Lue keskustelun säännöt.
Rintasyöpä ja monet kuvauskerrat, normaalia?
14.10.2016 |
Toisella isovanhemmalla rintasyöpä ja itsellä ei kokemusta kovasti.
Epäilyttää että heitä juoksutetaan lääkärissä epäjärjesatelmällisyyden ja huonon tiedonkulun vuoksi, joten osaisiko joku kertoa onko tämä normaalia?
Hommasta tekee hankalaksi sen että rintasyöpäpotilas on myös dementikko, 90v ja erittäin hankalasti liikkuva, eli joka päivä uudet kuvat on tosi hankala toteuttaa ja potilaan kestää.
He ovat nyt siis käyneet kuvissa kahdessa eri sairaalassa, toisessa röntgen ja toisessa viipale/magneettikuvat. Eilen piti saada tuomio levinneisyydestä, heillä ollut ulkomaalainen lääkäri eikä saattaja ole oikein saanut lääkärin huonon puheen sekä oman huonon kuulonsa vuoksi riittävää selvää puheesta. Nyt sitten tuomion sijasta heidät laitettiin uusiin kuviin eilen, tälle päivälle laitettiin kuvaukset myös, sekä ensiviikolle lääkärikäynti.
Lääkäris jossa käyvät edellyttää myös aina taksin käyttöä, eivät ole myöskään saanut mitään neuvoa siit'ä että voisivat tilata kelataksia tai muuta, joka käynti maksaa pelkästään kuljetuksen osalta 100 euroa kerta.
Kysymys kuuluu, montako ihmeen kertaa ne viipalekuvat pitää ottaa? Eikö niissä aina tarkisteta laatu siinä kuvattaessa jo?
Ensi kerralla pakko mennä mukaan, ei tästä tule mitään kun ei ymmärrä, saati kuule lääkärin puhetta, en ymmärrä sitäkään miksi lähemmäs 100 vuotiaat laitetaan lääkärille jonka suomenkieli on auttava ja potilastiedoissa on maininta kuulovajeesta. Ärsyttää, mutta onko tuo kuvausten määrä normaalia, joku joka on käynyt?
Oisko muita vinkkejä miten tukea?
Lääkärikäyntejä on myös niin usein, ettei ole mitään mahdollisuutta olla joka kerta töistä poissa mukana, en tiedä mitä tehdä.
Kommentit (3)
Eli asiointi- ja huvimatkoihin on oma tukisysteemi ja lääkärikäynteihin omansa. Kannattaa yrittää selvitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kiitokset. Olen nyt näitä selvitellyt.
Ihmetyttää ettei lääkäristä ole vanhuksille kerrottu mitään, saati autettu mitenkään näissä asioissa.
Pienellä eläkkeellä saa juosta siellä 4 krt vko, jää kohta rahaa enää ruokaan.
Täytyy mennä vaan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille, en saa mistään tietoja ilman valtakirjaa eikä vanhukset itse ymmärrä miten esim tähän kyytihommaan apua saisivat, olettavat että annetaan jos ovat oikeutettuja, eivät ymmärrä että kaikki pitää nykyään pumopata itse irti hoitotahoilta ja kelalta.
Eiköhän tämä tästä sitten kun pääsen mukaan, sitä en tiedä että millä sen lääkärin saa nyt sitten sujuvakielisemmäksi että vanhuksetkin sitä ymmärtäisivät. Hankalampi homma. Täytyy pyytää varmaan kirjoittamaan heille joka kerta yhteenveto tai vaihtamaan lääkäriä. En tiedä onnistuuko.
Tuntuu jotenkin vaikealta hoitaa toisten asioita, tuntuu myös hassulta ettei tällaisia asioita oteta jos suoraan huomioon automaattisesti.
Jos jollain jotain vinkkejä meille uuteen tilanteeseen muista mahdollisista tukitoimista tai sujuvammasta asianhoidost niin saapi kirjuutella.
AP
En osaa valitettavasti neuvoa. Kuitenkin sen sanon, että apellani meni kuvasarjat kropasta jotenkin pieleen ja otettiin hänestä sitten uudet kuvasarjat. Eturauhassyöpä oli hänellä diagnoosina ja sitä hoidettiin. Kuoli yhtäkkiä kotonaan ja avauksessa ei ollutkaan eturauhassyöpä, vaan paksusuolensyöpä.
Ja sitten vielä sekin, että kannattaa ottaa selvää niistä kuljetusten tuista. Lääkärintodistuksella huonosta liikkumiskyvystä ja taksin tarpeesta anomus kelalle. Tosin en tiedä, miten avokätisesti niitä lupia myönnetään. Omavastuu vuodessa taitaa olla jotain kolmensadan luokkaa.
Ja asiointimatkat on jotenkin eri systeemissä kuin hoitomatkat.