Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani valittavat ja neuvovat ilman pyyntöä, hermo menee
23.10.2016 |
Aina, jos käyvät luonani, tulee jotain neuvoja ja valitusta. Esim. Tykkään lukea kirjoja, eli niitä on kotonani paljon. "Miten sulla on noin paljon noita kirjoja, ja lisää vaan raahaat, onko tossa järkeä, hirveästi kirjoja, ihan kamalasti sulla noita kirjoja, hirvee raahaaminen kun muutat blablabla".
Ja ruoasta, heidän mielestään kaikki mitä syön on outoa, koska syön usein hyvin maustettua ja kasvispainotteista ruokaa. "Syötkö sä koskaan mitään kunnon ruokaa, siis eihän sulla vaan ole mitään puutoksia kun syöt tollasta ruokaa, outoa ruokaa sä syöt, syötkö koskaan ihan tavallista ruokaa". Aaargh.
Tässä vain pari esimerkkiä, mutta lisää on vaikka kuinka paljon. Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
Kommentit (13)
En juuri pidä vanhempiini oma-aloitteisesti yhteyttä, lapsesta asti olen saanut kuulla moitteita, arvostelua, "hyviä" neuvoja... Tahdon elää elämäni rauhassa. Haluan pukeutua kuten haluan, syödä mitä haluan, harrastaa mitä haluan jne. ilman jatkuvaa nälvimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, mutta anoppi tietää millä pesuaineella pyykit pestään, mitä ruokaa syödään ja mikä on terveellistä, hän tietää parhaat säästövinkit sekä parhaat matkakohteet budjetilla X. Anoppi myös tietää mikä järkevää missäkin tilanteessa. Hän tietää oikeastaan kaiken, ihan kaiken.
Sitä hän tiedä miksi en pidä häneen yhteyttä enkä halua nähdä.
Oon aina miettinyt, mitä pahaa on olla "lukutoukka" ja omistaa paljon kirjoja, sehän on hyvä harrastus. Sivistävää ja kehittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta anoppi tietää millä pesuaineella pyykit pestään, mitä ruokaa syödään ja mikä on terveellistä, hän tietää parhaat säästövinkit sekä parhaat matkakohteet budjetilla X. Anoppi myös tietää mikä järkevää missäkin tilanteessa. Hän tietää oikeastaan kaiken, ihan kaiken.
Sitä hän tiedä miksi en pidä häneen yhteyttä enkä halua nähdä.
Nyt hän tunnistaa sinut siitä, että et vieläkään ole oppinut oikeinkirjoitusta.:DDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta anoppi tietää millä pesuaineella pyykit pestään, mitä ruokaa syödään ja mikä on terveellistä, hän tietää parhaat säästövinkit sekä parhaat matkakohteet budjetilla X. Anoppi myös tietää mikä järkevää missäkin tilanteessa. Hän tietää oikeastaan kaiken, ihan kaiken.
Sitä hän tiedä miksi en pidä häneen yhteyttä enkä halua nähdä.Nyt hän tunnistaa sinut siitä, että et vieläkään ole oppinut oikeinkirjoitusta.:DDDD
terv. anoppi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta anoppi tietää millä pesuaineella pyykit pestään, mitä ruokaa syödään ja mikä on terveellistä, hän tietää parhaat säästövinkit sekä parhaat matkakohteet budjetilla X. Anoppi myös tietää mikä järkevää missäkin tilanteessa. Hän tietää oikeastaan kaiken, ihan kaiken.
Sitä hän tiedä miksi en pidä häneen yhteyttä enkä halua nähdä.
Meillä anoppi tietää erityisesti nuo säästövinkit. Jos ohimennen käy ilmi että syömme päivälliseksi lohta, niin "missä se oli tarjouksessa??? AI EI MISSÄÄN???" - kahden työssäkäyvän aikuisen taloudessa kun ei voida syödä normaalihintaista lohta, jumalauta sentään.
Äitini neuvoo minua vieläkin vaikka olen kohta 40. Olen ainoa tytär. Hänellä on kaikki kodinpidon ratkaisut joka asiaan ja jakaa niitä universaaleina totuuksina, kysymättä. Itse pidän lasten kanssa viettämääni aikaa ja uraa tärkeämpänä kuin pyyhkeiden viikkaamista värijärjestykseen. On ajoittain helvetin raskasta, koska jos asiasta sanoo, loukkaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina, jos käyvät luonani, tulee jotain neuvoja ja valitusta. Esim. Tykkään lukea kirjoja, eli niitä on kotonani paljon. "Miten sulla on noin paljon noita kirjoja, ja lisää vaan raahaat, onko tossa järkeä, hirveästi kirjoja, ihan kamalasti sulla noita kirjoja, hirvee raahaaminen kun muutat blablabla".
Ja ruoasta, heidän mielestään kaikki mitä syön on outoa, koska syön usein hyvin maustettua ja kasvispainotteista ruokaa. "Syötkö sä koskaan mitään kunnon ruokaa, siis eihän sulla vaan ole mitään puutoksia kun syöt tollasta ruokaa, outoa ruokaa sä syöt, syötkö koskaan ihan tavallista ruokaa". Aaargh.
Tässä vain pari esimerkkiä, mutta lisää on vaikka kuinka paljon. Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
1. Tapaa vanhempiasi jossain muualla kuin kotonasi.
2. Aseta rajat eli ilmoita ettet halua kuunnella mitään neuvoja koska et niitä tarvitse
3. Ilmoita mitä rajojen ylittämisestä seuraa eli etäisyyden otto vanhemmista
4. Toteuta sanktio jos rajat ylitetään.
Hitsi, tuleeko muille koskaan tämmöinen olo? Mua ärsyttää myös vanhempani, jotka arvostelevat aina asuntomme pienuutta. Mutta sitten luin tän koko ketjun ja mua alkoi hävettää, että oonkohan itse aika samanlainen, kun taidan myös olla usein neuvomassa, mitä kannattaisi syödä jne. Voi ei. :-/ Miten tästä pääsee eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hitsi, tuleeko muille koskaan tämmöinen olo? Mua ärsyttää myös vanhempani, jotka arvostelevat aina asuntomme pienuutta. Mutta sitten luin tän koko ketjun ja mua alkoi hävettää, että oonkohan itse aika samanlainen, kun taidan myös olla usein neuvomassa, mitä kannattaisi syödä jne. Voi ei. :-/ Miten tästä pääsee eroon?
Jos joku ei erikseen pyydä neuvoja, älä anna niitä.
Tuttua.
Isäni päivitteli lapsesta asti kaikille että on se meidän x hirveä lukutoukka ja äitini mielestä oli turhaa pitää kirjahyllyä kun kirjat olisi voinut myydä pois.
Isäni leimaa edelleen vegaanisen ruokavalion "muoti-ilmiöksi". Äiti ei ole enää kuvioissa osittain tuon takia.
Huoh.