Miksi en halua panna ketää?

No ko ne on rumia ja tyhmiä kuite

Mut voit sä silti laittaa jotain.

Oletko kokeillut naisen kanssa?

Et ole rakastunut. En minä ainakaan pysty koskettelemaan ilman että olen rakastunut tai vähintään ihastunut voimakkaasti. Inhoan kun pitää kätellä ihmisiä tms. en koske vapaaehtoisesti kuin miestäni ja pieniä lapsiani, en halaile ketään, en vanhempia, sisaruksia, sisarusten lapsia, kavereita, ystäviä, en edes aikuista lastani.

Olen täysin samassa tilanteessa. En edes välttämättä ehdi suhdetta, vaan ihan vain satunnaista panoseuraa. Välillä on tullut itkettyä itkut turhautumistaan, kun ei voi vaan napata baarista mukaan jotain objektiivisella tavalla hyvännäköistä miestä ja harrastaa sitten seksiä. Hirveän harvan kanssa klikkaa millään tavalla, että alkaisi näkemään ne seksuaalisesti kiinnostavina. En yhtään tiedä, että mitä tehdä tämän asian kanssa.

Olet sitten pannut liikaa.

Kiksautuskiintiösi on täysi. Se oli sitten siinä. Osta vibraattori.

Kuten huomaamme niin naisille nämä asiat ovat helppoja. En saata edes kuvitella että joku mies joutuisi vastaavaan tilanteeseen. Ja se on väärin se, tasa-arvosta on turha huhuilla niin kauan kuin naiset saavat rusinat pullasta ja vähän siihen päälle.

Huulirasvaa Italiasta - no tää on vaan huuli

No, mä olen mies, ja tilanne on vähän sama. Erosin pari vuotta sitten exästä, jonka kanssa olin 6 vuotta. En vaan pysty. Halukkaita olisi, kun ulkonäkö on suht hyvä, mutta en vaan voi. En voi koskea kehenkään. Olen varmaan sairas sitten tai jotain. Enkä mäkään ole aseksuaali. Joskus nelisen vuotta sitten nousi vaan joku seinä vastaan. Exä jätti sen takia. En tiedä, mikä vaivaa. Ahdistaa koskea esineisiinkin, jos joku muu on koskenut niihin justiinsa.

Elämäni aikana en ole myöskään ihastunut kuin kerran, exään. Sitä ennen oli suhteita, kun ajattelin, että niin elämä vaan menee ja näin on tehtävä ja kyllä se sitten on kivaa.

Vaikeaa on välillä tuntea itseään kovin miehekkääksi.

Vierailija kirjoitti:

No, mä olen mies, ja tilanne on vähän sama. Erosin pari vuotta sitten exästä, jonka kanssa olin 6 vuotta. En vaan pysty. Halukkaita olisi, kun ulkonäkö on suht hyvä, mutta en vaan voi. En voi koskea kehenkään. Olen varmaan sairas sitten tai jotain. Enkä mäkään ole aseksuaali. Joskus nelisen vuotta sitten nousi vaan joku seinä vastaan. Exä jätti sen takia. En tiedä, mikä vaivaa. Ahdistaa koskea esineisiinkin, jos joku muu on koskenut niihin justiinsa.

Elämäni aikana en ole myöskään ihastunut kuin kerran, exään. Sitä ennen oli suhteita, kun ajattelin, että niin elämä vaan menee ja näin on tehtävä ja kyllä se sitten on kivaa.

Vaikeaa on välillä tuntea itseään kovin miehekkääksi.

Sama täällä . Kaverini kannusti minua nyt kirjoittaan tään, sinulle: hän on auttanut minua niin että käski unihtamaan koko seksin ja vaan keskittymään kaikkeen muuhun hyvältä tuntuvaan ja yllätys se toimii. Osaan jakaa kanssasi tuntemukset jotka kerroit täysin. Se oli ihan kuin veden alla oloa. Ja toiset näki sieltä alta leikkivän rannalla. Outo tunne.

Puhuminen näin myös auttaa tai siis kirjoittaminen. Kiitos kun jaoit tuon. Toiv oli apuja.

Kiva kuulla että on kohtalontoverita :) Muutaman kerran olen seurustellut ja sitten olen kyllä aktiivinen seksin suhteen. Kerran jopa aktiivisempi kun mies. Olisi kiva kyllä panna jotain, mutta sitten tilanteen tullen ei pysty..

Joku sanoi että en ole rakastunut.. sekin voi olla mut miksi en löydä sellaisia kehen ihastuisi.. On tämä hankalaa..

Niin 12 olen minä, Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mä olen mies, ja tilanne on vähän sama. Erosin pari vuotta sitten exästä, jonka kanssa olin 6 vuotta. En vaan pysty. Halukkaita olisi, kun ulkonäkö on suht hyvä, mutta en vaan voi. En voi koskea kehenkään. Olen varmaan sairas sitten tai jotain. Enkä mäkään ole aseksuaali. Joskus nelisen vuotta sitten nousi vaan joku seinä vastaan. Exä jätti sen takia. En tiedä, mikä vaivaa. Ahdistaa koskea esineisiinkin, jos joku muu on koskenut niihin justiinsa.

Elämäni aikana en ole myöskään ihastunut kuin kerran, exään. Sitä ennen oli suhteita, kun ajattelin, että niin elämä vaan menee ja näin on tehtävä ja kyllä se sitten on kivaa.

Vaikeaa on välillä tuntea itseään kovin miehekkääksi.

Sama täällä . Kaverini kannusti minua nyt kirjoittaan tään, sinulle: hän on auttanut minua niin että käski unihtamaan koko seksin ja vaan keskittymään kaikkeen muuhun hyvältä tuntuvaan ja yllätys se toimii. Osaan jakaa kanssasi tuntemukset jotka kerroit täysin. Se oli ihan kuin veden alla oloa. Ja toiset näki sieltä alta leikkivän rannalla. Outo tunne.

Puhuminen näin myös auttaa tai siis kirjoittaminen. Kiitos kun jaoit tuon. Toiv oli apuja.

Heh, kummasti sitä muuten tuntee välillä olevansa joku vesipeikko, joka kauniina kesäpäivänä katselee veden alle piiloutuneena rannalle tulleita ihmisiä. Sitä haluaisi mukaan, muttei oikein osaa ja henki loppuu. Ja jos ihmisen vie veden alle, siltä loppuu henki. Jännä vertaus, koska tosielämässäkin mulla on astma.

Helpointa olisi varmaan unohtaa. Yritän kovasti, mutta välillä se palaa mieleen ja jos joku näyttää musta kiinnostuneelta, pelkään, että aiheutan isonkin pettymyksen tai toinen kuvittelee, ettei ole "tarpeeksi hyvä". Ikäviä tilanteita on ollutkin, kun en vaan ole pystynyt.

Mä pystyin ennen paremmin, kun dokailin. Nykyisin en halua seksiä, ellei ole sellaista pakottavaa intohimoa toiseen ja harvoin on. Välillä tekisi mieli kuitenkin panna huvin vuoksi, mutta ilman sitä toisen lähelläoloa ja läsnäoloa, tuoksua...sopiskohan mulle joku seksirobotti?

Seksirobotti olis hyvä! Ahdistaa jotenkin jos joku tykkää minusta.. Tai haluan saada miehen ihastumaan minuun, ja sitten kos näin tapahtuu niin enään ei kiinnosta...