Mies 29v + 2v miettii; oma 'aitous' ahdistaa
Olen huomannut monissa paikoissa että vaikka itse ajattelen vain olevani yksi ihminen siinä missä muutkin, niin joillakin muilla on kuitenkin tarvetta kategorisoida minut jotenkin erilaiseksi. Viimeksi tänään yökerhossa (teknisesti eilen mutta samaa yötä kuitenkin eletään) aggressiivinen nainen vakuutteli minulle etten sovi sinne ja yhdessä vaiheessa vielä tönäisi minua vihaisesti.
Välillä minulla on tietynlainen erilaisuuden tunne mutta en usko että sitä on hyödyllistä tai tervettä mitenkään jalostaa ja katson että erikoisuuden tavoittelu kuuluu enemmän teini-ikään.
Aikuinen voi tietysti tiedostamattaan päätyä erikoiseksi jos hän näyttää itsestään jotakin sellaista mitä muut eivät pidä hyväksyttävänä tai mielekkäänä näyttää.
Olen ihan tyytyväinen siihen että tuntuu että muutamana viime elinvuonna jonkinlainen oma minuus on ruvennut löytymään enemmän omine kerroksineen ja on tullut enemmän sellainen tunne että "tällainen minä olen", vaikka aina voi oppia uutta ja elämä voi joko virkistää tai katkeroittaa. Ihan kokonaanhan tämä prosessi ei ole tietenkään voinut päättyä, koska kuitenkin mietin tällaista ja vieläkin liikaa sitä mitä muut ajattelevat. Joskus huomaan ikään kuin katsovani itseä ulkoapäin toisten silmien kautta kielteisellä arvostelevalla tavalla, koska niiden toisten silmien takana olevissa aivoissa muodostuu kielteinen kuva minusta. Tämä jatkuvasti lisääntyvä rehellisyys omien tunteiden ja toiveiden suhteen tuntuu kuitenkin peruuttamattomalta ja olisi tietysti mahdotonta ruveta muokkaamaan itseään mieleiseksi kameleontiksi, joka vaikuttaisi oikealta jokaisen vastaantulijan silmissä.
Kommentit (20)
Minä kuuntelin tänään pitkästä aikaa Rauli Badding Somerjokea, tuli mieleeni että sinä olet sellainen oman elämäsi Badding.
En ymmärtänyt kauheasti muuta, mutta olipa törkeä nainen. 😡 Ei sinua saa kiusia. 💔 Sovitaan, että olemme kaikki omanlaisiamme eikä kukaan ole mikään erilainen. 😊 Peace.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt kauheasti muuta, mutta olipa törkeä nainen. 😡 Ei sinua saa kiusia. 💔 Sovitaan, että olemme kaikki omanlaisiamme eikä kukaan ole mikään erilainen. 😊 Peace.
Paitsi ap, joka on lähemmäs 5-kymppinen ja jahtaa netissä varhaisteinejä, on siis lapsiinsekaantuja.
Mitä teit siellä yökerhossa että sua tönittiin? Mistä itse ajattelet sen johtuvan? Olet täällä muutamaan kertaan avautunut näistä seikkailuistasi ja niistä näkee että et oikein osaa tulkita ihmisiä. Olet tainnut itsekin myöntää olevasi asperger? Yhtälö on vaikea, mutta mun mielestä suurin ongelma siinä on se että et pysty vähäisimmässäkään määrin hyväksymään ajatusta että sinussa voisi olla jotain vikaa. Tämä yhdistettynä siihen että et pysty tulkitsemaan ihmisiä.... Jäätävä yhtälö, ja mun mielestä sinun kannattaisi hakeutua jollekin aspergerin syndroomaa ymmärtävvälle psykogologille, että voisitte yhdessä hankkia sulle sellaisia valmiuksia että kumppanin löytäminen olisi mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt kauheasti muuta, mutta olipa törkeä nainen. 😡 Ei sinua saa kiusia. 💔 Sovitaan, että olemme kaikki omanlaisiamme eikä kukaan ole mikään erilainen. 😊 Peace.
Paitsi ap, joka on lähemmäs 5-kymppinen ja jahtaa netissä varhaisteinejä, on siis lapsiinsekaantuja.
Minä kans vähän epäilen että töniminen on liittynyt siihen että aivan liian aikuinen mies vaanii aivan liian nuoria naisia.
