Lue keskustelun säännöt.
Ootteko törmänneet siihen, että joku itse pyytää päästä lapsen kummiksi?
20.10.2016 |
Minulta eilen kysyttiin, että pääseekö hän vauvamme kummiksi :o
Häkellyin ihan, että miten joku kehtaa kysyä. Kyllä se on vanhemmat jotka pyytää. Olin aikeissa pyytää häntä, mutta tämän jälkeen ei kyllä oikein tee enää mieli, niin tökeröä käytöstä jotenkin. Itse en ole ikinä törmännyt vastaavaan, vaan aina on vanhemmat ensin pyytäneet, toki tämä kummi on voinut osata odottaa sitä.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta eilen kysyttiin, että pääseekö hän vauvamme kummiksi :o
Häkellyin ihan, että miten joku kehtaa kysyä. Kyllä se on vanhemmat jotka pyytää. Olin aikeissa pyytää häntä, mutta tämän jälkeen ei kyllä oikein tee enää mieli, niin tökeröä käytöstä jotenkin. Itse en ole ikinä törmännyt vastaavaan, vaan aina on vanhemmat ensin pyytäneet, toki tämä kummi on voinut osata odottaa sitä.
Erikoista tyrkyttää itse itseään kummin tehtävään,varsinkin jos se on lapsen vanhemmille iso juttu kuka on kummi,mutta erikoista myös sinun käytöksesi.Eli meinasit pyytää tyyppiä kummiksi,mutta koska hän haluaa olla lapsesi kummi,et sitten pyydäkään? Nytkö pyydät sitten jonkun,jota et halua kummiksi ja joka ei tehtävää halua ottaa? Ihme asioista sitä saakin ongelman aikaiseksi.
Tyypin törkeys sai minut miettimään uudelleen, että haluanko häntä sittenkään kummiksi. Omasta mielestäni on vain niin käsittämätöntä, että tyrkyttää itseään kummiksi. Minun ei todellakaan kuulu vastata kertomalla keitä ollaan mietitty, tai ollaanko lasta edes kastamassa. Vauva ei ole vielä edes syntynyt joten miksi kertoisin kenellekkään keitä ollaan mietitty kummeiksi? Kun oikeastaan ei mitenkään erityisen paljon olla vielä edes mietitty. Tämä tyyppi oli yksi vaihtoehto. Asia ei ole ajankohtainen vielä aikoihin, joten siksikin tämä oli jotenkin erityisen törkeää
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun paras ystäväni pyysi myös päästä lapsen kummiksi. Tietysti olin häntä jo kummiksi kaavaillutkin ja myöhemmin pyysin häntä kummiksi ja hänestä tuli ihana kummitäti. MUTTA silti minusta on ihan uskomattoman tökeröä pyytää itse päästä kummiksi. Se ei vaan jotenkin ole kovin tahdikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta eilen kysyttiin, että pääseekö hän vauvamme kummiksi :o
Häkellyin ihan, että miten joku kehtaa kysyä. Kyllä se on vanhemmat jotka pyytää. Olin aikeissa pyytää häntä, mutta tämän jälkeen ei kyllä oikein tee enää mieli, niin tökeröä käytöstä jotenkin. Itse en ole ikinä törmännyt vastaavaan, vaan aina on vanhemmat ensin pyytäneet, toki tämä kummi on voinut osata odottaa sitä.
Erikoista tyrkyttää itse itseään kummin tehtävään,varsinkin jos se on lapsen vanhemmille iso juttu kuka on kummi,mutta erikoista myös sinun käytöksesi.Eli meinasit pyytää tyyppiä kummiksi,mutta koska hän haluaa olla lapsesi kummi,et sitten pyydäkään? Nytkö pyydät sitten jonkun,jota et halua kummiksi ja joka ei tehtävää halua ottaa? Ihme asioista sitä saakin ongelman aikaiseksi.
