Onko ihminen terve jos uskoo näin vahvasti kummituksiin
Eräs henkilö tuttavapiirissä väittää näkevänsä aaveita/kuolleita ihan tavallisena osana arkeaan. Muutenkin jollain lailla kiinnostunut mystisyydestä. Muuten ihan tavallinen työssäkäyvä mies.
Mitäpä tuollaiseen pitäisi edes vastata?
Kommentit (19)
Mä näen, kuulen ja aistin asioita sekä näen unia (näkyjä tai enneunia).
Näin on ollut niin kauan kuin muistan, lapsesta saakka.
Samoin äidilläni, papallani, tädilläni, serkullani...
Olen yleisesti hyvinkin rationaalinen ja analyyttinen, jopa henkisesti terve enkä mitenkään "hörhö".
Perheessä on muutkin terveitä ja ovat (olleet) vastuullisissa tehtävissä esim. työelämässä.
Kuulostaa vielä suht harmittomalta. Mutta tuollaisia ihmisiä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Onko persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä tapahtunut muita muutoksia? Suhtautuuko aaveisiin tyynesti ja maltillisesti vai vouhottaako niistä jatkuvasti? Lähipiirissäni on ihminen, joka tuollaisten kokemusten jälkeen "hurahti" siihen maailmaan. Persoonallisuus muuttui äkisti omahyväisemmäksi ja mielipiteet asiasta kuin asiasta jyrkiksi ja mustavalkoisiksi. Elämä alkoi pyöriä täysin aaveiden ympärillä ja hän alkoi luulla itseään selvännäkijäksi. Ystäväpiiri vaihtui täysin, ja hän syrjäytyi työelämästä. Kaiken huippu on se, että useampi lääkäri on sanonut, ettei hoidon tarvetta tai sairautta ole, sillä saahan sitä ihmisellä yliluonnollisia kokemuksia olla. Ulkopuolinen ei näe, miten näennäisen hillitty ja asiallinen ihminen on seonnut täysin ja on kuin aivan eri ihminen.
Kysyin kerran papilta, onko kummituksia olemassa. (Lapseni oli mukana ja ajattelin, että luopuisi kummituspelostaan) Pappi kuitenkin vastasi, että kyllä kummituksia valitettavasti on olemassa.
Tästä on jo muutama vuosi. Tarkoitti tietysti pahoja henkiolentoja. Eihön ne kummitukset oikeasti ole niitä edesmenneitä ihmisiä, joilta ne näyttävät, vaan paholaisen juonia tietty
Kyllä siinä äkkiä hullunleiman otsaansa saa, kun rupee kummituksista höpöttään. Jos sen miehen vaimo näyttää kummajaiselta ja se puhuukin vaimostaan:)
En tunne tyyppiä sen enempää. Mutta koko tämän ajan on puhunut juuri selvänäköisyydestä ja kummituksista. Ei vaikuta sekavalta muuten.
Siis, minulla ei oo sitä vastaan mitään että joku uskoo omalla tahollaan. Mutta olen itse vahvasti sitä mieltä ettei kummituksia ole olemassa. Siksi en voi täysin ymmärtää tätä ja uskon heti että ihmisellä täytyy olla traumaattinen historia jos tällaisia puhuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tunne tyyppiä sen enempää. Mutta koko tämän ajan on puhunut juuri selvänäköisyydestä ja kummituksista. Ei vaikuta sekavalta muuten.
Siis, minulla ei oo sitä vastaan mitään että joku uskoo omalla tahollaan. Mutta olen itse vahvasti sitä mieltä ettei kummituksia ole olemassa. Siksi en voi täysin ymmärtää tätä ja uskon heti että ihmisellä täytyy olla traumaattinen historia jos tällaisia puhuu.
Ap
Minusta se viittaa siihen, että kyseisellä miehellä ei ole ns. kaikki muumit laaksossa, jos hän juttelee noita kummitusjuttujaan niin avoimesti ympäriinsä, että jopa sinä, joka et häntä kovin hyvin tunne, olet niistä päässyt osalliseksi. Yliluonnolliset tai niiltä tuntuvat kokemukset ovat varmasti aika yleisiä, mutta usein niistä puhutaan vaan läheisille luottamuksella, ja rationaalinen ihminen suhtautuu kokemuksiinsa jonkinlaisella varauksella ja ottaa huomioon asian arkaluontoisuuden ja kyseenalaisuuden. Rationaalinen ihminen ymmärtää, että vaikka ei ole todistettua, etteikö henkimaailmaa olisi, ja pitää itse yliluonnollisia asioita mielenkiintoisina, voivat omat kokemukset silti teoriassa johtua mielen häiriöistä. Ja rationaalinen ihminen ymmärtää, miltä omat kokemukset kuulostavat sellaisen ihmisen korvissa, jolla ei omia yliluonnollisia kokemuksia ole (valtaosa ihmisistä). Minusta kuulostaa huolestuttavalta siinä vaiheessa, jos ihminen on menettänyt itsesuojeluvaistonsa ja hän paasaa ympäriinsä tuollaisista asioista, joita voidaan käyttää häntä itseään vastaan.
