Siis kenen mielestä keitot ovat muka hyvää ravintoa?
Erityisesti sellaiset, jota meidän työpaikan ruokalassa oli jälleen tänään tarjolla, jossa laihassa vedessä lilluu perunan ja lihan palasia. Tuntuu, että kaikki täyttävät keittopäivinä vatsansa leivällä ja jollain epäterveellisellä jälkkärillä, eivät suinkaan sillä keitolla, jota saisikin syödä moonta annosta, että tulisi kylläiseksi.
Kotona en valmista ikinä mitään keittoja (korkeintaan jotain kasvissose- ja hernekeittoa), mutta lähes joka viikkohan noista saa sitten muualla kärsiä. Yliarvostetuin ruoka ikinä.
Kommentit (12)
Niin, keittojakin on monenlaisia. Itse teen ja syön mielelläni kasvissosekeittoja, joissa on monenlaisia kasviksia, usein n.200g/annos, ja sen lisäksi sitten jotain raejuustoa tms.
mistähän me kuule sun työpaikan lirukeitot tiedetään? Et kai tee omien pienten elämänpiiriesi perusteella muitakaan yhtä kauaskantoisia päätelmiä kuin: työpaikan ruokalassa keitto on perseestä = keitot ovat perseestä.
Opettele tekee vaikka lohikeittoa vitun uusavuton. Parempaa ei ole
Tutkimusten mukaan nestepitoinen ruoka tuo nopeammin kylläisyyden tunteen. Ei ole sattumaa, että Suomessakin vielä aikaisemmin syötiin paljon keittoja, vähällä proteiinimäärällä edullisia kasviksia käyttämällä ruokittiin isot perheet köyhissä oloissa.
Vieläkin ihan käyttökelpoinen tapa pienentää ruokalaskua ja vyötäröä.
Minä en jotenkin pidä keitoista, mutta kyllähän niitä syö ennen kuin selkäänsä ottaa, tai on nälissään. Tänä syksynä on tullut itsekin laitettua keittoja, jopa kaalisoppaa olen tehnyt ekaa kertaa elämässäni, vaikka olen syönytkin sitä ennen viimeksi joskus 30 vuotta sitten.
ota mukaan jotain chilipulveria ja terästä keitto omalla lautasellasi. onko muita ongelmia?
Mun, mutta vain jos teen ne itse. Parhaillaan kasvissosekeitto tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan nestepitoinen ruoka tuo nopeammin kylläisyyden tunteen. Ei ole sattumaa, että Suomessakin vielä aikaisemmin syötiin paljon keittoja, vähällä proteiinimäärällä edullisia kasviksia käyttämällä ruokittiin isot perheet köyhissä oloissa.
Vieläkin ihan käyttökelpoinen tapa pienentää ruokalaskua ja vyötäröä.
Ei se kyllä siitä nestepitoisuudesta johdu.
Ennen niissä keitoissa oli kunnon rasvainen luista tai kalanperkeistä tehty liemi, joka sen kylläisyyden antoi.
Nykyisin keitoissa tuntuu liemenä olevan pelkkää vettä.
No nyt en ymmärrä. Ja suurin osa keitoista vielä paranee niitä lämmiteltäessä seuraavana ja jopa vielä sitä seuraavana päivänä. On tietenkin hyvää keittoa ja huonoa keittoa, niin riippuu...
Olen työskennellyt ruuanlaittajana ikäihmisten kanssa heidän kodeissaan, ja vaikka ois ollut asiakkaalla varaa mihin tahansa sapuskaan ja sörsseliin yhteisellä kauppakäynnillä, ovat useimmiten toivoneet jotain keittoa. Kalaa, lihaa, juureksia, melkein mitä tahansa voi laittaa mukaan. Kirjo on loputon. Ei ole pakko olla jotain purkkihernaria tai laihaa luirua. Vähärasvaista ja terveellistä ei ole sama kuin mautonta ja vetistä.
Ja mikä lämmittää ihanammin pienellä pakkasella lenkin jälkeen kuin kuuma ja aromikas soppa?
Kuka paskapää aloittaa otsikon sanalla "siis"? Mihin se muka silloin viittaa?
Voi kuule. Meillä saa valita myös keittolounaan 2 euroa halvemmalla. Viime keskiviikkona oli tulinen nakkikeitto, torstaina metsäsienikeitto ja perjantaina savulohikeitto. Tänään juustoinen savuporokeitto. Neljä erinomaista keittopäivää peräkkäin. Aluksi syön ison ruokalautasellisen salaattia ja keiton kanssa yhden voileivän. Näillä pärjää, en loho, en laihdu. Oma bravuurini on valkoviininen sienikeitto kuivatuista suppilovahveroista ja hernekeitto savuluista. Kelpaavat perheelle.
Siitähän se on kiinni mitä sinne kattilaan laittaa. Mulla ainakaan ole samanlaista määrää kasviksia missään muussa ruuassa.