Lue keskustelun säännöt.
!!!! Hassut amerikkalaiset - listataan amerikkalaisten outoja tapoja !!!! :D
Hate USA
12.10.2016 |
1. Amerikassa ampumisen ja kuolemisen saa näyttää televisiossa, mutta tissin vilahdus TV:ssä aiheuttaa ihmisille vakavia vahinkoja ja johtaa hirmuisiin oikeudenkäynteihin. Vaikka ihmisen kuolema onkin amerikkalaisille ok, syntymä on silti ylitsepääsemätön asia.
2. Amerikkalainen ei unelmoi lotto- vaan oikeusvoitosta.
3. Amerikkalaiset pitävät kenkiä sisällä.
4. Suomessa terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin pikaruoka, Amerikassa terveellistä ruokaa ei joka kaupungissa saa rahallakaan.
5. Auto on amerikkalaisille turvapaikka. Sinne paetaan tilanteessa kuin tilanteessa.
6. Amerikassa saa yöllä lähteä baaristakin autolla ajaen, mutta kävely sen sijaan on kielletty sen vaarallisuuden takia.
7. Amerikassa lihapullat ovat suklaata.
8. Amerikkalaiset luulevat, että kaikki puhuvat englantia.
9. Amerikkalaisilla on maailman ylivoimaisesti suurin puolustusbudjetti, mutta silti amerikkalaiset pelkäävät eniten ja joutuvat kohtaamaan terrori-iskuja.
10. Amerikkalaiset pitävät jokaista ihmistä huijarina, siksi sanottuun ei luoteta yhtään, vaan kaikki pitää tehdä kirjallisena paperille - lakimiesarmeijan avustuksella.
11. Amerikkalaisten pitäisi olla suvaitsevaisuuden ja rotujen yhteensulautumisen perikuva, mutta väkivaltaiset ghetot ampumavälikohtauksineen kertovat jotain ihan muuta.
12. Amerikkalainen jaksaa nauraa 2 tuntia sille, että mies pukeutuu hameeseen.
Kommentit (433)
Eipä näy suomitytöillä ja pojilla olevan itsellä oikein tietoa Skandinaviasta. Skandinavia viittaa joko Skandinavian niemimaahan johon kuuluvat Norja, Ruotsi ja Suomen luoteisosa tai skandinaavisten kielten puhuma-alueisiin Ruotsin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti jo ollut täällä, mutta tuli mieleen kumma tapa ettei esim. vaatekaupoissa vaatteiden hinnassa ole välttämättä laskettu ALVia mukaan, vaan se lasketaan sitten kassalla vasta. Jos ei asiasta tiedä, niin voi olla hämmentävää kun ostokset maksaakin enemmän mitä laski. En tiedä kuinka yleistä sitten on.
Luin joskus jostain blogista hassun tarinan (suomalainen siis asui jenkeissä). Bloggaaja meni vauvan kanssa kauppaan aamulla, ja otti kärryyn myös jotain alkoholia, en muista mitä. Kassalla myyjä tuijotti pulloa, tuijotti naista, päivitteli kovaan ääneen että tämä on alkoholia! Kello ei ole vielä yhdeksää! Et voi ostaa alkoholia ennen yhdeksää! (vai oliko kymmentä). No onhan suomessakin kellonajat koska saa myydä, ainakin illalla klo 21, kuitenkin tarina oli hauska ja vielä tyypillistä suomalaista "mitä noi musta ajattelee, että joku juoppo äiti ei pysty odottamaan kello yhdeksään saadakseen viinaa" vaan epätoivoisesti yrittää saada jo puoli tuntia etuajassa. Harmi kun en muista mikä blogi oli kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Usassa huippuyliopistot ole Ivy League Universityjä?
Ivy League on pohjoisessa, itärannikolla. Kuuluisia yliopistoja on myös muualla maassa, esim. Stanford Kaliforniassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on mietityttänyt Universityn ja Collegen ero. Kaikki vähänkään keskiluokkaisesta perheestä tulevat nuoret haaveilee Universityyn menosta, koulun virallinen nimi on kuitenkin jokin College. Toisekseen ihmetyttää miten kaikki voi mennä Universityyn? Vai onko ne vain tasoa ammattikorkeakoulu Suomessa? Eikös Usassa huippuyliopistot ole Ivy League Universityjä? Mitä ne muut on? Vääntäkää rautalangasta, kiitos.
