Kuinka turvaatte lapsenne tulevaisuuden taloudellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks hankitte lapsia jos asenne on "itse tässä maailmassa on rahansa tienattava"? Pitäis kyl olla joku lisääntymislupa ettei tollaset pääsis niitä lapsia hankkimaan.

Parempi asennehan tuo on, että opettaa lapsensa itsenäisiksi ja omillaan toimeentuleviksi, kuin pullamössöllä kasvatetuiksi pappa betalar -lellipennuiksi.

Ainakin meillä Pappa och Mamma betalar lapsille mahdollisuuden päästä itse hyvälle oksalle: maksetaan lukiokirjat, yliopiston preppauskurssit ja autetaan taloudellisesti opintojen aikana. Näin ovat pääseet itsenäisiksi ja omillaan toimeentuleviksi. Voihan sitä tietenkin osoittaa ovea ja komentaa hankkimaan töitä jo peruskoulun jälkeen.

Minä ja aika monta kaveriani olemme opiskelleet yliopistotutkinnon ilman vanhempiemme taloudellista panostusta. Lukiokirjat toki maksoivat, silloinhan asuin vielä kotona. Tekstistäsi saa sen kuvan että mamman ja papan rahallinen tuki on edellytys hyvään koulutukseen ja itsenäistymiseen. Näinhän ei ole, täällä Suomessa.

Suomalainen koulutuksella parempaan elämään idea on rikkoutunut. Enää ei yhteiskuntaluokat vaihdu koulutuksella ylöspäin, niistä tullaan ainoastaan alaspäin. Ainoa asia mikä auttaa lasta elämässä eteenpäin on peritty varallisuus niin taloudellinen kuin sosiaalinen ja sivistyksellinen. Todellakin aiomme varustaa oman lapsemme molemmilla pääomilla hyville lähtökohdille maailmaan.

Ollaan pikkuhiljaa säästetty käsirahaa pientä sijoitusasuntoa varten. Ja tarkoitus olis ostaa se parin vuoden päästä ja pitää vuokralla niin pitkään kun tytär asuu kotona,  Sitten meillä on aika isot henkivakuutukset, siltä varalta että toinen heittää veivin, jos taas molemmat kerralla, niin se iso raha menee sitten tyttärelle.

Tiedän että moni tästäkin mielensä pahoittaa, mutta itse lähdin kotoa 15 vuotiaana, ja siitä asti pidin itsestäni huolta. Onneksi sentään opiskelupaikassa sai viikolla ruokaa, mutta viikonloput nälässä paastosin. Vuosia meni ennenkuin pääsin taloudellisesti jaloilleni, se kädestä suuhun eläminen ja kaikesta stressaaminen oli aivan kamalaa. Ja sellaista en tyttärelle ikipäivänä halua, ahdistaa ajatellakkin sitä nuoruutta!!! Haluan että tytär saa stressivapaan alun elämälleen, toki jos esim. opiskeluista ei tule mitään, ja elämä menee biletyksen puolelle, niin sammuu meidän rahahanat ja lähtee se sijoitusasuntokin...

Tein lapsen vasta luotettavan, rehellisen, työstään pitävän ja taloustasapainoisen miehen kanssa. Kyllä on monilta riidoilta ja ongelmilta säästytty! Jos minulle jotain kävisi niin mies varmasti tekisi kaikkensa lapsen hyvän elämän eteen, niinkuin nytkin. Ellei tietysti henkisesti romahtaisi ja alkaisi epätasapainoiseksi menetyksen johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin jokaiselle asunto. Maksettiin kouluttautuminen. Sijoitettiin heidän nimiinsä osakkeisiin, jotka ovat tuottaneet hyvin. Lahjoitetaan vuosittain verottajan suurin sallima määrä. Hyvin tulevat toimeen myös omilla tuloillaan hyvän koulutuksensa ansiosta, mutta miksi turhaan kerätä lisää perintöä, johon verottaja iskee, kun voi laillisesti antaa jo etukäteen?

