Lue keskustelun säännöt.
minä ja varattu mies
12.10.2016 |
Erosin pari vuotta sitten pitkästä liitosta josta lapsia. Sattumalta eron aikaan nuoruuden rakastettu otti yhteyttä. On joskus aikoinaan pitänyt yhteyttä, mutta perheeni vuoksi en häntä halunnut tapailla. Meillä olikin sitten olemassa samat tunteet kun sillon nuoruudessa ,jolloin ihastuttiin "jalat alta" tyylillä molemmat.
Hänellä takanaan pitkä suhde (ei lapsia).
Ollaan nyt sitten ajauduttu fyysiseen suhteeseen, jota ei olla saatu lopetettua lukuisista yrityksistä huolimatta. Mies sanoo syyksi vetovoiman minun joka on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tätä sama ei ole ollut nykyisessä suhteessaan edes alussa. Valintatilanteessa kuitenkin kokee että ei halua luopua kumppanistaan ja kokee meidät liian erilaisiksi jotta voisi olla yhteinen tulevaisuus.
Noh tässähän tämä. Kirjoitettuna näen kyllä asian ja miten pitäisi toimia minun. Mutta olen itsekin koukussa siihen huikeaan kemiaan, joka välillämme on. Valitettavasti en muista kiinnostu. Sitäkin olen yrittänyt.
Kokemuksia tai näkemyksiä tai järkipuhetta nyt kaipaisin.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä ainakin kolisee, ja on tyydytetty!
Sen vuoksi tästä olen eroon yrittänytkin. Tiedän toki että tämä on väärin ja itsekästä. Olen itse kokenut petetyksi tulon ja tiedän kyllä sen tunteen. Kyse ei ole nyt siitä että en tietäisi miten pitäisi toimia. Ollaan jopa kerran jo oltu muutama vkokin ettei olla missään tekemisissä ja poistettu toistemme numerot ym. Sanomattakin selvää etten kuvitellut olevani koskaan tässä tilanteessa. Useat mahdolliset tapaamiset olen perunut, koska koen tekeväni väärin. Mutta jossain vaiheessa aina sortunut kuitenkin. Ja myös mies itse on tätä yrittäny lopettaa. Noh ehkä pitää vaan yrittää lisää ja keksiä muuta puuhaa. Odottaa että aika ratkaisee asian.
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi tästä olen eroon yrittänytkin. Tiedän toki että tämä on väärin ja itsekästä. Olen itse kokenut petetyksi tulon ja tiedän kyllä sen tunteen. Kyse ei ole nyt siitä että en tietäisi miten pitäisi toimia. Ollaan jopa kerran jo oltu muutama vkokin ettei olla missään tekemisissä ja poistettu toistemme numerot ym. Sanomattakin selvää etten kuvitellut olevani koskaan tässä tilanteessa. Useat mahdolliset tapaamiset olen perunut, koska koen tekeväni väärin. Mutta jossain vaiheessa aina sortunut kuitenkin. Ja myös mies itse on tätä yrittäny lopettaa. Noh ehkä pitää vaan yrittää lisää ja keksiä muuta puuhaa. Odottaa että aika ratkaisee asian.
Ei muuta kuin ompeluvälineet esiin..!
No kyllä pystyt. Jätä kaikki yhteydenpito tyyppiin, niin kyllä ne tunteet siitä laimenevat. Tokihan siinä hetki saattaa vierähtää, mutta ei se ihmismielen niin heikko pitäisi olla.
Mulla on lähipiirissä nainen, joka on ollut jo lähes kymmenen vuotta varatun miehen pauloissa. Se on naurettavaa ja säälittävää. Ne äijät kun aina sössöttävät tuota samaa shaissea; on niin hirveästi kemiaa ja kipinää, oman naisen kanssa sitä ei vain ole. Mutta siltikään sitä omaa naista ei voi jättää, kun onhan se paljon kivempaa, kun niitä on kaksi tai ehkä enemmänkin. Sitten kun tämä toinen nainen uhkaa jättämisellä, niin mies väittää, että on jo tehnyt vaikka mitä erovalmisteluita, mutta koskaan se ei vain etene eikä valmisteluista ole mitään todisteita. :D Kuvottavia otuksia. Pitkässä juoksussa saat vain siipeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt sitä mahdollisuutta, että mies käyttää sinua vain hyväkseen? Hakee sinulta seksiä ja tietää sitä saavansa, mutta ei jätä vaimoaan. Pyörittää teitä molempia nyt mennen tullen. Sinä tulet olemaan vielä enemmän koukussa ja rikot itsesi. Onnea vain valitsemallesi tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tätä miettinyt. Myös mies on sanonut että en saisi hyväkskäyttää sitä että hän on aina ollut heikkona minuun ja tulee olemaan. Mies ei oo koskaan lupaillut mitään eroa. Oon tätä asiaa pohtinut ja lukenut aiheesta kirjallisuutta ja jopa ammattilaiselle jutellut, joka oli sitä mieltä että koska olen itse vapaa niin mulla ei oo riittävää motivaatioo lopettaa tätä. Ja se olis sen miehen tehtävä. Oon itsekin häneltä pyytänyt että tekee päätöksen ja pysyy siinä. Mutta kait se on vaa itse pysyttävä. Se vaan on vaikeeta kun on ne tunteet. Tunteet ei toki oikeuta väärin toimimiseen. Kiitos vastauksista. Jos olis vielä samankokeneilta jotain hyvii vinkkejä niin kiva ..
Mieti, miltä siltä naiselta tuntuu kenen miehen kanssa rypistelty lakanoita?
Häpeä!
Teette hallaa itsekkäästi vain koska "ette pysty " pitämään näppejä erosta toisistanne? Olisiko hiukan molemmilla kasvettava ja peiliin katsomista?