Lue keskustelun säännöt.
Missä voi harjoitella Mensan testiä?
17.10.2016 |
Siis harjoitella, ei vain tehdä. Sellainen sivusto, jossa näkisi vastaukset ja jopa perustelut vastauksille?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
No kuule, mitäs jos läväyttäisit mensan testit joukolle 1-vuotiaita? Mitähän tapahtuisi? Yksi järsisi paperin kulmaa, toinen hakkaisi kynää lattiaan, kolmas heittelisi kynää ja neljäs vetäisi viivan paperiin - TADAA - nero löytyi! (Äiti oli edellisenä päivänä antanut lapsen piirtää.)
Mensan testi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Ahaa, eli mitäs siinä on sitten tapahtunut 1 ja 16 vuoden välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ei siellä mitään kuvioita liikutella. Tykkäsin kyllä niistä, ja yleensä pulmatesteistä. Keskittymistä se vaati. Satuin sinne sivulle ihan vahingossa. En muista linkkiä, mutta kai tällä oli ollut asia esillä. Kaksi oli niin vaikeita, että meni kyllä arvailuksi. Olishan se kiva tietää menikö oikein. Olen kyllä näitä tehnyt muualla paljon. Koitan etsiä ne sivut.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään kuvioita liikutella. Tykkäsin kyllä niistä, ja yleensä pulmatesteistä. Keskittymistä se vaati. Satuin sinne sivulle ihan vahingossa. En muista linkkiä, mutta kai tällä oli ollut asia esillä. Kaksi oli niin vaikeita, että meni kyllä arvailuksi. Olishan se kiva tietää menikö oikein. Olen kyllä näitä tehnyt muualla paljon. Koitan etsiä ne sivut.
Ehkä tässä oli kyse enemmänkin kuvioiden mielessään liikuttelusta. Ei toki siirrellä hiirellä mitään minnekään tmv. Itseäni kiinnostaisi myös vastaukset. Ihan vain uteliaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
No kuule, mitäs jos läväyttäisit mensan testit joukolle 1-vuotiaita? Mitähän tapahtuisi? Yksi järsisi paperin kulmaa, toinen hakkaisi kynää lattiaan, kolmas heittelisi kynää ja neljäs vetäisi viivan paperiin - TADAA - nero löytyi! (Äiti oli edellisenä päivänä antanut lapsen piirtää.)
Mensan testi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Mitäköhän mystistä tapahtuu joka ikiselle ihmiselle sillä hetkellä kun täyttää 16, kun sitä ennen sitä äo:ta ei voi Mensan testillä luotettavasti mitata mutta sen jälkeen tulos on 100% luotettava? Jännä juttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Melko pysyvä se kylläkin on. Hieman voi vaihdella elämän aikana jos on sairauksia, masennuskin laskee älyykkyysosamäärää. Harvemmin sitä muuten tyhmä ihminen älykkääksi muuttuu elämän varrella. Lapsia ja aikuisia ei tietenkään luonnollisesti voi vertailla keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Jep, ihmiset rakastaa ajastusta omasta luontaisesta paremmuudesta toisiin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
No kuule, mitäs jos läväyttäisit mensan testit joukolle 1-vuotiaita? Mitähän tapahtuisi? Yksi järsisi paperin kulmaa, toinen hakkaisi kynää lattiaan, kolmas heittelisi kynää ja neljäs vetäisi viivan paperiin - TADAA - nero löytyi! (Äiti oli edellisenä päivänä antanut lapsen piirtää.)
Mensan testi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Mitäköhän mystistä tapahtuu joka ikiselle ihmiselle sillä hetkellä kun täyttää 16, kun sitä ennen sitä äo:ta ei voi Mensan testillä luotettavasti mitata mutta sen jälkeen tulos on 100% luotettava? Jännä juttu!
Kyllä sen voi, mutta suomalaiset eivät yleisesti pidä siitä, että lasten älykkyyttä arvioidaan. Täällä kun kaikki halutaan tasapäistää. Muissa maissa Mensa testaa lapsiakin. Etkö tiennyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Jep, ihmiset rakastaa ajastusta omasta luontaisesta paremmuudesta toisiin nähden.
Kyse ei ole pelkästä ajatuksesta. Ihmiset kun vaan eivät luontaisesti ole kaikissa asioissa yhtä hyviä. Kilpaillaanhan urheilussakin, ulkonäössä, taiteissa, opinnoissa jne.? Pidätkö sitäkin vääränä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet niin älykäs kuin olet. Ei siihen treenaus vaikuta. Tietysti jos haluat esiintyä älykkäämpänä kuin oletkaan niin sitten.
Veikkaan että olet alle 100 pistettä.