Vähän ohi aiheen, mutta miksi ette käytä rahojanne itse? Toki lapsille saa antaa rahaa, mutta olen kovasti miettinyt tuota miksi suurinta osaa halutaan säilyttää lapsille kun itsekkin on vielä elossa ja kykenevä tekemään ja nauttimaan asioista.

Ehkä tämä on vähän suvussa kiertävä tapa? Meidän suvussa kun kukaan ei odottele saavansa mitään erityistä perintöä keneltäkään. Siksi ehkä itsekkin ajattelen vahvasti niin, että vanhempieni ei tarvitse jättää minulle mitään arvokasta (valokuvat yms kyllä kiinnostaa). Mielestäni ne on heidän rahojaan ja heidän kuuluu itse niistä nauttia eikä säästellä meille lapsille jotka pärjää kyllä muutenkin elämässä.

Kyllähän me käytämmekin. Sitä on riittävästi meille kaikille. Asumme oikein mukavasti, matkustelemme, ajamme uusilla autoilla, käymme ulkona syömässä. Maksamme yksityistä eläkettä itsellemme. En oikein tiedä miten sitä muuten voisi itseensä käyttää?

Hyvä juttu. :) usein näkee sitä, että kauheasti autetaan lapsia rahallisesti ja sitten vielä valitetaan kun ei ole rahaa matkustaa tai toteuttaa omia unelmia. En kyllä olettanut että teillä näin asiat olisikaan. Kunhan mietin että kai ensin toteutatte omat haaveet ja tarpeet sitten vasta lapsien avustuksen. Monet kun pitää sitä välttämättömänä, että pitää jättää jälkeläisille hyvä perintö eikä sen takia käytä rahojansa omaan elämään. Mutta teillä selkeästi jää rahaa myös omaan käyttöön. Hyvä hyvä.

Voin kertoa, että tätä tilin tyhjentämistä ja omaisuuden siirtoa tekee eläessäänkin toinen vanhemmista, jotta lapset eivät saisi mitään!  Eikä toinen ymmärrä mitään. Lapset eivät saaneet lapsena (samat kouluvaatteet aina päällä, kotona ei saa syödä -rataa), eivät saa aikuisena, eivätkä tule saamaan. Ei henkistä tukea, eikä taloudellista turvaa. Hyshys-tapauksia.

? kirjoitti:

Mitä jos tiedätte että miehenne on sellainen, että jos satutte kuolemaan, niin mies käy tyhjentämässä lapsen tilit samantien johonkin tyhjänpäiväiseen omaan hankintaansa?

Lapsi on  jo täysi-ikäinen joten sitä huolta ei ole.

Ottakaa nyt herrantähren kunnolla selkoa kumppaninne rahankäytöstä ENNEN lasten tekoa. Mielummin jo  ennen yhteenmuuttoa.

Olen pienen tytön yksinhuoltaja, kuolemani/vammautumiseni varalta olen ottanut asuntooni kalliin vakuutuksen joka korvaa lopun lainamäärän minulle itselleni jos vammaudun tai tyttärelleni jos kuolen.

Koen että tässä vaiheessa se on ihan hyvä tilanne, lapsi alle vuoden vanha, eli ajan kanssa tarkoitus hänelle säästää lapsilisät jne mahdollisuuksien mukaan ainakin osittain säästöön tulevaisuuden varalle.

Ainokaiseni perii minulta kaksi asuntoa. Vauraalta biologiselta isältää ilmeisesti myös melkoisesti, ellei tämä ole ehtinyt siirtää omaisuuttaan toisaalle. Mutta se on hänen asiansa.

No mulla vanhemmat/mummot on laittanut kaikki synttäri ja valmistujaisrahat säästötillle ja samaten lapsilisät. Siellä ne on kerännyt korkoa ja kyllä siellä semmoinen kymppitonni on. Muutan tästä kohta opiskelemaan eikä ole tarvis ottaa opintolainaa tai työskennellä pitkää päivää opintojen aikaan. Olen kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään, itse tässä maailmassa on rahansa tienattava.

Mikäs katkera se siellä?

Lapsilla on sijoituksia ja kiinteistöomaisuutta sen verran että hyvään alkuun pääsevät kun kotoa lähtevät.