Onko ammattikouluun menevä häpeäksi akateemiselle perheelle?

No, eikös se ole nykyään viisas veto, että hankkii vaikka putkiasentajan tutkinnon. Töitä riittää. Tuntemani vanhempi putkisentaja on myös yrittäjä: työllistää muutamia kymmeniä henkilöitä, omistaa kiinteistöjä yms. Se siitä ammattikoulusta.

2

Olen 70-luvulla syntynyt akateemisten vanhempien lapsi, joka kävi lukion ja sen jälkeen en päässyt yliopistoon, jämäpaikan amk-tutkinto jäi kesken. Tällöin riitti teollisuuden hommia joista ei kehuja tullut.

Vasta 29-vuotiaana äitinä suoritin ammattitutkinnon ja vain kaverini sekä mieheni suku onnittelivat

/

Amis on aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin lukio, MUTTA sen valitessaan on oltava edes jonkinlainen käsitys siitä, mitä haluaa tehdä isona työkseen (toki alaa voi vaihtaa, mutta ei ole vältämättä ihan yksinkertaista, varsinkin nykyisin, kun ei voi hakea enää yhteishaussa, jos on jo suorittanut ammatillisen perustutkinnon). Läheskään kaikilla ei sitä ole vielä 15-16-vuotiaana. Lukio antaa enemmän miettimisaikaa. 

Jos lapseni valitsisi amiksen, koska löytää sieltä mieleisensä linjan, olisin tyytyväinen. Jos sen sijaan valitsisi sen vain laiskuuttaan ja koska "ei jaksa lukea/opiskella", olisi edessä keskustelun paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun ensimmäinen ajatus olisi, että kasvatuksessa meni jotain pieleen. Ellei sitten ole kyseessä jokin oikea vamma tms.

Tai sitten ajattelen, että pitää välivuoden.

Ensi sijaisesti vanhempana ehdottaisin kaksoistutkintoa.

Opettele kirjoittamaan ja tule sitten pätemään.

Ei, mutta lapselle itselleen saatta myöhemmin tulla sellainen tunne, että on "väärässä ryhmässä".

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni valitsisi amiksen, koska löytää sieltä mieleisensä linjan, olisin tyytyväinen. Jos sen sijaan valitsisi sen vain laiskuuttaan ja koska "ei jaksa lukea/opiskella", olisi edessä keskustelun paikka.

Meillä teinillä on aivan hirvittävä uhma päällä ja ei suostu lukemaan eikä oppimaan mitään vaikka maksaisimme siitä hänelle. Hakekoot sitten sinne ammattikouluun. Pääasia, että edes tekee jotain eikä vain pelaa tietokonepelejä 18/7/365. Olen kyllästynyt riitelemään hänen kanssaan.

Sen mukaan mitä olen nähnyt omassa suvussa ja tuttavaperheissä, niin korkeakoulutetut suomalaiset vanhemmat tukevat lastensa valintoja ja toivovat, että lapset olisivat onnellisia ammatissaan. Vanhempien suurin huoli on nykyään lasten työllistyminen eikä näyttävä oppiarvo. Voi olla, että ammattikoulun valinnut joutuu hiukan enemmän perustelemaan valintaansa, mutta jos nuori on ahkera ja määrätietoinen, niin ainakin silloin hän saa laajan hyväksynnän.  

"Sen mukaan mitä olen nähnyt omassa suvussa ja tuttavaperheissä, niin korkeakoulutetut suomalaiset vanhemmat tukevat lastensa valintoja ja toivovat, että lapset olisivat onnellisia ammatissaan. Vanhempien suurin huoli on nykyään lasten työllistyminen eikä näyttävä oppiarvo. Voi olla, että ammattikoulun valinnut joutuu hiukan enemmän perustelemaan valintaansa, mutta jos nuori on ahkera ja määrätietoinen, niin ainakin silloin hän saa laajan hyväksynnän."