Eräs ystäväni alkoi "kummitusten" näkemisen jälkeen julistaa kaikille ihmisille henkimaailman ilosanomaa, mm. julkisella Facebook-seinällään, jota lukevat monet hänen työkaverinsa. En pitäisi ihmistä hulluna pelkkien yliluonnollisten kokemusten takia, mutta se, miten hän reagoi läheistensä huoleen, osoitti, miten todellisuudesta vieraantunut hän oli. Järjissään oleva ihminen ymmärtää, että aaveiden näkeminen voi olla merkki mielenterveyden ongelmista, ja pystyy siksi ymmärtämään läheistensä huolta, vaikka olisi itse vakuuttunut, että kaikki on kunnossa. Ystäväni kuitenkin raivostui aivan silmittömästi ja koki sen vakavana loukkauksena, että perhe ja muut läheiset olivat hänen mielenterveydestään huolissaan. Läheiset ovat hänen mielestään ahdasmielisyyttään ja ilkeyttään ottaneet hänet silmätikuksi, vaikka oikeasti kaikki toivovat vain hänen parastaan.
Sanotaan, että kaikki on ok niin kauan kuin on edes suuremmalta osalta tässä maailmassa. Jos irtaantuu täältä niiden haamujen sekaan niin sitten on syytä passittaa hoitoon.
Tosin itseltä ei kauheasti heru sympatiaa moiselle hihhuloinnille, ei siinä ole mitään järkeä.
Kyllä kuulostaa oudolta, joko toivoo kovasti omaavansa erityiskykyjä jonkin riittämättömyyden tunteen takia tai sitten sekaisin.
Jos tavallinen ihminen näkee jotakin outoa, tulee ensimmäisenä mieleen epäusko ja onko lähellä kaasuputki, onko päässä vikaa jne. Hallusinaatioita voi saada vaikka ihan väsymyksestä tai hämärässä aivot korjaavat epäselvää maisemaa oudoksi tms.
Mutta tämä tuttusi siis näkee aaveita ihan säännöllisesti? Kertoiko onko niillä vaatteet? Uskooko hän olevansa näkijä tai olleensa entisessä elämässä jotain jännittävää? Toisilla epäusko itseen luo tällaisia mielikuvituksessa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne tyyppiä sen enempää. Mutta koko tämän ajan on puhunut juuri selvänäköisyydestä ja kummituksista. Ei vaikuta sekavalta muuten.
Siis, minulla ei oo sitä vastaan mitään että joku uskoo omalla tahollaan. Mutta olen itse vahvasti sitä mieltä ettei kummituksia ole olemassa. Siksi en voi täysin ymmärtää tätä ja uskon heti että ihmisellä täytyy olla traumaattinen historia jos tällaisia puhuu.
Ap
Kävin viime vuonna työhommissa pienen paikkakunnan kylällä, ja siellä tapasin perheen, jossa uskottiin kummituksiin, henkiin ja vähän kaikkeen tuonpuoleiseen. Ihmiset olivat aikuisia, jo 50-70-vuotiaita. Eräs heistä selitti minulle, että hän näkee ihmisestä tämän kuoleman ja tulevan, tahtomattaan. Ihan täysin järjissään olevia ihmisiä. Taisi nähdä silloin minustakin, että mihin minä kuolen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuulostaa oudolta, joko toivoo kovasti omaavansa erityiskykyjä jonkin riittämättömyyden tunteen takia tai sitten sekaisin.
Jos tavallinen ihminen näkee jotakin outoa, tulee ensimmäisenä mieleen epäusko ja onko lähellä kaasuputki, onko päässä vikaa jne. Hallusinaatioita voi saada vaikka ihan väsymyksestä tai hämärässä aivot korjaavat epäselvää maisemaa oudoksi tms.
Mutta tämä tuttusi siis näkee aaveita ihan säännöllisesti? Kertoiko onko niillä vaatteet? Uskooko hän olevansa näkijä tai olleensa entisessä elämässä jotain jännittävää? Toisilla epäusko itseen luo tällaisia mielikuvituksessa.
Minäkin tiedän huonoitsetuntoisia ihmisiä, jotka ovat näistä kummitusjutuista voimaantuneet ja saaneet pönkitystä omalle egolleen. Monella on selvänäkemisen lahja, joka tekee heistä tavallista kuolevaista syvällisempiä, merkittävämpiä ja sielukkaampia. Heillä on erityinen tehtävä täällä maapallolla. Kaikki he ovat olleet entisissä elämissään aina jotain jännittävää tai sitten historiallisesti merkittäviä henkilöitä, kukaan ei ole koskaan vahingossakaan ollut joku tavallinen viinaanmenevä laiska paskiainen tai "työläismuurahainen". Sekopäisimmillä on valmiina tarinat myös lastensa hienoista entisistä elämistä, yhdellä oli jo ennen ensimmäistäkään raskautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne tyyppiä sen enempää. Mutta koko tämän ajan on puhunut juuri selvänäköisyydestä ja kummituksista. Ei vaikuta sekavalta muuten.
