Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen ihmiseen, jota varmuudella ei koskaan voi saada kumppanikseen – kokemuksia?
20.10.2016 |
Aloitan kertomalla oman kokemukseni.
Olen ollut kohta vuoden ihastunut, jopa rakastunut mieheen, josta ei voi koskaan tulla kumppaniani. Olen nainen ja olemme molemmat heteroita, olemme myös samaa ikäluokkaa eikä kumpikaan meistä ole varattu. En halua kertoa syytä, miksi emme voi koskaan päätyä yhteen, koska pelkään että minut/meidät tunnistetaan.
Joskus kestän tilanteen paremmin, joskus turhaudun ja itken. Olisi helpompaa, jos en olisi koskaan ihastunutkaan häneen. Toisaalta kyllähän tämä on rikastuttanut tunne-elämääni ja ajatusmaailmaani.
Kommentit (24)
Tunnetko hänet vai oletko kaukorakastunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai oikein kohta vuoden! :)) Miten olisi vuosikymmenen tai kaksi? :((
Onkokemusta. Ja kaikista harmillisinta on että hän koki minut fyysisesti kauniiksi. Tai ainakin olettaisin kun niin kovin tuijotteli. Mulla olis siis jopa ollut mahiksia :(
En voi antaa lisäinformaatiota, koska haluan minimoida mahdollisuuden, että joku tunnistaa. Älkää siis kyselkö. Sen voin kertoa, että mies ei ole terapeuttini eikä lääkärini tms.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkokemusta. Ja kaikista harmillisinta on että hän koki minut fyysisesti kauniiksi. Tai ainakin olettaisin kun niin kovin tuijotteli. Mulla olis siis jopa ollut mahiksia :(
Miksi ei niitä enää olisi? ;)
Työkaveriin jo vuosien ajan mutta naista ei voisi vähempää kiinnostaa. Säälistä kai lähti kerran nuotiolle kanssani iltaa istumaan. Nykyään välttelen aina kun mahdollista mutta silti haaveilen yhdessäolosta. Tuskaista on välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, se on joku kansainvälinen tähti. Teinifanitusta.
Mullakin on tuollainen rakkaus. Syy meillä siihen on miehen kykenemättömyys sitoutua. Onko sulla ap se syy? Siitä nyt tuskin kukaan tunnistaa. Ahdistavaahan se on. Varsinkin kun mies ei ollut alkuun tarpeeksi selvä siitä, ettei pysty. En siis oikein ymmärrä, miksi teki tuttavuutta tavanomaista miestä intensiivisemmin jos ei aio ("kykene") mitään antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin, se on joku kansainvälinen tähti. Teinifanitusta.
Ei kyse ole kansainvälisestä tähdestä emmekä ole enää teinejä.
Ap.
Anna sukulaisesi olla rauhassa rakastumisiltasi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkokemusta. Ja kaikista harmillisinta on että hän koki minut fyysisesti kauniiksi. Tai ainakin olettaisin kun niin kovin tuijotteli. Mulla olis siis jopa ollut mahiksia :(
Miksi ei niitä enää olisi? ;)
Ammattieettisistä syistä. Toinen terapioi toista. Silmäpeli oli siis ennen hoitosuhdetta. Ja kemiakin harmillisesti maagista.
Vierailija kirjoitti:
Anna sukulaisesi olla rauhassa rakastumisiltasi :D
Niin. Kyseessähän voi olla ei-geneettinen velipuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis hyi, olet ihastunut veljeesi tai velipuoleesi. 😵
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on tuollainen rakkaus. Syy meillä siihen on miehen kykenemättömyys sitoutua. Onko sulla ap se syy? Siitä nyt tuskin kukaan tunnistaa. Ahdistavaahan se on. Varsinkin kun mies ei ollut alkuun tarpeeksi selvä siitä, ettei pysty. En siis oikein ymmärrä, miksi teki tuttavuutta tavanomaista miestä intensiivisemmin jos ei aio ("kykene") mitään antaa.
Tuo kuulostaa ikävältä. Ehkä kypsyminen muuttaa vielä miestä?
Ei sekään ole minun tapauksessani syynä. "Minun" mieheni on kykeneväinen sitoutumaan.
Ap.
Samankaltainen tilanne. Ajattelen positiivisen kautta. Se, että edes kerran elämässä joku tuntuu oikealta, sielunkumppanilta. Tunne on luultavasti molemminpuolinen, mikä tuntuu hyvältä. Voimme yrittää suunnata nämä tunteet ystävyydeksi. Jos Luoja suo olemme toistemme elämässä pitkään, vaikkemme kumppaneina. Pyrin siis näkemään tässä hyvääkin.
Vierailija kirjoitti:
Anna sukulaisesi olla rauhassa rakastumisiltasi :D
Kyse ei ole sukulaisuussuhteesta. Olet kuvottava.
Tapaukseen ei liity rikollisuutta eikä seksuaali- tai sukupuoliperversioita.
Osa tällä palstalla kirjoittelevista on näköjään aika sairasta sakkia.
Ap.
Tavattiin, kun olin 12, hän 13. Tiesin jo silloin, että tässä tyypissä on jotain erityistä ja vietettiinkin yhdessä aikaa yhteisen harrastuksen parissa. Hän pyysi minua tyttöystäväkseen lukiossa, mutta kieltäydyin, sillä muutin toiselle paikkakunnalle. No pidettiin silti yhteyttä ja oltiin kavereita siihen asti, että riitaannuttiin pahasti. Rakastan tuota miestä, mutta en uskalla enää lähestyä häntä. Riidan päällä on jo liian monta vuotta puhumattomuutta. Sain tilaisuuteni kauan sitten, mutta annoin sen mennä ja nyt ei voi kuin muistella hyviä aikoja.
Onko hän sitten esim. Kaverisi tai siskosi exä?
Niin,
Minä ihastuin syvästi kauniiseen naiseen. Mitäpä siinä tekee, ei sellainen tällaista tavallista miestä tietenkään huolinut.
I feel you.❤
No, me ei voida saada kaikkea. Kaikkia ei ole tarkoitettu yhteen. Yksipuolinen ihastus on ahdistavaa, mutta niin tavallista.