Miehellä menee työt kaiken edelle
Mä alan olemaan kypsä tähän tilanteeseen, mies saa hermoromahduksia ihan pienistäkin asioista ja valittaa koko ajan miten elämä on paskaa. Meillä kolme lasta joista kaksi nuorinta ovat alle 3v. Mä olen heidän kanssaan 24/7 ja mies on töissä melkein kaikki viikonloputkin, vaikka ei ole edes mikään yrittäjä vaan ihan tavallinen duunari. Ja vapaa-ajalla ei saa kuulemma tarpeeksi levätyksi, vaikka mä usein menenkin lasten kanssa yöksi mun vanhemmille ja kun mies tulee töistäkin, niin monesti ollaan puistossa yms että mies saisi levättyä. Mutta ikinä se ei riitä, aina se on vaan väsynyt ja menettää hermonsa ihan kaikesta. Ei suostu hakemaan sairaslomaa, töihin menee jopa kuumeessa. Mä en jaksa kauaa tätä enää. Voiko tuollainen enää muuttua?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se muutu. Mä odotan vielä 10v että saan lapset isoiksi sitten varmasti lähden.
eli kaikki hyöty ensin irti loisimalla lompakolla?
Nämä VAUVA-lehden lompakkoloisulisijat on ihan vitun urpoja jo yksistään sen takia että tulevat selvästi lapsettomana aivopieremään VAUVA-palstalle. Vähän sama kuin jos suurperheen äiti lähtisi ulisemaan yksinäisten nettisivuille...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on yllättävän yleistä. Mies painaa duunia ja sitten kun kotona odottaa stressaantunut ja pahantuullinen vaimo, niin mies viihtyy aina vain enemmän duunissa.
En siis mitenkään syyllistä, olisin pahantuulinen ja stressaantunut itsekin tuossa tilanteessa, mutta kierre on tossa tapauksessa valmis. Sitten kun mies ei viihdy siellä kotona, tulee pettäminen. Nähty on.
Minä olen väsynyt työntekoon ja vaimon kiukutteluun kotona, että en jaksa edes harkita pettämistä. Olen nyt sairaslomalla ja herännyt aikaisin hoitamaan lasta, kun vaimo on väsynyt. Jos en ensiviikolla lähde työmatkalle, joudun lomautetuksi muita töitä ei ole. Vaimo ei tietysti tästä ilahtnut, mutta kiukuttelee myös jos lähden.
Sinä et selkeästi ole kuitenkaan työnarkomaani. Työnarkomaani ei väsy työhönsä, eikä jää sairaslomalle, vaikka joskus voisi olla aihettakin. Työnarkomaani määrittelee itsensä työnsä kautta ja tekee mielummin töitä, kun on kotona. Näkaa työnsä tärkeämpänä, kuin sen kodin. Tämä ei siis koske sinua. Tsemppiä kuitenkin elämääsi. Pidä vaimoasi hyvänä, niin nalkutuskin vähenee ;-)
Tämä kaikki alkoi vasta kolmannen lapsen jälkeen?
Vähän kärsivällisyyttä. Tuolla menolla kohta tulee se stoppi ettei miehesi enää kykene menemään töihin. Voi olla, että masennus iskee miehen sänkyyn, tai pahimmassa tapauksessa pumppu pettää kerrasta. Mutta ei tuota ikuisesti jatku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on yllättävän yleistä. Mies painaa duunia ja sitten kun kotona odottaa stressaantunut ja pahantuullinen vaimo, niin mies viihtyy aina vain enemmän duunissa.
En siis mitenkään syyllistä, olisin pahantuulinen ja stressaantunut itsekin tuossa tilanteessa, mutta kierre on tossa tapauksessa valmis. Sitten kun mies ei viihdy siellä kotona, tulee pettäminen. Nähty on.
Minä olen väsynyt työntekoon ja vaimon kiukutteluun kotona, että en jaksa edes harkita pettämistä. Olen nyt sairaslomalla ja herännyt aikaisin hoitamaan lasta, kun vaimo on väsynyt. Jos en ensiviikolla lähde työmatkalle, joudun lomautetuksi muita töitä ei ole. Vaimo ei tietysti tästä ilahtnut, mutta kiukuttelee myös jos lähden.