No siis miten mä nyt olen tämän ymmärtänyt, niin Universityssä voit opiskella kandin ja maisterin ja collegessa yleensä vaan kandin tai sitten melkein mitä vaan esim. community collegeissa voi opiskella vaikka ammatin. Kaikki korkeakoulut high schoolin jälkeen on ymmärtääkseni collegeja, universityt vaan sitten tarjoaa vielä korkeampaa koulutusta. mutta jotta homma ei olis liian helppo, osa college-nimellä kulkevista tarjoaa myös sitä. Ne voi kutsua itseään mikskä vaan.
Usassa kaikki "goes to college" eli helpompi vaan sanoa sillä termillä, kun se kattaa kaiken.
Ivy Leaguet on korkeatasoisempia, vaikeampi päästä sisään ja kalliimpia.Ymmärsinkö oikein? Elikä jos nuori "goes to college" saattaa hän silti olla menossa opiskelemaan community collegeen ammatin esim. kokki?
Juuri näin. Lähes kaikki koulut high schoolin jälkeen ovat collegeja.
Jos opiskelet jotain high schoolin jälkeen, paikka on college.
Collegen jälkeen voi sitten jatkaa universityyn, jossa annetaan maisteri- ja tohtoritasoista koulutusta.
Esim. hoitajat valmistuvat collegesta, lääkärit menevät collegen jälkeen vielä universityyn.Ei se noin mene! Kylla High Schoolin jalkeen mennaan ihan Universityyn, vaikka Harvardiin jos rahkeet riittaa ja sairaanhoitajia valmistuu yliopistoista.
Laakikseen ja oikikseen ei menna suoraan vaan ensin kaydaan 4 vuotta Bachelor's tutkintoa jonka jalkeen haetaan laaketieteelliseen tai oikeustieteelliseen. Monen yliopiston nimessa on College mutta ihan Universityja ovat. Ainoa josta saa vain Associate-paperit on kaksivuotinen Community College ja niita on joka niemessa ja notkelmassa. Niissa voivat paikalliset kayda opiskelemassa vaikka elakesaastamista, oljymaalausta ja joulupipareiden tekoa.Niinhän juuri sanoin. Ensin käydään alempi tutkinto ja vasta sitten mennään lääketieteelliseen. Hoitajat suorittavat vain alemman tutkinnon.
Community collegeista en puhunut mitään, ne on amiksia.
Mutta kaikki siis menevät high schoolin jälkeen johonkin collegeen. Community collegeen (=amikseen), collegeen (=ammattikorkeaan, bachelor-taso) tai universityyn (=yliopistotaso).
Alkuperäiselle kysyjälle siis tiedoksi, että kun kaikki sanovat "menevänsä collegeen" high schoolin jälkeen, tarkoittaa se käytännössä mitä tahansa jatkokoulutusta.
University ja college on sama asia. Koulun nimessä saattaa olla sana university mutta se koulu josta saadaan bachelor tason tutkinto (=kandi) on college. Sen sijaan maisterin paperit tms saadaan grad schoolista, med schoolista, law schoolista. Koulut joiden nimessä on college tai university eivät eroa toisistaan oikeastaan mitenkään. Molemmista voi saada bachelors tai masters tutkinnon.
Community college tosiaan on kahden vuoden "ammattitutkinto" tai sieltä voi jatkaa collegeen hakemaan kandin paperit. Ammattikorkeatutkintoa ei kuitenkaan oikeastaan ole edes olemassa koska colleget ovat yliopistoja.
Joskus myös college on synonyymi eri "tiedekunnille" yhden yliopiston sisällä. Eli yhdessä isossa yliopistossa voi olla college of science, college of business, college of art. Näistä kaikista saa kuitenkin sen yhden ja saman yliopiston nimellä varustetun tutkintopaperin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän Usa herättää niin paljon katkeruutta mammoissa, kai se ettei sinne pääse tuosta vain asumaan. Kateus kateus. :) Jostain kumman syystä kun ei tällaisia ketjuja esim. Venäjästä näe.
Höpsis, ei nämä mitään katkeria ole, ihan hassuja eroja vain, ja onhan täällä samanlaisia ketjua ollut missä ollaan vertailtu muiden maiden eri tapoja. Ja suomen sisäisiä tapojakin.