Siis, minulla ei oo sitä vastaan mitään että joku uskoo omalla tahollaan. Mutta olen itse vahvasti sitä mieltä ettei kummituksia ole olemassa. Siksi en voi täysin ymmärtää tätä ja uskon heti että ihmisellä täytyy olla traumaattinen historia jos tällaisia puhuu.
Ap
Minusta se viittaa siihen, että kyseisellä miehellä ei ole ns. kaikki muumit laaksossa, jos hän juttelee noita kummitusjuttujaan niin avoimesti ympäriinsä, että jopa sinä, joka et häntä kovin hyvin tunne, olet niistä päässyt osalliseksi. Yliluonnolliset tai niiltä tuntuvat kokemukset ovat varmasti aika yleisiä, mutta usein niistä puhutaan vaan läheisille luottamuksella, ja rationaalinen ihminen suhtautuu kokemuksiinsa jonkinlaisella varauksella ja ottaa huomioon asian arkaluontoisuuden ja kyseenalaisuuden. Rationaalinen ihminen ymmärtää, että vaikka ei ole todistettua, etteikö henkimaailmaa olisi, ja pitää itse yliluonnollisia asioita mielenkiintoisina, voivat omat kokemukset silti teoriassa johtua mielen häiriöistä. Ja rationaalinen ihminen ymmärtää, miltä omat kokemukset kuulostavat sellaisen ihmisen korvissa, jolla ei omia yliluonnollisia kokemuksia ole (valtaosa ihmisistä). Minusta kuulostaa huolestuttavalta siinä vaiheessa, jos ihminen on menettänyt itsesuojeluvaistonsa ja hän paasaa ympäriinsä tuollaisista asioista, joita voidaan käyttää häntä itseään vastaan.
Eräs ystäväni alkoi "kummitusten" näkemisen jälkeen julistaa kaikille ihmisille henkimaailman ilosanomaa, mm. julkisella Facebook-seinällään, jota lukevat monet hänen työkaverinsa. En pitäisi ihmistä hulluna pelkkien yliluonnollisten kokemusten takia, mutta se, miten hän reagoi läheistensä huoleen, osoitti, miten todellisuudesta vieraantunut hän oli. Järjissään oleva ihminen ymmärtää, että aaveiden näkeminen voi olla merkki mielenterveyden ongelmista, ja pystyy siksi ymmärtämään läheistensä huolta, vaikka olisi itse vakuuttunut, että kaikki on kunnossa. Ystäväni kuitenkin raivostui aivan silmittömästi ja koki sen vakavana loukkauksena, että perhe ja muut läheiset olivat hänen mielenterveydestään huolissaan. Läheiset ovat hänen mielestään ahdasmielisyyttään ja ilkeyttään ottaneet hänet silmätikuksi, vaikka oikeasti kaikki toivovat vain hänen parastaan.
Juuri näin, jos on vähänkin järkeä päässä niin pitää ymmärtää, että oma mieli voi tuottaa kaikenlaisia harha-aistumuksia ja väärintulkintoja, joihin mielikuvitus sitten helposti nappaa kiinni. Sitten vasta, kun on käynyt tarkistuslistan läpi ja sulkenut pois kaikki normaalit selitykset, voi ruveta edes harkitsemaan mitään yliluonnollista. Jotkut ihmiset hyppäävät suoraan kummituksiin, mikä on ihan älytöntä.
Eiköhän ne ole yhtä terveitä nuo haamujen ja enkelten näkijät. Kukaan ei kiellä uskomasta vaikka lahoon kantoon.
Jotkut näkee aaveita, jotkut jumalan merkkejä. Jotkut puhuu henkien kanssa, jotkut jumalan. Jostain syystä toista noista pidetään yleensä ihan normaalina, eikä valtiokaan ole erottautunut siitä, mutta toinen saa ihmiset epäilemään mielenterveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne ole yhtä terveitä nuo haamujen ja enkelten näkijät. Kukaan ei kiellä uskomasta vaikka lahoon kantoon.
Lahon kannon uskonlahko.
Ei ainakaan sen sairaampi kuin ne jotka väittävät näkevänsä enkeleitä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä tuttusi siis näkee aaveita ihan säännöllisesti? Kertoiko onko niillä vaatteet? Uskooko hän olevansa näkijä tai olleensa entisessä elämässä jotain jännittävää? Toisilla epäusko itseen luo tällaisia mielikuvituksessa.
En tiedä kuinka säännöllisesti näkee, enkä tiedä onko niillä vaatteet. Miksi muuten kysyit tuota? Kuulemma on nähnyt myös ruumiita.
Uskoo omaavana jotain selvänäköisyystaitoja.
Olen samaa mieltä tuosta että yrittää varmaan kompensoida näillä jutuilla huonoa itsetuntoaan.
Ap
Miehellä lienee jokin erityispiirre, mikä altistaa näkyjen näkemiselle. Sama piirre tai mystiikkaan taipuvainen luonne saavat hänet selittämään näyt taikauskon kautta.
Joskus psykoottinen ihminen pystyy toimimaan normaalisti jollain elämän osa-alueella.