Sinä et selkeästi ole kuitenkaan työnarkomaani. Työnarkomaani ei väsy työhönsä, eikä jää sairaslomalle, vaikka joskus voisi olla aihettakin. Työnarkomaani määrittelee itsensä työnsä kautta ja tekee mielummin töitä, kun on kotona. Näkaa työnsä tärkeämpänä, kuin sen kodin. Tämä ei siis koske sinua. Tsemppiä kuitenkin elämääsi. Pidä vaimoasi hyvänä, niin nalkutuskin vähenee ;-)
Kommentoin vaan, että ei tässä tuo pettäminen ole ensinmäisenä mielessä. Milläs pidät hyvänä, kun toinen ei päästä edes lähelle. Vaimon takia minä sairaslomalla olen, että hän saa levätä.
Olkaa nyt te urpot hiljaa, joiden mustavalkoajattelu ei näe muuta vaihtoehtoa kuin 24/7 töissä tai lompakkoloinen.
Mutta ei sun auta kuin koittaa puhua. Älä syyllistä miestä, vaan koita selvittää miltä siitä tuntuu. Miksei niitä työjuttuja voi unohtaa työpäivän päätteeksi? Miksei pysty rentoutumaan ja lepäämään?
Alkavan burnoutin merkki, kun töitä ei saa enää tehdyksi työajan puitteissa eikä lepääminen vapaa-ajalla poista väsymystä. Myös ärsyyntyminen pikkuasioista ja elämän kokeminen paskaksi kuuluu kuvioon. Sun pitäisi saada mies jotenkin ymmärtämään, että kyse ei ole hänen töistään ja työmäärästään vaan siitä, ettei hän enää selviä töistään kuten ennen . Olisiko hänen mahdollista käydä työterveyslääkärillä tai -hoitajalla? Työnantajan toki pitäisi puuttua jatkuviin ylitöihin, mutta mikäli mies itse haluaa kerätä ylimääräisiä vapaapäiviä tällä tavalla, niin moni työnantaja suostuu tähän, vaikka ei pitäisi. Kamelin selkä katkeaa joka tapauksessa jossain vaiheessa tavalla tai toisella eikä mikään niistä ole miehesi kannalta hyvä tapa.
t. Burnoutin sairastanut
Mun mielestä on ihan sama kuka tekee töitä ja niin edelleen, mutta kotona ei voi olla pahalla päällä ja kahdeksan tunnin yöunien on riitettävä pääsääntöisesti levoksi ja kotitöihin osallistuvat kaikki sillä hetkellä kotona olevat.
Sun mies on loppuunpalanut, mahdollisesti masentunut työnarkomaani. Työnarkomania on eräänlainen addiktio, ei arvovalinta. Työnarkomaani kokee että työtä on pakko koko ajan tehdä paljon ja enemmän, ja jos ei tee työtä, niin tulee vieroitusoireet (lyhyt pinna, tuskaisuus, ärtyisyys, tyhjä olo jne). Hän määrittelee itsensä ja arvonsa miehenä työn kautta. Kun työnarkomaani palaa loppuun (se on tyypillistä näille), hän ei pysty enää priorisoimaan vaan pakonomaisuus työntekemisessä lisääntyy yhä vaan.
Tilanne pitäisi jotenkin kriisiyttää, sillä pyynnöstäsi hän ei varmaan lääkäriin mene. Lähde sinä viikoksi yksin kanarialle ja katso mitä tapahtuu :) . Miehen silmät pitää nyt saada vähän väkisin avattua. Kohta hän menettää perheensä, ja voin vannoa että sitä hän ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Toi on yllättävän yleistä. Mies painaa duunia ja sitten kun kotona odottaa stressaantunut ja pahantuullinen vaimo, niin mies viihtyy aina vain enemmän duunissa.
En siis mitenkään syyllistä, olisin pahantuulinen ja stressaantunut itsekin tuossa tilanteessa, mutta kierre on tossa tapauksessa valmis. Sitten kun mies ei viihdy siellä kotona, tulee pettäminen. Nähty on.
Komppaan. Ap, ehdota miehellesi, että hän maksaa kaikki menot. Saat varmaan jotain tukia, käytä ne itseesi tai pistä omaan säästöösi. Älä anna miehen kasvattaa omaisuuttaan, vaan pistä hänet maksamaan kaikki kulut. Ja vaadi hyvää elintasoa.