Eikä venäjästä edes voisi tehdä tällaista ketjua, miten kurjuudessa elävien tapoja voi vertailla, no ehkä johonkin gambiaan.
Joopa joo, menepä katselemaan sitä venäläistä kurjuutta vaikkapa Pietariin ja Moskovaan, jossa sinut naurettaisiin pihalle. :D
Ei osata tai oikein ymmärretä 24 tunnin kelloa, eli 18.00 on kuusi illalla jne. Sen sijaan on 6 PM jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei osata tai oikein ymmärretä 24 tunnin kelloa, eli 18.00 on kuusi illalla jne. Sen sijaan on 6 PM jne.
18.00 lausutaan muodossa "eighteen hundred hours" ja esim. 18.30 on "eighteen thirty hours". Useimmat toki sanovat mieluummin "six thirty". Yleensä käsitettä PM ei tarvitse mainita, koska yleensä on asiayhteyden perusteella selvää, että kyse on illasta eikä aamusta.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jo ollut täällä, mutta tuli mieleen kumma tapa ettei esim. vaatekaupoissa vaatteiden hinnassa ole välttämättä laskettu ALVia mukaan, vaan se lasketaan sitten kassalla vasta. Jos ei asiasta tiedä, niin voi olla hämmentävää kun ostokset maksaakin enemmän mitä laski. En tiedä kuinka yleistä sitten on.
On äärimmäisen harvinaista, että missään kaupassa tai ravintolassa olisi ilmoitettu verollinen hinta. Lähinnä joku katukioski on sellainen, missä myydään helposti tasarahalla. Muuten aina vero päälle.
Mutta aloituksen ennakkoluulot ovat käsittämätöntä humpuukia, niinkuin ihmisten luulot USAsta yleensäkin, miten kukaan voisi niputtaa 50 osavaltiota, 320 miljoonaa ihmistä, eri kielet ja kulttuurit yhdeksi stereotypiaksi.
Ihan yhtä fiksua olisi koota ennakkoluuloja 'eurooppalaisista'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin aikanaan au pairina New Yorkissa. Eikä siellä kyllä pidetty kenkiä sisällä ja syötiin kaiken kaikkiaan tosi terveellisesti :D! Mutta nämä tietty ovat juttuja jotka vaihtelevat varmasti osavaltioittain suurestikin.
Sen sijaan yksi "outo" tapa mulle suomalaisena oli kuinka sanotaan asioita joita ei tarkoiteta. Enkä nyt tarkoita sellaisia valheellisia vastauksia "mitä tykkäät mun uudesta paidasta?"-kysymykseen että ompa kiva, vaan että oma-alotteisesti sanotaan kuinka olet niin rakas, toivottavasti tulet täällä käymään, olet kuin perheenjäsen meille yms. Ja sitten kun tosiaan palaat kotiin, yhteydenpito lakkaa, viesteihisi ei enää vastata ja kun menisit käymään ei viestejäsi noteerata mitenkään. Se oli mulle vaikea käsittää kun olet suomalaisena tottunut siihen että jos jotain noin avoimesti ja oma-alotteisesti sanotaan niin sitä myös tarkoitetaan :)
Vierailija kirjoitti:
Ei osata tai oikein ymmärretä 24 tunnin kelloa, eli 18.00 on kuusi illalla jne. Sen sijaan on 6 PM jne.
Bullshit, ymmarretaan kummatkin systeemit. Kaytossa kuitenkin systeemi joka on ERILAINEN kuin suomalainen. Ei ole ihmisten osaamisessa tai ymmarryksessa mitaan vikaa.
"The 24-hour clock is commonly used there only in some specialist areas (military, aviation, navigation, tourism, meteorology, astronomy, computing, logistics, emergency services, hospitals), where the ambiguities of the 12-hour notation are deemed too inconvenient, cumbersome, or dangerous."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaiset syövät pihvinsä siten, että leikkaavat sen ensin palasiksi veitsellä ja haarukalla ja syövät sitten pelkällä haarukalla pala kerrallaan.
Oon joskus pistänyt merkille, että näissä tositv-ohjelmissa kun tyypit menee dinnerille, niin niiden ruokatavat on ihan järkyttävät. Selvästikään ei osata käyttää veistä ja haarukkaa yhtäaikaa. Tai sitten mätetään ruokaa pelkällä haarukalla naama lautasen päällä.