Tuskin kukaan, jolla on korkea äo, on tehnyt vain yhden testin elämässään ja thats it. Mensa-nörtit tekevät niitä vuosien mittaan useita ja sitten lesoilevat sillä tuloksella joka on korkein (yleensä uusin tulos, koska kokemus karttuu testien tekemisen myötä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Melko pysyvä se kylläkin on. Hieman voi vaihdella elämän aikana jos on sairauksia, masennuskin laskee älyykkyysosamäärää. Harvemmin sitä muuten tyhmä ihminen älykkääksi muuttuu elämän varrella. Lapsia ja aikuisia ei tietenkään luonnollisesti voi vertailla keskenään.
Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan, joten myös aikuisten vertaileminen on melko vaikeaa. Ilman muuta ihmisten suorituksissa on eroja. Suurin osa aivojen toimintaan liittyvistä suurista muutoksista tapahtuu varhaislapsuuden aikana, jolloin jotkin oppimiseen liittyvät erot alkavat syntyä. Aivot ovat kuitenkin hyvin muovautuvat, joten oppimista tapahtuu läpi elämän.
Miten itse määrittelisit älykkyyden? Onko se sitä kuinka nopeasti sähköimpulssi liikkuu hermoratoja pitkin? Vai sitä kuinka nopeasti uusia hermoratoja muodostuu harjoittelun tuloksena? Tarkoitatko siis, että älykkyys on aivojen kemiallisten prosessien nopeutta? Näin voi tietenkin olla, mutta erot eri ihmisten välillä taitavat olla häviävän pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Melko pysyvä se kylläkin on. Hieman voi vaihdella elämän aikana jos on sairauksia, masennuskin laskee älyykkyysosamäärää. Harvemmin sitä muuten tyhmä ihminen älykkääksi muuttuu elämän varrella. Lapsia ja aikuisia ei tietenkään luonnollisesti voi vertailla keskenään.
Kyllä, tilastollisesti on melko pysyvä. Se on silti aivan eri asia kuin se että se olisi jokaisella yksilöllä se yksi tietty luku. Vähän kuin sanoisi että pituus aikuisiällä on pysyvä ominaisuus, mutta unohtaisi mainita että niin joo, joillakin saattaa kyllä olla parinkymmenenkin sentin heittoa tilanteesta toiseen, toiset saattavat pysyvästi lyhentyä sen parikymmentä senttiä, jotkut taas saavat aktiivisella venytelyllä ja roikkuvalla elämäntavalla venytettyä itseänsä kymmenen senttiä. Ja että se pituus mitataan mittaamalla käsivarsi, sääri, kasvojen halkaisija ja jalkaterä, ja laskeskeltaisiin siitä tilastomatemaattisesti että mikä se ihmisen kokonaispituus mahtaa olla.
Göringillä oli korkea äo vielä Nürnbergin vankilassakin kun jenkit testautti sen. Oli siinä vaiheessa vetänyt kamaa 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Jep, ihmiset rakastaa ajastusta omasta luontaisesta paremmuudesta toisiin nähden.
Kyse ei ole pelkästä ajatuksesta. Ihmiset kun vaan eivät luontaisesti ole kaikissa asioissa yhtä hyviä. Kilpaillaanhan urheilussakin, ulkonäössä, taiteissa, opinnoissa jne.? Pidätkö sitäkin vääränä?
En sanonut, että pidän kilpailemista vääränä. En sanonut myöskään, että pitäisin älykkyydellä kilpailemista vääränä. Totean vain, että älykkyys kehittyy siinä missä kuntokin. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet niin älykäs kuin olet. Ei siihen treenaus vaikuta. Tietysti jos haluat esiintyä älykkäämpänä kuin oletkaan niin sitten.
Veikkaan että olet alle 100 pistettä.
Tuskin kukaan, jolla on korkea äo, on tehnyt vain yhden testin elämässään ja thats it. Mensa-nörtit tekevät niitä vuosien mittaan useita ja sitten lesoilevat sillä tuloksella joka on korkein (yleensä uusin tulos, koska kokemus karttuu testien tekemisen myötä).
On sellaisia vain yhden testin tekijöitäkin, usko pois. Mensan virallista testiä ei voi tehdä montaa kertaa, kaksi kertaa on maksimi. Miksi joku "lesoilisi" jollain nettitestillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
No kuule, mitäs jos läväyttäisit mensan testit joukolle 1-vuotiaita? Mitähän tapahtuisi? Yksi järsisi paperin kulmaa, toinen hakkaisi kynää lattiaan, kolmas heittelisi kynää ja neljäs vetäisi viivan paperiin - TADAA - nero löytyi! (Äiti oli edellisenä päivänä antanut lapsen piirtää.)
Mensan testi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Mitäköhän mystistä tapahtuu joka ikiselle ihmiselle sillä hetkellä kun täyttää 16, kun sitä ennen sitä äo:ta ei voi Mensan testillä luotettavasti mitata mutta sen jälkeen tulos on 100% luotettava? Jännä juttu!