Yökerhossa voi panna ketä vain, vaikka olisi 100 vuotias. Kaikki naiset ovat täysi-ikäisiä.
Menkää huutelemaan Jasminille, jos asia itkettää. Sellaisiakin naisia meinaan on, että seurustelevat 17 vuotiaasta hautaan vanhojen miesten kanssa. Ellei sitten satu kääntämään kelkkaansa ympäri vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Mitä teit siellä yökerhossa että sua tönittiin? Mistä itse ajattelet sen johtuvan? Olet täällä muutamaan kertaan avautunut näistä seikkailuistasi ja niistä näkee että et oikein osaa tulkita ihmisiä. Olet tainnut itsekin myöntää olevasi asperger? Yhtälö on vaikea, mutta mun mielestä suurin ongelma siinä on se että et pysty vähäisimmässäkään määrin hyväksymään ajatusta että sinussa voisi olla jotain vikaa. Tämä yhdistettynä siihen että et pysty tulkitsemaan ihmisiä.... Jäätävä yhtälö, ja mun mielestä sinun kannattaisi hakeutua jollekin aspergerin syndroomaa ymmärtävvälle psykogologille, että voisitte yhdessä hankkia sulle sellaisia valmiuksia että kumppanin löytäminen olisi mahdollista.
Kaikissa meissä on jotain 'vikaa' mutta voimme silti olla rakastettavia ihmisiä. Elän lakien ja säädösten mukaan ja olen tunnettu avuliaisuudestani ja kohteliaisuudestani ja jos en olisi niin varovainen ihmisten kanssa, ehkä olisin jo löytänyt puolisonkin. Olen huono esim.matematiikassa.
Olet varmaan kuullut että ihmisiä voidaan pahoinpidellä tai hyväksikäyttää, vaikka he eivät olisi tehneet mitään pahaa. Mutta jollain tavalla tämäkin palautuu siihen mitä aikaisemmin sanoin; joskus pelkään että aitouteni ja harmittomuuteni yhdistettynä rohkeuteen voi saada minut vaikeuksiin ja on olemassa ihmisiä, joita ärsyttää hirveästi jo se, että jollakin on hauskaa ja nauttii olostaan tavalla, joka ei ole heille tuttu tai ominainen. Ja tässä tätä naista omine mielenterveysongelmineen taisi häiritä se ja luulen että hän halusi myös järjestää jotakin draamaa ja huutamista ja kun sitä ei ollut tiedossa, hän suuttui kunnolla. Hän tuli itse juttelemaan minulle ja kertoi pahasta olostaan, jolloin kysyin onko hänellä sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja sanoin että pidän kyllä hänestä huolen jos ahdistaa mutta hän ei halunnut sitä ja kutsuin hänet istumaan kanssani, johon hän suostui ja painautui kiinni minuun. Pian sen jälkeen alkoi vittuilu ja haistattelu.
Lähinnä aloitin tämän ketjun siksi, koska halusin kuulla onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia oman minuuden löytymisestä. Humalaisten juttujen pohtiminen ei ole tässä se ydinasia.
Jokin tuossa selostuksessa ei täsmää. Ei kukaan painaudu kiinni ja seuraavassa hetkessä ala haistatella. Mitä sä teit siinä välissä?
Miksi sä haet seuraa niistä kuppiloista kun ei ikinä natsaa? Tee ilmoitus treffipalstalle ja kerro rehellisesti olevasi asperger.
Miksi sä olet yhtäkkiä nuortunut vuodella?!!
Minäminäminä. Minuuteni. Minun minäprojektini. Minuus minussa. Mitä pidätte minusta? Uhkaako minuuteni muitakin kuin minua?
Minuuteni kiehtovuus. Minäprojektini analysoinnin hillitty charmi. Persoonallisuuteni vs. minuuteni. Millaista on olla minä. Minuuteeni kadonneena tanssilattialla.
Miksiköhän minä saan turpiini?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä haet seuraa niistä kuppiloista kun ei ikinä natsaa? Tee ilmoitus treffipalstalle ja kerro rehellisesti olevasi asperger.
Samaa mieltä. Joku äidillinen sieltä poimii tai itsekin assipiirteinen.
Vierailija kirjoitti:
Jokin tuossa selostuksessa ei täsmää. Ei kukaan painaudu kiinni ja seuraavassa hetkessä ala haistatella. Mitä sä teit siinä välissä?
