitä en ole juuri koskaan käyttänyt, joskus melatoniinia. Olen kuin paristo-pupu, joka vedetään aamulla käyntiin.