syrjäytymisuhan alla oleva nuori!
Mitä liikkuu päässäsi?
Miksi koet että et voi opiskella?
Miksi perustelet ankealla lapsuudellasi nyky tilannetta?
Miten perustelet että sinun ei tarvitse hakea työtä tai opiskelupaikkaa?
Miksi olet sitä mieltä että sinun kanssasi toista mieltä oleva vain ...ttuilee sinulle?
Vastaa jos joku edellä mainituista kolahti.
Terveisin hyvin ankeista oloista tullut 30-nainen jolla perhe perustettu, ja opiskelut vielä kesken mutta tahto kova enkä koskaan ole perustellut omia tekojani heikoilla kotioloilla. Ja joka on aina negatiivista palautetta saatuaan pohtinut miten tämä palaute voisi parantaa minua ihmisenä ja viedä eteenpäin.
Kommentit (12)
Olisko tämä nyt sitä humblebragaamista?
Voiko enää läpinäkyvämpää huonosti piilotettua itsekorotusta olla :D
No jopas on hurskastelua!
Jos vauvasta asti saa vain negatiivista palautetta eli jopa perushoidon räikeää laiminlyöntiä, niin kyllä on erikoista kasvattaa siitä myönteinen ja terveellä pohjalla oleva itsetunto.
Mutta eihän syrjäytyminen aina perustu täysin kelvottomiin lapsuuden olosuhteisiin. Esim. päihteet ja huono seura voivat vähän heikomman säällisistäkin oloista tulevan viedä mennessään.
Kovin on naiivi ja asioita yksinkertaistava aloituksesi.
Eli näkyypä kolahtelevan tämän palstan lukijoihin :) sanoisinpa!
Miten voi 30v. perheellinen äiti-ihminen olla noin lapsellinen?!
Nyt vaikuttaa vähän siltä, ettei APlla ole käsitystäkään mikä ja millainen on syrjäytynyt nuori.
Vierailija kirjoitti:
Eli näkyypä kolahtelevan tämän palstan lukijoihin :) sanoisinpa!
En yhtään kiistä, että noin tympeä oma kehu ei menisi tunteisiin.
En ole enää nuori vaikeista kotioloista lähtenyt. Hain opiskelemaan mutta en päässyt koska kotiongelmat ja motivaation puute vaikuttivat lukioarvosanoihin. Kävin te-toimistonkursseilla ja palkattomissa harjoitteluissa "keräämässä työkokemusta" mutta niitä työnantajat eivät laskeneet työkokemukseksi. Kävin myös ammatinvalinnanohjaajalla ja sitä kautta työkokeilussa. Hankin ammattitutkinnon ja kävin pätkätöissä mutta huono työtilanne sai jatkamaan opintoja ja pääsin vihdoin sille alunperin haaveilemalleni alalle opiskelemaan. Ongelmana nyt vaan on ikä. En ole enää syrjäytynyt nuori vaan jos en pääse töihin valmistuttuani niin olen syrjäytynyt aikuinen.
Jos sellaiseen asiaan, kuin nuorison syrjäytymiseen, meinaa puuttua sillä tavalla että sillä on oikeasti merkitystä, on tärkeää kuulla rehellisiä mielipiteitä aloituksessa esitettyihin kysymyksiin. Pohjalta on suunta vain ylöspäin. Rehellinen vastaus ei ole aloittajan solvaaminen.
Ei sinne opiskelemaan niin vain mennä. Syrjäytynyt nuori voisi muuten vaikka helposti mennä lääkikseen jos kaikki on vaan itsestä kiinni.
No onnea sulle!