Olin matkoilla saksankielisessä maassa, ja ravintolassa oli äänekäs seurue nuoria amerikkalaisia. Joku näistä alkoi selostaa muille, että katsokaa miten tuo tyyppi syö veitsellä ja haarukalla, ja siitä alkoi pitkään kestänyt päivittely. Lähtiessäni heitin jonkun good bye, there's still something to learn -kommentin näille pösilöille, joille taisi myös olla yllätys että joku palvelusväkeen kuulumatonkin ulkomailla osaa heidän kieltään.
Onhan näissä paljon huvittavia juttuja, mutta yhtä lailla 20-30v. sitten olisi naureskeltu päätä pyöritellen monille tämän päivän Suomen jutuille. Että syntymäpäivillä pitää tarjota lahja vieraille! Että polkupyöräilijän pitäisi käyttää kypärää! Että tupakoitsijat joutuvat lähtemään talvipakkasellakin ravintolasta pihalle! Että lapset eivät saa lähteä tuntikausiksi keskenään metsään vuoleskelemaan puukoilla! Että liikkamaikka ei saa heittää sikailevaa juippia niskapeseotteella käytävään! Että rappukäytävät ovat 24/7 lukossa eikä ovea avata tai puhelimeen vastata jollei tiedetä, kuka siellä on! Että mökin puuceeta ei saa kuopata maahan! Jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaiset syövät pihvinsä siten, että leikkaavat sen ensin palasiksi veitsellä ja haarukalla ja syövät sitten pelkällä haarukalla pala kerrallaan.
Oon joskus pistänyt merkille, että näissä tositv-ohjelmissa kun tyypit menee dinnerille, niin niiden ruokatavat on ihan järkyttävät. Selvästikään ei osata käyttää veistä ja haarukkaa yhtäaikaa. Tai sitten mätetään ruokaa pelkällä haarukalla naama lautasen päällä.
Olin matkoilla saksankielisessä maassa, ja ravintolassa oli äänekäs seurue nuoria amerikkalaisia. Joku näistä alkoi selostaa muille, että katsokaa miten tuo tyyppi syö veitsellä ja haarukalla, ja siitä alkoi pitkään kestänyt päivittely. Lähtiessäni heitin jonkun good bye, there's still something to learn -kommentin näille pösilöille, joille taisi myös olla yllätys että joku palvelusväkeen kuulumatonkin ulkomailla osaa heidän kieltään.
Kukahan nyt veti pisimman korren huonossa kaytoksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on mietityttänyt Universityn ja Collegen ero. Kaikki vähänkään keskiluokkaisesta perheestä tulevat nuoret haaveilee Universityyn menosta, koulun virallinen nimi on kuitenkin jokin College. Toisekseen ihmetyttää miten kaikki voi mennä Universityyn? Vai onko ne vain tasoa ammattikorkeakoulu Suomessa? Eikös Usassa huippuyliopistot ole Ivy League Universityjä? Mitä ne muut on? Vääntäkää rautalangasta, kiitos.
No siis miten mä nyt olen tämän ymmärtänyt, niin Universityssä voit opiskella kandin ja maisterin ja collegessa yleensä vaan kandin tai sitten melkein mitä vaan esim. community collegeissa voi opiskella vaikka ammatin. Kaikki korkeakoulut high schoolin jälkeen on ymmärtääkseni collegeja, universityt vaan sitten tarjoaa vielä korkeampaa koulutusta. mutta jotta homma ei olis liian helppo, osa college-nimellä kulkevista tarjoaa myös sitä. Ne voi kutsua itseään mikskä vaan.
Usassa kaikki "goes to college" eli helpompi vaan sanoa sillä termillä, kun se kattaa kaiken.
Ivy Leaguet on korkeatasoisempia, vaikeampi päästä sisään ja kalliimpia.Ymmärsinkö oikein? Elikä jos nuori "goes to college" saattaa hän silti olla menossa opiskelemaan community collegeen ammatin esim. kokki?
Juuri näin. Lähes kaikki koulut high schoolin jälkeen ovat collegeja.
Jos opiskelet jotain high schoolin jälkeen, paikka on college.
Collegen jälkeen voi sitten jatkaa universityyn, jossa annetaan maisteri- ja tohtoritasoista koulutusta.