Et ilmeisesti saa miehestä juuri mitään irti. Mulla on sama täällä. Mutta hän maksaa kulut, niin se auttaa jo paljon. Viitsin hoitaa kotihomman ja lapset yksin. Tosin, ei tässä muutakaan vaihtoehtoa ole. Mies on kovassa asemassa, eikä se ole mahdollista jos vinkuisin häntä kotiin klo 16.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on yllättävän yleistä. Mies painaa duunia ja sitten kun kotona odottaa stressaantunut ja pahantuullinen vaimo, niin mies viihtyy aina vain enemmän duunissa.
En siis mitenkään syyllistä, olisin pahantuulinen ja stressaantunut itsekin tuossa tilanteessa, mutta kierre on tossa tapauksessa valmis. Sitten kun mies ei viihdy siellä kotona, tulee pettäminen. Nähty on.
Komppaan. Ap, ehdota miehellesi, että hän maksaa kaikki menot. Saat varmaan jotain tukia, käytä ne itseesi tai pistä omaan säästöösi. Älä anna miehen kasvattaa omaisuuttaan, vaan pistä hänet maksamaan kaikki kulut. Ja vaadi hyvää elintasoa.
Et ilmeisesti saa miehestä juuri mitään irti. Mulla on sama täällä. Mutta hän maksaa kulut, niin se auttaa jo paljon. Viitsin hoitaa kotihomman ja lapset yksin. Tosin, ei tässä muutakaan vaihtoehtoa ole. Mies on kovassa asemassa, eikä se ole mahdollista jos vinkuisin häntä kotiin klo 16.
Mitä v****:a minä just luin?!
Vierailija kirjoitti:
Te ap:tä loisimisesta syyttävät: millä logiikalla miehen tilanne paranee siitä, että ap menee töihin? Nyt kun ap on kotiäitinä, hän hoitaa lapset ja kodin ja siten mahdollistaa miehen omistautumisen työlle. Kun ap aloittaa työt, pitää alkaa huolehtia lasten kuljettamisesta hoitoon, sopia kauppakäynneistä ja ruoanlaittovuoroista, jakaa kotitöitä. Mitenköhän innokkaasti mies, joka nytkään ei halua osallistua perheen elämään vaan kokee oikeudekseen levätä kaiken vapaa-aikansa, suostuisi tarkistamaan ajankäyttöään uudessa tilanteessa?
Tutkimusten mukaan Suomessa pienten lasten isät tekevät kaikista pisintä työpäivää. Tämä on ihan loogista, koska miehen pitää omalla työllään korvata naisen puuttuva palkka. Progressiivisen verotuksen ansiosta perhe ei kuitenkaan saa nettona samassa suhteessa kuin jos saatua bruttosummaa olisi tienaamassa kaksi. Jos siis nainenkin on töissä, ei miehellä ole taloudellisista syistä tarvetta tehdä niin pitkää työpäivää. Aloittajan tapauksessa ei kuitenkaan tainnut olla kyse tästä, koska mies ottaa ylityönsä vapaana eikä rahana.
Hieman ihmetyttää asenne, että jos perheessä on kaksi alle kolmivuotiasta, lasten paras hoitopaikka on kodin ulkopuolella. Töihinpaluu varmaan helpottaisi ap:n oloa, kun elämässä olisi jotain omaa eikä vain katkotonta lastenhoitoa 24/7 (ja öisin päivystämistä).
En kuitenkaan usko miehen osallistuvan 50/50 lasten- ja kodinhoitoon ap:n töihinpaluun jälkeen vaan ap:n vastuulle ne mitä todennäköisemmin jää.