Tyypin törkeys sai minut miettimään uudelleen, että haluanko häntä sittenkään kummiksi. Omasta mielestäni on vain niin käsittämätöntä, että tyrkyttää itseään kummiksi. Minun ei todellakaan kuulu vastata kertomalla keitä ollaan mietitty, tai ollaanko lasta edes kastamassa. Vauva ei ole vielä edes syntynyt joten miksi kertoisin kenellekkään keitä ollaan mietitty kummeiksi? Kun oikeastaan ei mitenkään erityisen paljon olla vielä edes mietitty. Tämä tyyppi oli yksi vaihtoehto. Asia ei ole ajankohtainen vielä aikoihin, joten siksikin tämä oli jotenkin erityisen törkeää
ap
No eihän sinun tarvitse kertoa kenellekään mitään,tuo nyt oli vain yksi kohtelias tapa vastata miksi itse kummiksi tarjoutunut tyyppi ei pääse kummiksi.Siis että kummit on jo valittu.Toki voit sanoa suoraankin ettäe ehdotus oli mielestäsi törkeä,mutta a)se vaikuttaa kummalliselta ja b)voi huonontaa välejänne.
En ole kuullut, että kukaan tyrkyttäisi itseään kummiksi. Sen sijaan kyllä sellaiseen, että vanhemmat olettavat, että 'tottakai sä alat kummiksi'. Inhottavaa. En haluaisi, mutta mitenkäs kieltäydyt ilman, että loukkaantuvat.
No mitä voi sanoa kun asiaa ei ole vielä päätetty? Niinkuin ei olekkaan. Raskaus on vasta siinä vaiheessa, että kummiasian miettiminen ei ole ajankohtaista. En viitsinyt hänelle suoraan sanoa, ettei oteta häntä kummiksi, mutta en sanonut myöskään, että otetaan. Koska asiaa ei todellakaan olla vielä lyöty lukkoon miehen kanssa.
Tämän takia asian kysyminen tässä vaiheessa on todella törkeää, hän oletti että vastaan hänelle siinä heti keskustelematta mieheni kanssa ensin. Mitä hän oikein mahtoi olettaa, että sanon hänelle kun kysyi?
Ehkä hieman paremmin ymmärtäisin kysymisen jos vauva olisi jo syntynyt tai olisin viimeisilläni raskaana, olisi ajankohtainen aihe ja asiasta varmaan olisi jo keskusteltukkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hieman noloa häneltä tosiaan kysyä asiaa suoraan, mutta tavallaan ymmärrän. Olin tosi surullinen, kun paras ystäväni ei pyytänyt minua lapsensa kummiksi, vaikka olisin todella halunnut hänen lapsensa kummiksi ja olla sellainen unelmien kummitäti.
Mulla on vähän sama homma,toisaalta ymmärrän että paras ystävä halusi kummeiksi sukulaisia,mutta olisin mielestäni myös ollut ihana kummitäti.Tyydyn nyt sitten olemaan muuten vain unelmien täti,vaikka en virallinen kummi olekaan.
Vierailija<strong> kirjoitti:
No mitä voi sanoa kun asiaa ei ole vielä päätetty? Niinkuin ei olekkaan. Raskaus on vasta siinä vaiheessa, että kummiasian miettiminen ei ole ajankohtaista. En viitsinyt hänelle suoraan sanoa, ettei oteta häntä kummiksi, mutta en sanonut myöskään, että otetaan. Koska asiaa ei todellakaan olla vielä lyöty lukkoon miehen kanssa.
Tämän takia asian kysyminen tässä vaiheessa on todella törkeää, hän oletti että vastaan hänelle siinä heti keskustelematta mieheni kanssa ensin. Mitä hän oikein mahtoi olettaa, että sanon hänelle kun kysyi?
Ehkä hieman paremmin ymmärtäisin kysymisen jos vauva olisi jo syntynyt tai olisin viimeisilläni raskaana, olisi ajankohtainen aihe ja asiasta varmaan olisi jo keskusteltukkin.
ap
Jospa vaikka sanoisit,että asiaa ei ole vielä päätetty,kun se ei ole vielä ajankohtainen.On kyllä erikoista odottaa,että vastaat ilman harkinta-aikaa ja miehen mielipidettä,mutta mielestäni pikemminkin ajattelematonta kuin törkeää käytöstä.Ehkä ystävä on innoissaan tulevasta vauvasta ja haluaa jo suunnitella tulevaisuutta,kuten mahdollista kummiutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävä ihan aneli, voisiko päästä kummiksi. Oltiin pyydetty kahta muuta, mutta otettiin sitten kolmaskin innokas. Tämä innokas kävi ristiäisissä, sen jälkeen on kerran lähettänyt 20e synttäreiksi (väärässä kuussa). Lapsi on kohta 18v.
