Onko kiusaamista, jos 7-luokkalaiset tytöt sopivat hankkivansa tietyn merkkiset reput ja yksi jätetään jutusta ulos?
Näin oli käynyt. Muut tytöt olivat sopineet että pyytävät kaikki samanlaiset reput. Suurimmalla osalla oli jo ennestään ja muutama pyysi vanhemmiltaan. Tilanne on nyt se, että muut tytöt ovat sulkeneet oman tyttöni porukasta muka syynä vääränlainen reppu, vaikka itse järjestivät tuon tempun.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Onko teistä sitten myös kilpaurheilujoukkueiden seuravaatteet myös kiusaamista? Sehän sulkee ulkopuolelle ne, jotka eivät kyseiseen joukkueeseen kuulu.
Urheileminen ja seuraan kuuluminen on vapaaehtoista, koulunkäynti ei käytännössä ole. Koulussa pätee samat säännöt kuin työpaikalla, eli kaikkien kanssa on tultava toimeen, vaikka ei tarvitse olla ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on tultava kaikkien kanssa toimeen ja kaikki on otettava mukaan.
Mistähän tuo kummallinen käsitys on peräisin, että lapsen on tultava toimeen kaikkien kanssa ja otettava kaikki mukaan? Varmaan joltain ammattikasvattajalta, niin elämästä vieraantunut norsunluutornin maku siinä on. Jokainen varmaan muistaa omiltakin kouluvuosiltaan, että luokassa oli niitä kusipäitäkin, joiden seura ei kutsunut.
Missähän vaiheessa ihminen saa oikeden valita seuransa, kun lapsena sitä ei saa tehdä?
Mitä mieltä silloin olisit jos sun lapsesi olisi se joka jätettäisiin yksin, eikä kukaan haluaisi olla hänen seurassaan?
Vapaa valinta, vai mitä?
Jos minun lapsellani olisi reppu ja sinun lapsellasi ei, joten ottaisit yhteyttä minuun kertoen, että tyttöni kiusaa, niin olisin aika lailla hämmentynyt. Vapaa-ajalla lapseni ei tarvitse kaveerata kenenkään kanssa, jos ei halua ja koulussa taas toimitaan niin, että kaikkia kunnioitetaan. Siihen kunnioittamiseen kuuluu myös se, että annetaan kaveriporukoitten olla rauhassa eikä tungeta välitunnilla väkisin mukaan. Luokassa kaveriporukka toimii opettajan ohjeiden mukaan eli sen jäsenet kykenevät ryhmätöihin muiden kanssa (oli reppua tai ei), mutta siitä ei seuraa sitä, että vapaa-aika olisi vietettävä jonkun seuraan tunkevan kanssa.
Vaikuttaa siltä, että tyttösi haluaa mukaan porukkaan, johon häntä ei haluta. Kyse ei ole kiusaamisesta vaan henkilökemiasta. Suosittujen tyttöjen porukassa olisi varmasti kiva olla, mutta valitettavasti kenenkään ei ole pakko ystävystyä sellaisten kanssa, joiden kanssa ei halua olla.
Kiusaamista on se, että tyttösi on koulussa aina yksin ja kaikki kääntävät hänelle selkänsä. Yhteen tiettyyn porukkaan pääsemättömyys ei vielä ole kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on tultava kaikkien kanssa toimeen ja kaikki on otettava mukaan.
Mistähän tuo kummallinen käsitys on peräisin, että lapsen on tultava toimeen kaikkien kanssa ja otettava kaikki mukaan? Varmaan joltain ammattikasvattajalta, niin elämästä vieraantunut norsunluutornin maku siinä on. Jokainen varmaan muistaa omiltakin kouluvuosiltaan, että luokassa oli niitä kusipäitäkin, joiden seura ei kutsunut.
Missähän vaiheessa ihminen saa oikeden valita seuransa, kun lapsena sitä ei saa tehdä?
Mitä mieltä silloin olisit jos sun lapsesi olisi se joka jätettäisiin yksin, eikä kukaan haluaisi olla hänen seurassaan?
Vapaa valinta, vai mitä?
Ap:n lapsi tuskin on koulussa, jossa on noin 20 oppilasta.