Vierailija kirjoitti:
Mä alan olemaan kypsä tähän tilanteeseen, mies saa hermoromahduksia ihan pienistäkin asioista ja valittaa koko ajan miten elämä on paskaa. Meillä kolme lasta joista kaksi nuorinta ovat alle 3v. Mä olen heidän kanssaan 24/7 ja mies on töissä melkein kaikki viikonloputkin, vaikka ei ole edes mikään yrittäjä vaan ihan tavallinen duunari. Ja vapaa-ajalla ei saa kuulemma tarpeeksi levätyksi, vaikka mä usein menenkin lasten kanssa yöksi mun vanhemmille ja kun mies tulee töistäkin, niin monesti ollaan puistossa yms että mies saisi levättyä. Mutta ikinä se ei riitä, aina se on vaan väsynyt ja menettää hermonsa ihan kaikesta. Ei suostu hakemaan sairaslomaa, töihin menee jopa kuumeessa. Mä en jaksa kauaa tätä enää. Voiko tuollainen enää muuttua?
Miksi teillä on noin monta lasta? Mies on töissä koska ei saa levättyä kotona metelin takia. Ehkä se tajusi ettei siitä ole perhe-elämään muttei saa lähdettyä veks koska menettäisi kodinhoitajan palvelut.
Inhorealisti
Mitä tässä tapauksessa auttaa, jos ap menee töihin ja mies jää lasten kanssa kotiin? Koska tuo mies on työnarkomaani, haluaa olla töissä, haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Viihtyisikö tuollainen kotona? En usko. Varmaan olisi vielä pahantuulisempi ja väsyneempi, kun joutuisi hoitamaan lapset ja kodin.
Meillä muuttui vasta kun minä menin töihin. Yhtäkkiä ylitöiden määrä väheni, ehti viemään ja hakemaan lapsia päiväkodista eikä työstressi ollut enää niin ilmeistä. Oli silminnähden helpottunut siitä, ettei koko talous enää ollutkaan hänen harteillaan. Ja minä kun olin kotona, kun ajateltiin ettei miehen työt jousta! Kyllä ne joustaa, jos laittaa joustamaan.
Täällä myös yksi joka jousti miehen työn vuoksi. Ei olisi kannattanut koska selvisi että juurikin rakkaudettomuus oli syy ainaisiin pitkiin työpäiviin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä tapauksessa auttaa, jos ap menee töihin ja mies jää lasten kanssa kotiin? Koska tuo mies on työnarkomaani, haluaa olla töissä, haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Viihtyisikö tuollainen kotona? En usko. Varmaan olisi vielä pahantuulisempi ja väsyneempi, kun joutuisi hoitamaan lapset ja kodin.
Aloittajan kertoman mukaan hänen miehensä ei ole työnarkomaani. Työnarkomaani menee töihin mielellään, saa energiaa tekemästään työstä ja nauttii, kun töitä on paljon. Työnarkomaanin elämä hymyilee, kun töitä on paljon eikä jatkuva töissäolo väsytä työnarkomaania yhtään enempää kuin tavallista työntekijää väsyttää normaali 40-tuntinen työviikko. Aloittajan kertoma miehestään on aivan päinvastainen eli kyse on hänen miehensä kohdalla todennäköisesti alkavasta burnoutista. Ihminen ei vaan itse yleensä tunnista näitä oireita kuin vasta jälkeenpäin. Aloittajan miehen elämä on juuri samanlaista kuin oli aikoinaan omanikin: en selvitynyt enää töistäni työajan puitteissa, oli jatkuva stressi asiasta, vapaa-aika ja yöunet eivät poistaneet alati pahenevaa väsymystä, koko elämä tuntui ihan paskalta. Tuohon yhtälöön kun vielä laittaa vapaa-ajalle rentoutumiskeinona pari alkoholiannosta, niin alamäki on taattu.
No minusta tuossa oli kyse, että mies kokee kaiken työn, että pitää tehdä.
Kyllä silloin varmasti väsyttää kun olet töissä tappiin vaikka palkka on lakannut juoksemasta ajat sitten.
Kyllä minäkin tiedän miehiä , jotka ovat töissä yli työajan, vaikka työ ei ole sellaista että vaatii että töissä ollaan yliajallakin tai sairaana.
Se on oma keksimä kyllä että töitä tehdään urakalla.
Jos on normi työaika vaikka 9- 17 niin miksi saakutis valitat töistä sen sijaan että.menisit harrastamaan klob17 jälkeen?
Ei voi olla niin että juuri sinun pitää jäädä viikon jokaisena päivänä ylitöihin.
Kyllähän aivot reagoi jos jatkuva väsymys painaa päälle kun ei ole muuta kuin Työ!