- Jotenkin minusta surullista: luulen siis, että olet oikeilla jäljillä todetessasi, että nuoren täytyy olla vähintään ahkera ja määrätietoinen, saadakseen laajan hyväksynnän. - Et ehkä tarkoittanut, mutta en voi mitään, mutta joskus hirvittää. Tuntuu,että ei nuori saisi haaveilla enää pieniä suuria unelmia, vaan aina täytyisi ammattikouuaisenkin tähdätä vain siihen, että on se kaikkein paras ja suurin. Mitä pahaa on siinä, että nuori haluaisi esimerkiksi tulevaisuudessa avata oman ravintolan tai kauneus -salongin? - Ei perustaa globaalia ravintolaketjua ja olla seuraava ylikansallinen kosmetiikka jätti 

 - Mitä luulette, kuinka paljon omasta ravintolasta tai kauneus -salongista haaveielvana hän silloin hyötyisi siitä, että hän jatkaisi opiskeluaan yliopistolla. - Mikä mahtaisi pääaine? Elintarvike tieteet vai kenties ravitsemustieteet Tai vastaavasti estetiikka ja kulttuurihistoria?  

Mistä tulee asenne, että ammattikouluun joudutaan ja lukioon haetaan ja pyritään?  - Miksei vosi ajatella, että myös ammattikouluun hakeutuu porukkaa, jolla on tulevaisuuden suhteen haaveita ja uneilmia?  - Ja asenne siihen, että nämä unelmat ovat jotenkin huonoja ja meidän akateemisten pitäisi kokea pettynystä, ellei jälkikasvumme  haaveile samanlaisesta, tai samantapaisesta duunista, kuin missä olemme itse, vaain jostain selliaisesta, jossa voi joutua kuka ties vaikka hieman "sotkemaan" kätensä, vaikkapa kakku -taikinaan.

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käynyttä ei arvosteta yhtä paljon kuin lukion käynyttä.

Raha tuo valtaa. Älykkyys tuo valtaa ja kunnioitusta. Lukion käyneeseen suhtaudutaan älykkäämpänä ja potentiaalisesti tulevaisuudessa parempaa palkkaa saavana.

Lukion voi läpäistä amiskin jolla on vähän kielipäätä eikä lyhyessä matikassa tarvitse edes varsinaisesti ymmärtää mitään sen syvällisemmin.

"Amis on aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin lukio, MUTTA sen valitessaan on oltava edes jonkinlainen käsitys siitä, mitä haluaa tehdä isona työkseen (toki alaa voi vaihtaa, mutta ei ole vältämättä ihan yksinkertaista, varsinkin nykyisin, kun ei voi hakea enää yhteishaussa, jos on jo suorittanut ammatillisen perustutkinnon). Läheskään kaikilla ei sitä ole vielä 15-16-vuotiaana. Lukio antaa enemmän miettimisaikaa."

- Hakea minne? - Samaa mieltä olen siinä, että lukion yksi parhaista puolia on se, että se antaa miettimisaikaa. Mutta mitä tarkoitat, että ei voi hakea enää yhteishaussa? - Siis jos käsitän oikein niin ei voi hakea yhteishaussa toista samantasoista opiskelupaikkaa, mutta voi kyllä ammattikoulun suorittanut voi hakea ensikertalaisten joukossa niin ammattikorkeaan kuin vaikka yliopistoon. - Toki tällöin lukiolaisilla on paremat mahdollisuudet päästä sisään jo pelkästään siksi, että harvassa ovat ne korkeakoulu /- yliopisto paikat, joissa annetaan lainkaan lisäpisteitä suoritetusta perusasteen ammattikoulu-tutkinnosta. Eli ammattikoulun suorittanut voi tulla valituksi yleensä vain "toisessa" kiintiössä kun taas lukion + ylppärit kirjoittanut voi teoriassa tulla valituks kummassa vain;. ja hakuvaiheessa  hänen ei edes tarvitse itse päättää kummassa kiintiössä hakee. Tällä hetkellä en tiedä äkkiseltään en tiedä ainoatakaan korkeakoulu /- yliopisto -opiskelupaikkaa jonne ei vois pyrkiä ja tulla valituksi myös ammatillisen perustutkinnon suorittanut.  - Pelkän keskinkertaisen yo-todistuksen arvo on kyllä varsin pieni.