Joo multa kysyi "kai mä olen sitten tän lapsen kummi?" ja kysymys oli erittäin ok, koska kyseessä oli niin läheinen ihminen ja meidän kesken ollaan suoria eikä pelätä nolauksia ja suoraan sanomisia. Eri asia jos olisi ollut "pelkkä kamu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pin kirjoitti:
Joo multa kysyi "kai mä olen sitten tän lapsen kummi?" ja kysymys oli erittäin ok, koska kyseessä oli niin läheinen ihminen ja meidän kesken ollaan suoria eikä pelätä nolauksia ja suoraan sanomisia. Eri asia jos olisi ollut "pelkkä kamu".
Näinhän sen kuuluukin mennä.Läheisen ystävän kysymänä ihan normaali asia,jos joku hyvänpäivän tuttu hinkuisi kummiksi,se olisi aika hämmentävää.
Vanhemmat pyytää,mutta olet ap lapsellinen jos tuon vuoksi et pyydä kummiksi kun muutenkin aioit pyytää. Itse ehkä tuossa tilanteessa miehen kanssa vaan päivittelisin, että onpa etiketti hakusessa, mutta muuhun se ei vaikuttaisi.
Tavallaan tuo olisi ihan ymmärrettävääkin joltain yli-innokkaalta pikkusiskolta, vaikka ei tietysti mikään normi.
Meillä mummo yritti kovasti "ehdotella" kummeja mieleisekseen. Me vaan kylmästi olimme kun ei kuultaiskaan ja pyydettiin niitä joita aiottiinkin. Siinä sitä vasta etiketti olikin hukassa, ehdottaa pyytämään joitain kummiksi kun ei itse ole millään lailla asianomainen. Hyvällä huumorintajulla ja selkeillä rajoilla tuostakin selvittiin. Ei toi ap mun mielestä nii paha ole, että joku (läheinen?) ilmoittaa olevansa halukas ks tehtävään. Eri asia jos yrittää selvästi käskyttää ja pompottaa sekä on sukua, silloin pitää alkaa jo ennakoida miten vetää oman perheen rajat. Mutta ei kannata silti jättää pyytämättä, jos muutenkin aioitte näin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka asiasta sitä ongelman saakin kehitettyä. Jos asia ei ole ajankohtainen, niin sitten herran tähden sanot, että asia ei ole ajankohtainen eikä sitä olla mietitty. :D Miten voi olla noin hankalaa kommunikoida toisten kanssa? Ja ei, en ole törmännyt asiaan, mutta en minä sitä kyllä erityisen tökerönä pidä.
Joo, oma sisko olis halunnut kummiksi, ja meillä on kaikenlisäksi aika vaikeat välit. Suuttui niin maan pirusti kun sanoin, että hän tulee olemaan aina lapsen täti, ei siihen enää kummitädin titteliä tarvitse lisätä., ja että pyydän hyvää ystävääni lapsen kummiksi, kun hän on muutenkin ollut koko raskauden ajan innoissaan, ja ollut täydellä sydämellä mukana hommassa, kyseinen tyttöni kummi itki onnesta aikoinaan puoli tuntia putkeen ja huusi kun kerroin että olen raskaana... joten en olisi voinut parempaa ja innokkaampaa ihmistä tytölle kummiksi valita. Tuosta on nyt 3 vuotta, enkä muuten ole kuullut siskosta sen jälkeen. Ei vastannut mitään edes ristiäiskutsuun. että näin täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, vastoin yleistä mielipidettä täällä minä kyllä pidän tuota kysymystä sopimattomana, vaikka se tulisi läheiseltä ihmiseltä. Parempi odottaa, kysyvätkö vanhemmat niin vältytään mahdollisilta kiusallisilta tilanteilta.