Esim. hoitajat valmistuvat collegesta, lääkärit menevät collegen jälkeen vielä universityyn.Ei se noin mene! Kylla High Schoolin jalkeen mennaan ihan Universityyn, vaikka Harvardiin jos rahkeet riittaa ja sairaanhoitajia valmistuu yliopistoista.
Laakikseen ja oikikseen ei menna suoraan vaan ensin kaydaan 4 vuotta Bachelor's tutkintoa jonka jalkeen haetaan laaketieteelliseen tai oikeustieteelliseen. Monen yliopiston nimessa on College mutta ihan Universityja ovat. Ainoa josta saa vain Associate-paperit on kaksivuotinen Community College ja niita on joka niemessa ja notkelmassa. Niissa voivat paikalliset kayda opiskelemassa vaikka elakesaastamista, oljymaalausta ja joulupipareiden tekoa.Niinhän juuri sanoin. Ensin käydään alempi tutkinto ja vasta sitten mennään lääketieteelliseen. Hoitajat suorittavat vain alemman tutkinnon.
Community collegeista en puhunut mitään, ne on amiksia.
Mutta kaikki siis menevät high schoolin jälkeen johonkin collegeen. Community collegeen (=amikseen), collegeen (=ammattikorkeaan, bachelor-taso) tai universityyn (=yliopistotaso).
Alkuperäiselle kysyjälle siis tiedoksi, että kun kaikki sanovat "menevänsä collegeen" high schoolin jälkeen, tarkoittaa se käytännössä mitä tahansa jatkokoulutusta.
Community college on kansalaisopisto. Tai siis tuo termi tarjotaan käännökseksi suomalaiselle vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja kyllä toiminta vaikuttaa kuvauksen perusteella samanlaiselta. Harvemmin niissä ammattioppia saa.
Mikä on onkaan suomalaisen ammattiopiston englanninkielinen käännös?
Onhan Suomessakin Open Unioversity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on mietityttänyt Universityn ja Collegen ero. Kaikki vähänkään keskiluokkaisesta perheestä tulevat nuoret haaveilee Universityyn menosta, koulun virallinen nimi on kuitenkin jokin College. Toisekseen ihmetyttää miten kaikki voi mennä Universityyn? Vai onko ne vain tasoa ammattikorkeakoulu Suomessa? Eikös Usassa huippuyliopistot ole Ivy League Universityjä? Mitä ne muut on? Vääntäkää rautalangasta, kiitos.
No siis miten mä nyt olen tämän ymmärtänyt, niin Universityssä voit opiskella kandin ja maisterin ja collegessa yleensä vaan kandin tai sitten melkein mitä vaan esim. community collegeissa voi opiskella vaikka ammatin. Kaikki korkeakoulut high schoolin jälkeen on ymmärtääkseni collegeja, universityt vaan sitten tarjoaa vielä korkeampaa koulutusta. mutta jotta homma ei olis liian helppo, osa college-nimellä kulkevista tarjoaa myös sitä. Ne voi kutsua itseään mikskä vaan.
Usassa kaikki "goes to college" eli helpompi vaan sanoa sillä termillä, kun se kattaa kaiken.
Ivy Leaguet on korkeatasoisempia, vaikeampi päästä sisään ja kalliimpia.Ymmärsinkö oikein? Elikä jos nuori "goes to college" saattaa hän silti olla menossa opiskelemaan community collegeen ammatin esim. kokki?
Juuri näin. Lähes kaikki koulut high schoolin jälkeen ovat collegeja.
Jos opiskelet jotain high schoolin jälkeen, paikka on college.
Collegen jälkeen voi sitten jatkaa universityyn, jossa annetaan maisteri- ja tohtoritasoista koulutusta.
Esim. hoitajat valmistuvat collegesta, lääkärit menevät collegen jälkeen vielä universityyn.Ei se noin mene! Kylla High Schoolin jalkeen mennaan ihan Universityyn, vaikka Harvardiin jos rahkeet riittaa ja sairaanhoitajia valmistuu yliopistoista.
Laakikseen ja oikikseen ei menna suoraan vaan ensin kaydaan 4 vuotta Bachelor's tutkintoa jonka jalkeen haetaan laaketieteelliseen tai oikeustieteelliseen. Monen yliopiston nimessa on College mutta ihan Universityja ovat. Ainoa josta saa vain Associate-paperit on kaksivuotinen Community College ja niita on joka niemessa ja notkelmassa. Niissa voivat paikalliset kayda opiskelemassa vaikka elakesaastamista, oljymaalausta ja joulupipareiden tekoa.Niinhän juuri sanoin. Ensin käydään alempi tutkinto ja vasta sitten mennään lääketieteelliseen. Hoitajat suorittavat vain alemman tutkinnon.
