Miksi ihminen ihastuu?
Ymmärrän tämän pariutumisen ja suvun jatkamisen näkökulmasta. Mietin vain kun itse ihastun todella harvoin. Olen ihastunut elämäni aikana vain 6 kerta niistä suurin osa teini-iässä. Kun taas parhaalla ystävälläni tuntuu olevan ihastumisia lähes joka kuukausi. Ne sammuvat yhtä nopeasti kuin syttyivätkin, minulla ihastuminen alkaa hiljalleen ja on pidempi kestoista.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
No voi että. Miksi emme kaikki ole samanlaisia, niih.
Et vastannut kysymykseen.
Sanotaan, että hminen rakastuu sellaiseen, jolla on itseltä puuttuvia ominaisuuksia. Eli rakastuessaan ihminen saa ne ominaisuudet itselleen.
Joskus kyllä tuntuu, että jotkut ihastuvat itseensä. Eli löytäessään samanlaisen kuin itse on.
Ehkä kyse on näiden kahden yhdistelmästä: kun toisella on ne piirteet, joita itsessään arvostaa + kun toisella on ne piirteet, jotka itselleen haluaisi.
Ihastuukohan miehet ikinä? Sillälailla että ne ajattelee ihastusta joka ilta ja haluaa köllimään tämän viereen ja nuuskuttelemaan hiuksia.
Minusta tuntuu että ihastuminen= kiinnostumisen herääminen itseään parempitasoisemmasta henkilöstä.
Ja nyt jos joku naiivi höpsö vastaa että asia ei ole näin niin selittäkööt että miksi ihastumiset sitten on 99% yksipuolisia jollei kyse ole tasoista. Ihminen ihastuu vain jos toinen on häntä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuukohan miehet ikinä? Sillälailla että ne ajattelee ihastusta joka ilta ja haluaa köllimään tämän viereen ja nuuskuttelemaan hiuksia.
Tietenkin ihastuu, mutta nuo naiset on juuri niitä keitä miehen ei ole mahdollista saada.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että hminen rakastuu sellaiseen, jolla on itseltä puuttuvia ominaisuuksia. Eli rakastuessaan ihminen saa ne ominaisuudet itselleen.
Joskus kyllä tuntuu, että jotkut ihastuvat itseensä. Eli löytäessään samanlaisen kuin itse on.
Ehkä kyse on näiden kahden yhdistelmästä: kun toisella on ne piirteet, joita itsessään arvostaa + kun toisella on ne piirteet, jotka itselleen haluaisi.
Luulen että kyseessä on enemmän geneettinen yhteensopivuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että hminen rakastuu sellaiseen, jolla on itseltä puuttuvia ominaisuuksia. Eli rakastuessaan ihminen saa ne ominaisuudet itselleen.
Joskus kyllä tuntuu, että jotkut ihastuvat itseensä. Eli löytäessään samanlaisen kuin itse on.
Ehkä kyse on näiden kahden yhdistelmästä: kun toisella on ne piirteet, joita itsessään arvostaa + kun toisella on ne piirteet, jotka itselleen haluaisi.
Luulen että kyseessä on enemmän geneettinen yhteensopivuus.
Itse uskon ihan myös hajun ja ominaistuoksun voimaan. Ehkä se on sitä geneettistä.
Ja ihan järkeilyynkin: edellinen mieheni oli jäykkä ja joustamaton, niin seuraavalta odotin joustavuutta. Se pisti ensimmäisenä silmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi että. Miksi emme kaikki ole samanlaisia, niih.
Et vastannut kysymykseen.
Ehkäpä hän vastasikin. Ihastumme ihmisten erilaisuuteen ja se kiehtoo.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuukohan miehet ikinä? Sillälailla että ne ajattelee ihastusta joka ilta ja haluaa köllimään tämän viereen ja nuuskuttelemaan hiuksia.
Varmaan, mut jos tuo ei toteudu, niin ihastuminen menee ohi.