Nainen saattoi olla huumeiden vaikutuksen alainen. En tehnyt mitään, vaan yritin vain olla ystävällinen ja toppuutella vielä kun vihainen sävy alkoi mutta jos mielestäsi tiedät minun todistamani asiat paremmin kuin minä, niin mikäs minä olen sanomaan. Syyllistä sitten minua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä haet seuraa niistä kuppiloista kun ei ikinä natsaa? Tee ilmoitus treffipalstalle ja kerro rehellisesti olevasi asperger.
Nykyään menen sillä asenteella että aion nauttia ihmisten katselusta, tanssimisesta ja että ehkä voin joskus jopa pelastaa jonkun hengen puhumalla jonkun pois itsetuhoisista aikeista tai muuten saan valettua toivoa tai edes piristettyä jotakin ihmistä. Tuon naisen kohdalla yritin mutta hän ei ollut yhteistyöhaluinen.
Oli myös joku tyttö aurinkolasit päässä ja mietin että onkohan hänellä synttärit tms. En vain päässyt kysymään sitä väkijoukon takia mutta jos olisi ollut, niin olisin voinut tarjota hänelle kokiksen.
Tarvitseeko muuten erikseen sanoa että käytän kaikki tilaisuudet puolison löytämiseen, vaikka ympäristö ei olisi ihanteellinen. Hyvät asiat eivät tule helpolla...ainakaan kaikille.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tuossa selostuksessa ei täsmää. Ei kukaan painaudu kiinni ja seuraavassa hetkessä ala haistatella. Mitä sä teit siinä välissä?
Nainen saattoi olla huumeiden vaikutuksen alainen. En tehnyt mitään, vaan yritin vain olla ystävällinen ja toppuutella vielä kun vihainen sävy alkoi mutta jos mielestäsi tiedät minun todistamani asiat paremmin kuin minä, niin mikäs minä olen sanomaan. Syyllistä sitten minua.
Et taida erottaa sekaisin olevaa ihmistä...? Ei ole normaalia ensitöikseen ruveta avautumaan sosiaalisten tilanteiden pelosta tai vastaavasta ventovieraalle. Se jo on varoitusmerkki siitä että tulossa ei ehkä ole ihan normisettiä jos nainen on näin tehnyt. Tarkoitan että jos rupeat juttusille pahoissa tiloissa olevan ihmisen kanssa niin ymmärrä seuraukset.
Eläinkaupassa vuodesta 1998. Romanttisilla karkkiostoksilla vuodesta 2006. Hamsteri syvällä persiissä vuodesta 1985.
Helposti jos ryhtyy ritariksi ja terapoimaan jotain niin maallikko odottaa siltä vastapuolelta kiitollisuutta ja paranemista. Sen takia nää hommat on syytä jättää ammattilaiselle tai sitten ottaa se asenne että se toinen ei ole tavallaan mitään velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Helposti jos ryhtyy ritariksi ja terapoimaan jotain niin maallikko odottaa siltä vastapuolelta kiitollisuutta ja paranemista. Sen takia nää hommat on syytä jättää ammattilaiselle tai sitten ottaa se asenne että se toinen ei ole tavallaan mitään velkaa.
Tämä on nyt viimeinen viesti, kun en jaksa vastata näihin enää; rationalisointihamsteri pyörii ja keksitään mitä akrobaattisembia selityksiä sille miksi minä olen syyllinen muiden ihmisten paskaan käytökseen, koska vain se sopii viholliskuvaan.
Jos minä sanon jollekin yksin olevalle ja sekavalle ihmiselle että ei ole hätää ja pidän hänelle seuraa, niin siinä ei ole kyse mistään ammattilaisuuden teeskentelemisestä vaan normaalista välittämisestä tavallisen ihmisen taitojen puitteissa. Se psykiatri ei tule yöelämään seuraamaan että miten potilaalla siellä menee.
Ainut asia mitä minä odotan tuollaisessa tilanteessa on se, että ei ruveta vittuilemaan tai loukkaamaan koskemattomuutta ja jos silti ruvetaan, siihenkin suhtaudun kuitenkin harmittomasti jättämällä henkilön omaan arvoonsa, mikä lienee kohteliain tapa vastata tuollaiseen käytökseen.
Oletko ollut ikinä terapiassa, hamsterimies?
Oletko ikinä stalkannut ketään netin kautta?