Esimerkiksi me emme ole halunneet hirveää laumaa kummeja lapsille, vaan 2 per lapsi. Esikoiselle pyysimme minun siskoni ja miehen veljen, koska olemme läheisiä heidän kanssaan ja se vain tuntui sopivalta. Jos parhaat ystävämme (jotka ovat erittäin läheisiä meille ja jotka olisimme siis ihan hyvin voineet pyytää kummeiksi ja pyysimmekin toiselle lapselle) olisivat pyytäneet päästä esikoisen kummeiksi niin tilanne olisi ollut minusta ikävä kummallekin osapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Joka asiasta sitä ongelman saakin kehitettyä. [--] Miten voi olla noin hankalaa kommunikoida toisten kanssa?
Tämä on kyllä tämän palstan perusvire. Umpimieliset, tuppisuiset tolvanat eivät saa suutaan auki yksinkertaisimmissakaan vuorovaikutustilanteissa, vaan tulevat sitten tänne vouhkaamaan aivan normaaleista arjen tilanteista. No, trafiikkia palstalta ei puutu, joten omistajallakin on varmaan tuohta kuin suokuokalla vetelisi.
Hupsista. No menikö tunteisiin, taisipa vain mennä.
Vierailija kirjoitti:
No mitä voi sanoa kun asiaa ei ole vielä päätetty? Niinkuin ei olekkaan. Raskaus on vasta siinä vaiheessa, että kummiasian miettiminen ei ole ajankohtaista. En viitsinyt hänelle suoraan sanoa, ettei oteta häntä kummiksi, mutta en sanonut myöskään, että otetaan. Koska asiaa ei todellakaan olla vielä lyöty lukkoon miehen kanssa.
Tämän takia asian kysyminen tässä vaiheessa on todella törkeää, hän oletti että vastaan hänelle siinä heti keskustelematta mieheni kanssa ensin. Mitä hän oikein mahtoi olettaa, että sanon hänelle kun kysyi?
Ehkä hieman paremmin ymmärtäisin kysymisen jos vauva olisi jo syntynyt tai olisin viimeisilläni raskaana, olisi ajankohtainen aihe ja asiasta varmaan olisi jo keskusteltukkin.
ap
Minkälaiset välit teillä oikein on jos kerran asioista puhuminen suoraan ja oikeilla nimillä ei ole vaihtoehto? Olisit voinut sanoa ihan tuon saman mitä juuri kirjoitit että ette tosiaan ole vielä miettineet asiaa kun ei ole vielä ajankohtainen. Mutta että ihanaa jos olisit halukas tehtävään, arvostamme kovasti. Kyllä ystävien kesken pystyy tällaisia juttelemaan.
Vähän tuo itse kummiksi pyytäminen saattaa olla tahditonta, mutta toisaalta jotenkin herttaista. - Tulee jotenkin mieleeni ystäväni, joka aikoinaan totesi kun olin hankkinut koiran, että hänkin voi sitten joskus hoitaa stä. - Ymmärrän kummiksi tarjoutumisen jotenkin niin, että pyytänyt kertoo, ehkä hieman kömpelösti haluavansa ilmaista, että syntynyt lapsi on hänellekin merkittävä ja mieluusti olisi osana lapsen /- teidän elämää vastaisuudessakin.
Eräs kaverini, ei kovin läheinenkään, kertoi haluavansa lapsemme kummiksi kun ei ole vielä yhdenkään kaverin lapsen kummi. Sisarusten lapsista kolmelle hän on kummi.
Luonteeltaan hän on sellainen erikoinen keräilijä, että esimerkiksi niitä Baby Lips -huulirasvoja piti ostaa jokaista väriä vaikkei edes käytä huulirasvoja. Sama juttu minihiirien (tietokonehiirien siis) kanssa, että oli pakko saada jokaisen mallinen autohiiri. Tabletin kanssa tuskin koskaan käyttää hiirtä. Nyt on ilmeisesti päättänyt keräillä kummilapsia.
Kummin tehtävähän on nykyään olla ilmainen lapsenvahti ja lahja-automaatti, olisit kiitollinen että joku haluaa siihen tehtävään, etenkin kun ihmisenä vaikutat siltä ettet kaveriasi edes ansaitse.
Niin juuri. Kummiudesta harva kieltäytyy, jos vanhemmat pyytävät ja siksi voi lapsen kannalta olla ihan hyvä juttu ottaa kummiksi vapaaehtoinen tarjoutuja, kun kerran ko henkilöä oli ajateltu pyytää alun perinkin.