Community collegeista en puhunut mitään, ne on amiksia.
Mutta kaikki siis menevät high schoolin jälkeen johonkin collegeen. Community collegeen (=amikseen), collegeen (=ammattikorkeaan, bachelor-taso) tai universityyn (=yliopistotaso).
Alkuperäiselle kysyjälle siis tiedoksi, että kun kaikki sanovat "menevänsä collegeen" high schoolin jälkeen, tarkoittaa se käytännössä mitä tahansa jatkokoulutusta.
Community college on kansalaisopisto. Tai siis tuo termi tarjotaan käännökseksi suomalaiselle vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja kyllä toiminta vaikuttaa kuvauksen perusteella samanlaiselta. Harvemmin niissä ammattioppia saa.
Mikä on onkaan suomalaisen ammattiopiston englanninkielinen käännös?
Onhan Suomessakin Open Unioversity.
Vocational school.
Että jotkut siellä fanittavat oikeasti näitä Tv-saarnaajia, jotka ovat olemuksellaan kuin jotain tvshop-tehomyyjiä. (tämä vain dokkareiden perusteella). Muutenkin uskonnolliset kuviot aika hämmentäviä.
Uusistakin autoista vaihdetaan öljyt 3000 mailin (5000km) välein, koska niin on aina tehty.
Köyhätkin voivat saada maksetun korkeakoulupaikan sitoutumalla reserviläisohjelmaan, mutta sitten saattaa huonolla tuurilla joutua sotaan.
Vierailija kirjoitti:
Amerikassa voi joutua kadulle asumaan perheensä kanssa jossei jaksaviitsieipysty hakea töitä. Kumma maa....
Vähän ikävää sarkasmia. Mun mielestä on vaan hyvä ettei Suomessa koko perhe joudu kadulle vaikka yksi perheenjäsen olisikin epäonnistunut esim. siinä työnhaussa, ei kai sitä lapsille tarvi kostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikassa voi joutua kadulle asumaan perheensä kanssa jossei jaksaviitsieipysty hakea töitä. Kumma maa....
Vaikka Yhdysvalloissa ei olo sosiaaliturvaa, sen asukkaat fantasioi sillä miten kaikki värivirheelliset elää sosiaaliturvalla. Minusta tuo "jaksaviitsieipysty" on vähän inhottavasti sanottu, sillä siellähän elää sitten oikeasti kadulla ihmisiä jotka eivät saa töitä...
Kylla on sosiaaliturvaa mutta vain tarvitseville. Jos on kykeneva kaymaan tyossa ja ansaitsemaan elantonsa niin silloin ei mitaan hupirahaa tipu.
Yli 65 vuotiaille ilmainen sairaanhoito. Mina hain Pharmacysta ilmaisen flunssarokotuksen ja kaupan paalle sain ostoksistani 10%alennusta.
Googleta DCF (department of children and families) vaikka aluksi.Entä jos on kykenevä tekemään töitä, mutta ei saakaan niitä?
Ja sairaille, vammaisille ja yli 65-vuotiaille maksettavat etuudet on erittäin pienet, vain 666 €/kk. Tuntuu kyllä kauhealta noita etuuksien määriä katsoessa, kuinka hyvässä maassa saa itse elää :(
Kylla taalla aina tekevalle tyota loytyy. Lisaksi ihmiset saavat tyoelakkeita ja ovat osanneet saastaa vanhuuden varalle. Saastaminen ja sijoittaminenhan ovat suomalaisille vieraita kasitteita mutta ei se etta ojennetaan kasi ottamaan muiden rahoja.
Suomi (muiden pohjoismaiden ohella) onkin sitten YK:n onnellisuustutkimuksissa niitä parhaimpia maita elää. Ihminen tarvitsee aika paljon tukea ennen kuin hän on työikäinen ja vastuussa itsestään.
Hei mä luin just yhden jenkkiromaanin (englanniksi), siinä joku mies istui jalat ristissä niin selitettiin oikein että polvi oli toisen päällä ja nilkat vierekkäin, in European style tms :D Ilmeisesti poikkeava tyyli sitten.