Kuvaile, mitä ahdistus on sinun kohdallasi

up

Nuorena kun ahdisti (19-20 v) tuli koti-ikävä. Olin asunut vähän aikaa vasta omillani. Sitten jossain vaiheessa kun ahdisti halusin miehen lähelle/kainaloon. Nykyään katson lastani (2-vuotias) ja olo vähän helpottaa.

Ahdistus voi tulla jostain tekemättömästä hommasta jonka luokittelen tärkeäksi, läheisen (esim. Isäni) ongelmat. Rahahuolet. Sairas koira. Ehkä jopa sairas (vakavasti) lapsi, tästä ei onneksi kokemusta.

Koitan lokeroida asioita päässäni, keksin ratkaisuja, teen varasuunnitelmia, koitan vain unohtaa ja ajatella jotain muuta.

Nykyään ahdistus ei tule ilman syytä teininä/nuorena aikuisena välillä ahdisti yhtäkkiä ilman syytä.

Nykyään ahdistus voidaan diagnosoida ja lääkitä, mutta alkuperästä ei juuri kysellä.

Mielestäni ahdistukseen on varmaan lähes poikkeuksetta jokin syy, tai useitakin. Rehellinen katsaus itseensä, elämäntapoihin, menneisyyteen, lapsuuteen jne. voi kertoa jotain. Jos ei itse saa pähkäiltyä psykoterapeutti voipi autella kaivamaan esiin syitä..

Itselläni ahdistus tuntuu mielialan lisäksi vatsan/rinnan alueella painostavan tunteena. Elämäntapamuutoksen myötä, ja kaikki turhat lääkkeet jätettyäni en ole ollut erityisen ahdistunut, mutta tiedän että terapia tekisi terää..

Ahdistus tuntuu rinnassa. Johtuu vähän milloin mistäkin usein menetyksistä ikävästä huomista yms. Aika auttaa, joskus tekeminen toisinaan se että ei tee mitään tai pyrkii vain rentoutumaan. Hyvä seksi laukaisee tilanteen toisinaan.

Hengitys on pinnallista ja lihakset ovat jännittyneitä. Voi olla masentuneita, apaattisia ja häpeän täyttämiä fiiliksiä. Ahdistusta tulee niin monista asioista. Ei siitä kai koskaan eroon pääse. Kunpa pääsisikin.

Iho kihelmöi ja sydämestä ahdistaa ja päässä tuntee miten verenpaine nousee (tai mistä tunne sitten johtuukaan) . Menen selälleni matolle eikä minulla ole voimaa nousta ylös - ei tehdä yhtään mitään.

Joskus jos on yhtään voimaa, lähden autolla ajamaan moottoritietä ja huuda ahdistustani ulos, ihan vain huutoa ilman sanoja.

Joskus alkoholi auttaa. Joskus liikunta. Joskus vaikka täysi keskittyminen silittämiseen. Joskus ei mikään auta, täytyy vain kitua ajatuksensa läpi.

En halua lääkkeitä, lähipiirissäni olen nähnyt, miten huono ratkaisu se voi olla ja miten helposti jo eka vierailulla lääkäri kirjoittaa reseptin. Minulla ei ole ystävää jolle voisin uskoutua kaikista minua ahdistavista asioista - minulla on kuitenkin ystäviä joiden kanssa löydän iloa ja voimaa elämääni.

Pyrin myös tietoisesti täyttämään mieleni korvikeajattelulla esim opettelemalla työpaikkani tuotenumeroita ulkoa ja miettimällä miten paljon osaan yhdistää niitä oikein. Yritän myös mielessäni ulkoistaa itseni ongelmista oikeaan perspektiiviinsä-joskus pystyn joskus en.

"Onko ahdistuksessa mitään hyvää?"

"Onko syövässä mitään hyvää?"

Ap, onko siinä, että on idiootti, mitään hyvää?

Päässä pyörii ahdistavia ajatuksia ja tulevaisuus tuntuu raskaalta, minulla lähinnä seuraavaa työpäivää ja raha-asioita koskevia pelkoja. En pysty tekemään mitään hyödyllistä, tarttumaan mihinkään vaan pyöritän vyyhtiä mieessäni ja yritän unohtaa sen jonninjoutavalla nettisurffauksella.

Vierailija kirjoitti:

"Onko ahdistuksessa mitään hyvää?"

"Onko syövässä mitään hyvää?"

Ap, onko siinä, että on idiootti, mitään hyvää?

Ahdistus ja syöpä on hyvin erilaisia juttuja, ei niitä voi suoraan verrata. Ja jos ei ole idiootti, niin sen tietääkin.

Ahdistuksessa on hyvää se, että kroppa pakottaa keskittymään siihen ongelmaan, joka ahdistuksen aiheuttaa. Sitä on pakko ainakin yrittää käsitellä, koska sitä ahdistustakaan ei kestä.

Minun kohdallani ahdistus on ei ise valittua yksinäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onko ahdistuksessa mitään hyvää?"

"Onko syövässä mitään hyvää?"

Ap, onko siinä, että on idiootti, mitään hyvää?

Ahdistus ja syöpä on hyvin erilaisia juttuja, ei niitä voi suoraan verrata. Ja jos ei ole idiootti, niin sen tietääkin.

Ahdistuksessa on hyvää se, että kroppa pakottaa keskittymään siihen ongelmaan, joka ahdistuksen aiheuttaa. Sitä on pakko ainakin yrittää käsitellä, koska sitä ahdistustakaan ei kestä.

Ahdistus voi ajaa itsemurhaan, etenkin yhdistettynä masennukseen. Lähipiiristä kokemusta.