Vierailija kirjoitti:
Muistan omasta nuoruudestani vähän samantyyppistä, meillä oli koulussa isompi kaveriporukka, johon yksi tyttö oli jäänyt "roikkumaan" ala-asteen kaveruudesta. Yläasteella oltiin kuitenkin jo niin eri aaltopituuksilla, että ystävyys todellakin oli koulussa mukanaroikkumista.
Yksi tytöistä sitten sai hyvän idean ja muilta kysymättä kirjoitti tälle "roikkujalle" viestin, jossa sanoi, ettemme halua enää olla ystäviäsi. Tämä on väärin, sen myönnän, mutta mielestäni seiskaluokkainen todellakin on jo oikeutettu valitsemaan kenen kanssa haluaa olla ja kenen ei. Roikkuja sitten kertoi äidilleen, tämä opettajalle ja tämä edelleen rehtorille - ja siitähän se riemu repesi. Meidät pakotettiin olemaan yhdessä koulussa ja voitte kuvitella miten kiusallista se oli, kun 7 tyttöä seisoo ringissä pihalla opettajan valvovan silmän alla eikä ole todellakaan enää mitään puhuttavaa.
Seiskaluoka meni näin, vähän kasistakin, mutta sitten tämä ulkopuolinen jossain valinnaisissa keksi itselleen uusia kavereita, jotka olivat samanhenkisiä ja alkoi hengailla heidän kanssaan, myös vapaa-ajalla. Tämä oli kyllä kaikkien voitto. Olisiko sitten tapahtunut jo aiemmin, jos meitä ei olisi pakotettu olemaan yhdessä?
Kiusaamista tai ei, itse olen joka tapauksessa sitä mieltä, että kyllä yläasteikäiset osaavat ja ennen kaikkea voivat jo päättää ystävyyssuhteistaan, myös koulussa.
No se on kyllä kiva, että teitä viimeinkin helpotti. Kuitenkin sinua ihmeen paljon kiinnosti kenen kanssa tämä tyttö hengailee, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että on kiusaamista, jos ei vietä vapaa-aikaansa kenen tahansa kanssa, joka seuraan pyrkii? Toimitteko itse näin?
Koulussa pitää ottaa kaikki huomioon. Ja koittaa tulla toimeen. Aivan niin kuin myöhemmin työpaikoilla. Vai pitäisikö työ- ja kouluyhteisöissä sallia tuollainen täysin omavaltainen erottelu tyyliin "sun kans en tuu toimeen koska sulla on ruma reppu"? Niinkö sinä toimit? Eikös se ole juuri työpaikka kiusaamista?
Ja miksi lapsilta pitäisi sallia kouluissa tapoja, jotka aikuisten maailmassa määriteltäisiin työpaikkakiusaamiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teistä sitten myös kilpaurheilujoukkueiden seuravaatteet myös kiusaamista? Sehän sulkee ulkopuolelle ne, jotka eivät kyseiseen joukkueeseen kuulu.
Urheileminen ja seuraan kuuluminen on vapaaehtoista, koulunkäynti ei käytännössä ole. Koulussa pätee samat säännöt kuin työpaikalla, eli kaikkien kanssa on tultava toimeen, vaikka ei tarvitse olla ystävä.
Ap ei kirjoittanut, että tuntityöskentely ja ryhmätyöt eivät repputytöiltä onnistuisi muidenkin kanssa
Ei tuo samanlaisten reppujen ostaminen ole kiusaamista, vaikka yhdellä ei ole. Mutta se on, jos sanotaan, ettet pääse mukaan, koska sulla on vääränlainen reppu. Ihan verrattavissa siihen, ettet pääse mukaan, kun sulla on silmälasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu on kuin työpaikka: siellä pitää toimia sääntöjen mukaan ja kyetä tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Vapaa- aika on sitten erikseen.
Mutta se on aivan eri asia 'kykeneekö' tekemään ryhmätyötä tai pelaamaan pesistä jonkun kanssa vai 'kykeneekö' hengaamaan jonkun kanssa kaikki välitunnit ja ruokailut. Meillä on opetettu, että kaikkien kanssa täytyy pystyä reilusti tekemään koulun osoittamat hommat mutta ystävänsä joiden kanssa haluaa vaikkapa välitunnilla jutella mitä kummallisimpia juttuja saa valita täysin itse.