On myös sellainen teoria, että ihminen hakee rakkaussuhteessa jotain, mitä vaille on jäänyt suhteessa omaan äitiin tai isään. Ihminen samanaikaisesti ihastuu samantyyppisiin ihmisiin kuin oma vanhempi on ollut - esim. narsistiäidin poika ihastuu naisiin, jolla on narsistisia piirteitä - ja kaipaa tunteiden kohteelta jotain, mitä ei lapsuudessaan saanut, esim. ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää.
Miksi toinen ihastuu jatkuvasti vaikka olisi parisuhteessa ja toinen ei sinkkunakaan, vaikka haluaisi. Totta mulla on niin huonot geenit ettei ne sovi yhteen juuri kenenkään kanssa. Ei sillä, aika sairas suku mulla onkin, löytyy kyllä kaikki kansantaudit.ap
Vierailija kirjoitti:
On myös sellainen teoria, että ihminen hakee rakkaussuhteessa jotain, mitä vaille on jäänyt suhteessa omaan äitiin tai isään. Ihminen samanaikaisesti ihastuu samantyyppisiin ihmisiin kuin oma vanhempi on ollut - esim. narsistiäidin poika ihastuu naisiin, jolla on narsistisia piirteitä - ja kaipaa tunteiden kohteelta jotain, mitä ei lapsuudessaan saanut, esim. ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää.
Tuo pitää paikkansa, mitä vähemmän on tietoinen itsestään ja suhteestaan omiin vanhempiinsa, ja mitä nuorempi on.
Eli jos vanhemmat ovat olleet jees eikä ole paljoa analysoinut tilannetta, ja itse on nuori, niin mitä todennäköisemmin niin tapahtuu.
Jos vanhempi on täys kusipää, niin sitä tekee pesäeroa ja ottaa toisenlaisen. Mutta, jos vanhempi on vaikka alkoholisti ja vannoo ettei samanlaista ota, niin voi ottaa toisenlaisesti addiktoituneen puolison. Koska on vain katsonut alkoholia eikä addiktoitunutta luonnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että hminen rakastuu sellaiseen, jolla on itseltä puuttuvia ominaisuuksia. Eli rakastuessaan ihminen saa ne ominaisuudet itselleen.
Joskus kyllä tuntuu, että jotkut ihastuvat itseensä. Eli löytäessään samanlaisen kuin itse on.
Ehkä kyse on näiden kahden yhdistelmästä: kun toisella on ne piirteet, joita itsessään arvostaa + kun toisella on ne piirteet, jotka itselleen haluaisi.
Luulen että kyseessä on enemmän geneettinen yhteensopivuus.
Itse asiassa luin jostain, että sosiaalinen yhteensopivuus on yleensä tärkeämpää. Eli se tulee ensin, ja jos vielä on geneettistä yhteensopivuutta niin se sitoo enemmän yhteen. Jotkuthan ottavat jopa puolison, jonka kanssa erityistä "kipinää" ei koskaan ollut, mutta joka muuten on sopiva.
Pitäisi vain haistella miehiä ja ottaa se, joka vetää eniten puoleensa. Sosiaalinen status pitäisi unohtaa kokonaan. Fyysinen vetovoima pitää parit yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
On myös sellainen teoria, että ihminen hakee rakkaussuhteessa jotain, mitä vaille on jäänyt suhteessa omaan äitiin tai isään. Ihminen samanaikaisesti ihastuu samantyyppisiin ihmisiin kuin oma vanhempi on ollut - esim. narsistiäidin poika ihastuu naisiin, jolla on narsistisia piirteitä - ja kaipaa tunteiden kohteelta jotain, mitä ei lapsuudessaan saanut, esim. ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää.
Tää selittäis sen miksi mun äiti ihastuu alkoholistimiehiin jotka myös hakkaa kännissä koska äidin oma isä oli alkoholisti joka hakkasi vaimoansa ja lapsiansa kännissä. Itse olen rankan lapsuuden jäljiltä niin tunnevammainen etten koe sellaista tunnetta kuin ihastuminen/rakastuminen, mutta siskoni kikki miehet on ollut viinaanmeneviä väkivaltaisia renttuja
No voi että. Miksi emme kaikki ole samanlaisia, niih.