Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Leikkiminen lasten kanssa

Vierailija
26.10.2016 |

Luin täällä toista keskustelua, ja tuli mieleeni että kuinka moni leikkii lastensa kanssa? Kun itse leikin aika useinkin. Tykkään eläytyä leikkeihin. Jos leikin vaikka jollain dinosauruksella, puhun dinosaurusmaisella äänellä (:D). Mun mielestä on kivaa keksiä lennosta mitä leikissä tapahtuu. Leikkiminen on hauskaa, mutta olen miettinyt että kuinka normaalia tää on? Olen siis kohta 30v nainen.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en jaksa roolileikkiä. Siis se on minulle niin vastenmielistä ja epäluontevaa, etten yksinkertaisesti jaksa sitä. Tarkoitan siis sellaista "Nyt tämä tekee sitä ja tuo tätä ja leikitään, että sä olet nyt Spiderman" jne. Ei, sitä en tee.

Roolileikkimisen sijaan voin lukea, lauleskella, piirtää, kokata yhdessä, katsoa jonkin lastenelokuvan yhdessä, jutella, lukea tai olla vain seurassa. En kuitenkaan koko päivää ole lasteni viihdyttäjä.

Vierailija
22/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei taida moni täällä edes osata leikkiä kun kuulostaa että aikuisen leikkimistä pidetään komenteluna ja määräilynä ja lapsen rajoittamisena. Ehkä silloin on tosiaan parempi antaa lasten olla rauhassa.

Tosi harva osaa olla vain kuunteluoppilas lapsen leikissä, vaan helposti aikuinen alkaa ohjata leikkiä ihan niin kuin useamman lapsen leikkiessä jokainen osallistuja vaikuttaa leikin kulkuun. ja kun se vaikuttaja on aikuinen, leikin luonne muuttuu.

Hatunnosto niille, jotka osaavat olla edes vahingossa ohjailematta. Hatunnosto niille jotka osaa heittäytyä ja osallistua, se on lapselle arvokasta ja sen lisäksi voi olla sitä omaa leikkiä. Ja hatunnosto niille jotka ei vaan osaa, mutta tekee muuta turvatakseen lapsen leikin ja toisaalta yhteisen tekemisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä leikin lapsen kanssa, kaksivuotiaalla on hauska huumorintaju ja kivoja leikkejä. Aina ei jaksaisi eikä aina tarvitsekaan, leikkii myös itsekseen välillä. Olen muutoin hyvin vakava ihminen mutta lapsen kanssa osaan ja tykkään hassutella.

Vierailija
24/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverin mies on mielikuvitukseton tonttu. Hän töksäyttelee pojalleen aivopieruja kun tämä leikkii "väärin". Ei auto voi tuolla lailla ajaa. Ei talo voi tuollainen olla. Tuo on ihan vääränlainen. Sellaisen ihmisen on parempi olla leikkimättä lasten kanssa. Suututtaa ihan katsoa joskus.

Vierailija
25/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä leikin todella vähän. En osaa eläytyä niihin leikkeihin. Onneksi lapsia on kolme pienillä ikäeroilla niin ovat toisilleen leikkiseurana. 

Muuten kyllä puuhaan lasten kanssa ehkä keskivertoa enemmän. Osallistun piirtelyihin, askarteluihin, majan rakennuksiin, rakentelen legoilla ja plusplussilla, käydään metsäretkillä, liikuntaharrastuksissa yhdessä, leivotaan ja laitetaan ruokaa, luen lapsille paljon kirjoja, pelataan paljon erilaisia lautapelejä, keskustellaan tosi paljon kaikesta mahdollisesta, käydään teattereissa yms. 

Se leikkiminen ei vaan ole mun juttu yhtään. 

Vierailija
26/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida moni täällä edes osata leikkiä kun kuulostaa että aikuisen leikkimistä pidetään komenteluna ja määräilynä ja lapsen rajoittamisena. Ehkä silloin on tosiaan parempi antaa lasten olla rauhassa.

Tosi harva osaa olla vain kuunteluoppilas lapsen leikissä, vaan helposti aikuinen alkaa ohjata leikkiä ihan niin kuin useamman lapsen leikkiessä jokainen osallistuja vaikuttaa leikin kulkuun. ja kun se vaikuttaja on aikuinen, leikin luonne muuttuu.

Hatunnosto niille, jotka osaavat olla edes vahingossa ohjailematta. Hatunnosto niille jotka osaa heittäytyä ja osallistua, se on lapselle arvokasta ja sen lisäksi voi olla sitä omaa leikkiä. Ja hatunnosto niille jotka ei vaan osaa, mutta tekee muuta turvatakseen lapsen leikin ja toisaalta yhteisen tekemisen.

Joo siis tarkoitus ei ollut nyt mollata tässä ketään. Hattua nostan kaikille jotka kasvattavat lapsia, se ei ole mitään helppoa hommaa se :)

t.ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen leikkinyt aina paljon. Se on mun vahvuus ja yksi suurimmista syistä siihen, että halusin lapsia. Esikoinen oli sellainen, että innostui mun keksimistä leikeistä ja lähti niihin mukaan. Jonkun mielestä tämä ehkä olisi ollut sitä määräilyä. Mutta nyt on 8v ja leikkii kaverien kanssa ja on kuulemm usein se joka keksii parhaat leikit, eli en ilmeisesti pilamnut häntä. Kuopus taas haluaa ohjata leikkiä itse ja tämä on kyllä paljon rennompaa, ei tarvitse koko ajan keksiä mitä tapahtuu. Mutta esikoisen leikki-ikä säilyy kyllä yhtenä elämän parhaista vaiheista, mulla oli niiin hauskaa.

Vierailija
28/28 |
26.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaverin mies on mielikuvitukseton tonttu. Hän töksäyttelee pojalleen aivopieruja kun tämä leikkii "väärin". Ei auto voi tuolla lailla ajaa. Ei talo voi tuollainen olla. Tuo on ihan vääränlainen. Sellaisen ihmisen on parempi olla leikkimättä lasten kanssa. Suututtaa ihan katsoa joskus.

Höh, ompa hölmö mies! Ilmeisesti kyseisellä miehellä ei ole tippaakaan mielikuvitusta. Kuulostaa tosi ankealta tapaukselta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi yhdeksän