Meillä esim ns fiksu tytär jonka kanssa ope AINA parittaa ryhmätöihin erään ei niin suositun lapsen - minun lapseni kokee tämän kiusaamiseksi opettajan ja vähän tuon lapsenkin taholta, ja hän ei todellakaan halua enää välituntisin hengata tuon lapsen kanssa. Ja minä olen antanut luvan siihen.
AP onko luokassa vai nämä repputytöt ja sinun lapsesi vai olisiko siellä muitakin tyttöjä? Voisi olla hyvä opetus reppuilijoille, jos lapsesi pystyisi olemaan ihan "ei minua muuten teidän seura kiinnostaisikaan" -cool. Älä anna hänen alistua tähän mahdolliseen kiusaamiseen joka mahdollisesti voi eskaloitua.
Ei ihme että on kiusaamista kun tuollaisia vanhempia on.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun tytöt on luonnostaan tällä tavalla epäsuorasti ilkeitä. Kuvitelkaapa poikien tekevän samaa, niinpä. :(
No itseasiassa pojilla on ihan yhtä ilkeää kieroilua ja eristämistä.
Terveiset koulumaailmasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu on kuin työpaikka: siellä pitää toimia sääntöjen mukaan ja kyetä tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Vapaa- aika on sitten erikseen.
Mutta se on aivan eri asia 'kykeneekö' tekemään ryhmätyötä tai pelaamaan pesistä jonkun kanssa vai 'kykeneekö' hengaamaan jonkun kanssa kaikki välitunnit ja ruokailut. Meillä on opetettu, että kaikkien kanssa täytyy pystyä reilusti tekemään koulun osoittamat hommat mutta ystävänsä joiden kanssa haluaa vaikkapa välitunnilla jutella mitä kummallisimpia juttuja saa valita täysin itse.
Meillä esim ns fiksu tytär jonka kanssa ope AINA parittaa ryhmätöihin erään ei niin suositun lapsen - minun lapseni kokee tämän kiusaamiseksi opettajan ja vähän tuon lapsenkin taholta, ja hän ei todellakaan halua enää välituntisin hengata tuon lapsen kanssa. Ja minä olen antanut luvan siihen.
AP onko luokassa vai nämä repputytöt ja sinun lapsesi vai olisiko siellä muitakin tyttöjä? Voisi olla hyvä opetus reppuilijoille, jos lapsesi pystyisi olemaan ihan "ei minua muuten teidän seura kiinnostaisikaan" -cool. Älä anna hänen alistua tähän mahdolliseen kiusaamiseen joka mahdollisesti voi eskaloitua.
Ei ihme että on kiusaamista kun tuollaisia vanhempia on.
Okkei - viitsisitkös kenties perustella mihin kohtaan viittaat "tuollaisilla vanhemmilla"?
Yritä nyt ap saada tyttärellesi hyvä itsetunto. Hittoako roikkuu tuollaisten kaverina? Mitäs sitten jos hänkin hankkii samanlaisen repun? Oikeastiko kelpaa sen jälkeen porukkaan.
Olisit tyytyväinen että nyt tyttäresi voi hankkia ihan oikeita ystäviä.
Ja sitäpaitsi nuo yläasteen "ystävyydet" ovat harvoin kovin pysyviä. Luulen että nuo kånken-samikset menevät ammattikouluun:)
Hoh. Ei ollut omina kouluaikoina 7-luokkalaiset ihan noin lapsellisia.
Tuollaisessa tilanteessa olisi varmaan aiheellista keskustella tyttöjen kanssa, mikä on syynä moiseen toimintaan. Kuka oli aloitteentekijä ja ketkä peesaajia?
Toisaalta on peräti merkillinen tapaus, jos todella kaikkien vanhemmat noin vaan hankkivat tietynmerkkiset reput. Tapahtui Porvoossa?
Lapsella olisi hyvä olla muutakin elämää kuin koulu. Yrittäkää löytää sellaisia harrastuksia, joissa löytäisi uusia samanhenkisiä kavereita, niin ulkopuoliseksi jääminen koulussa ei niin kirpaisisi.