Joo, niin on tosi jännä juttu! Ilmeisesti juuri 16-vuotta täyttänyt on saavuttanut sopivasti elämänkokemusta, jonka jälkeen testi on mahdollista tehdä. Tämän hetken jälkeen oppiminen ei kuitenkaan vaikuta enää testin tulokseen... eikun?!? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
Tämä se on sellainen sitkeä väärinkäsitys joka saa minut kiroamaan sen päivän kun koko älykkyysosamäärän käsite on syntynyt. Järjestään kaikki maallikot ja kauhukseni pieni osa ammattilaisistakin on vakaasti siinä uskossa että se on joku pysyvä ominaisuus, joka voidaan luotettavasti mitata, ja joka on se mikä on syntymästä hautaan. Ja tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Jep, ihmiset rakastaa ajastusta omasta luontaisesta paremmuudesta toisiin nähden.
Kyse ei ole pelkästä ajatuksesta. Ihmiset kun vaan eivät luontaisesti ole kaikissa asioissa yhtä hyviä. Kilpaillaanhan urheilussakin, ulkonäössä, taiteissa, opinnoissa jne.? Pidätkö sitäkin vääränä?
En sanonut, että pidän kilpailemista vääränä. En sanonut myöskään, että pitäisin älykkyydellä kilpailemista vääränä. Totean vain, että älykkyys kehittyy siinä missä kuntokin. ;)
Jos tosiaan kuvittelet, että älykkyyttä voi kehittää kuten kuntoa, niin et taida kovin terävä olla. Etkö lue mitään faktatietoa aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet niin älykäs kuin olet. Ei siihen treenaus vaikuta. Tietysti jos haluat esiintyä älykkäämpänä kuin oletkaan niin sitten.
Veikkaan että olet alle 100 pistettä.
Tuskin kukaan, jolla on korkea äo, on tehnyt vain yhden testin elämässään ja thats it. Mensa-nörtit tekevät niitä vuosien mittaan useita ja sitten lesoilevat sillä tuloksella joka on korkein (yleensä uusin tulos, koska kokemus karttuu testien tekemisen myötä).
On sellaisia vain yhden testin tekijöitäkin, usko pois. Mensan virallista testiä ei voi tehdä montaa kertaa, kaksi kertaa on maksimi. Miksi joku "lesoilisi" jollain nettitestillä?
Mensan testissä ei ole mitään sellaista logiikkaan perustuvaa mallia, jota ei kohtaisi muilla elämän ja ajattelun osa-alueilla. Jos niin olisi, menisi tiede kai kokonaan uusiksi? Mensan testissä on keksitty uusi maailman järjestys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyyhän niitä tavallaan vähän harjoittelemaan, mutta tulos tulee siltikin aina olemaan se oma maksimitaso. Eli harjoittelulla ei siis varsinaisesti pysty mitenkään nostamaan omaa älyykkyysosamääräänsä. Mutta onhan se hyvä tajuta, miten kuviot toimivat, jos se on epäselvää (älykkäälle ei luonnollisestikaan ole).
Mutta oikeasti älykäs saa vaikka ensimmäisellä tekokerralla hyvän tuloksen. Vain vähän tyhmempien pitää harjoitella.
No kuule, mitäs jos läväyttäisit mensan testit joukolle 1-vuotiaita? Mitähän tapahtuisi? Yksi järsisi paperin kulmaa, toinen hakkaisi kynää lattiaan, kolmas heittelisi kynää ja neljäs vetäisi viivan paperiin - TADAA - nero löytyi! (Äiti oli edellisenä päivänä antanut lapsen piirtää.)
Mensan testi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Mitäköhän mystistä tapahtuu joka ikiselle ihmiselle sillä hetkellä kun täyttää 16, kun sitä ennen sitä äo:ta ei voi Mensan testillä luotettavasti mitata mutta sen jälkeen tulos on 100% luotettava? Jännä juttu!
Joo, niin on tosi jännä juttu! Ilmeisesti juuri 16-vuotta täyttänyt on saavuttanut sopivasti elämänkokemusta, jonka jälkeen testi on mahdollista tehdä. Tämän hetken jälkeen oppiminen ei kuitenkaan vaikuta enää testin tulokseen... eikun?!? :D
Aiemmin oli vastattu tuohon asiaan. Luulisi tyhmemmänkin ymmärtävän, mistä on kyse tuossa 16 v. ikärajassa, mutta ei ilmeisesti...
Juu, tulos on oma maksimi sillä hetkellä, ei oma absoluuttinen maksimi. Miten ajattelit vertailla ihmisten tuloksia keskenään? Ikään, elämänkokemukseen vai vireystilaan peilaten?