Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko mieleen elokuvia, kirjoja tai levyjä joista aika ajoi ohi
Teoksia jotka olivat hyviä ennen mutta jotka eivät sitä enää ole?
Kommentit (604)
Kaikki ne äidinkielen tunnin homehtuneet opukset lähtien Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja Sillanpään Nuorena nukkuneesta aina päätyen Härkösen Häräntappoaseeseen. Ei ihme, jos lukeminen ei kiinnosta, kun muistelee suomen kielen opetukseen kuulunutta oheislukemistoa. Yksi iso BLÄH!
Kaikissa edellä mainituissa kirjoissa viaton, rehevä maalaismiljöö pääosassa, vaikka tätänykyä 90% kansasta asuu kaupungeissa. Scifiä ja fantasiaa - eletään tätä päivää, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Frendit, ikävä kyllä :( rakastan sitä sarjaa, mutta sen monet esim. deittailuun liittyvät vitsit kuulostavat nykyään tosi seksistisiltä ja loppuunkuluneilta. Miehet sitä, naiset tätä... jne
Marvel elokuvat ovat nyt jo over and out.
50-luvun amerikkalaiset komediat, ja varsinkin ne joissa oli Doris Day pääosassa.
Naisen rooli oli olla nätti, siveä ja veikeä. Miehet hoitivat ajattelupuolen. Mad men oli sarjana hyvä muistutus vanhoista asenteista.
Vierailija kirjoitti:
Speden Spelit. Kyllä lama-ajan Suomessa oli elämä karua, kun viikon kohokohta oli se kun Ben Zyskowicz ohjasi hiustenkuivaajalla pingispalloa metallirenkaan läpi.
Speden spelit hyvä esimerkki mitä roskaa saat suoltaa telkussa jos olet tarpeeksi iso nimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Sen sijaan Married With Children on aivan loistava ja kestää katsomista vieläkin, vitsit jaksavat naurattaa aina vaan. Ihanaa ysärimuotia unohtamatta.
Lisäksi Al Bundy on aina ajankohtainen : )
Vierailija kirjoitti:
Marvel elokuvat ovat nyt jo over and out.
Alkuperäisiä sarjakuvia lukeneena on pakko sanoa, että sekä hahmot että tarinat on vesitetty kunnolla. Sinänsä ihmeellistä, että on ollut pakko tehdä uudet kässärit, kun ne olisivat olleet valmiiksi kirjoitettuina. Pelkkää tietokoneilla tehtyjen erikoistehosteiden juhlaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Star Trek: Uusi sukupolvi. Aikoinaan se oli hienoa, mutta nyt se pökkelö patsastelu ankeissa kulisseissa lähinnä nolottaa. Alkuperäinen 60-luvun sarja on kestänyt aikaa paljon paremmin.
Science fictionin harrastajana en ole kyllä koskaan noteerannut Star Trekia kovinkaan korkealla, sillä sen uudemmat ja vanhemmat versiot ovat turhan kliinisiä. On vaikea kuvitella että henkilöt hikoilisivat tai vuotaisivat verta siinä sarjassa. Vaikutelma on enemmänkin sellainen että avaruuden läpi matkustetaan olohuoneen sohvalta käsin. Esimerkiksi ensimmäisessä Alien elokuvassa (1979) oleva avaruusalus taas vaikuttaa semmoiselta ttä sitä olisi todella käytetty matkustamiseen ja elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoksia jotka olivat hyviä ennen mutta jotka eivät sitä enää ole?
Vanhoissa elokuvissa kun joku puhuu tiiliskiven kokoiseen kännykkään, niin alkaa aina naurattamaan. Ei pysty samaistumaan..
Vanhoissa elokuvissa tietokoneetkin ovat huomattavan isoja kuin monta seinää kattavat kirjahyllyt ja ne muistuttavat usein kelanauhureita. Näkeehän niissä vanhoissa elokuvissa myös toimistotekniikan kehityksen siitä tilanteesta, jolloin se tarkoitti mekaanisilla kirjoituskoneilla kirjoittavia sihteereitä, tietokannat tarkoitti pahvikortistoja ja kirjoituspöydällä oli lankapuhelin. Tuon voi todeta mm. 1970-luvun James Bond- elokuvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ymmärrän tämän kysymyksen jotenkin hieman eri tavalla mitä monet täällä. Mielestäni se, että elokuvan tehosteet eivät ole tätä päivää tee elokuvasta naurettavaa tai vanhentunutta (ylipäätään en ymmärrä tehostekeskeisyyttä elokuvan katsomisessa. Vähän sama kuin arvostelisi kakun sillä perusteellaminkänäköiselta lautaselta se tarjoillaan) eikä myöskään se, että elokuvassa/kirjassa/sarjassa on vitsejä, hahmoja tai asenteita jotka eivät ole tänä päivänä enää oikeaoppisia (en ymmärrä tällaista puritanismia ja ykistyiskohtiin takertumista). Saatikka se ajatus, että elokuva vanhenisi pelkästään siksi, että nykyinen teknologia ei enää vastaa elokuvan maailman teknologiaa :D
Mielestäni hengentuotteesta aika on ajanut ohi, jos se ei ole enää relevantti, sitä ei muisteta tai se ei enää liity mihinkään mitä nykyisin tehdää, siihen ei viitata jne. Tästä ilmiöstä on erilaisia versioita, esim. jokin musiikkilaji tai bändi voi olla hetken out ja nolo, mutta myöhemmin saada nostalgiahohteen. Jotkin taas unohtuvat lopullisesti. Esim. mielestäni Frendeistä tai Sinkkuelämästä ei aika ole ajanut ohi, vaikka joka-ainoa asia ei enää ole sellaista joka menisi nykyisessä ilmapiirissä läpi. Molempien vahvuus on hahmoissa, dialogissa ja samastuttavissa tilanteissa. Ymmärrän kyllä jos joku näihin kyllästyy loputtomien uusintakierrosten myötä, mutta molempien läsnäolo populaarikulttuurissa on edelleen vahva.
Omasta mielestäni aika on ajanut ohi mm. 90-luvulla suositusta romanttisesta höttöpopballadi-genrestä. Esim. Celine Dionit, Bryan Adamsit, Mariah Careyt ym. Silloin joka vuosi megahitteinä oli sellaisia lutuisenpehmeitä rakkausballadeja. Tällaista musiikkia ei enää tehdä, eikä kukaan vaikuta sellaista enää kuuntelevan. Toinen out on tämä suomimetaaliskene, Nightwishit ja Stratovariukset ja muut. Käsittääkseni ovat nykyisin lähinnä keski-ikäisten ja auttamattomasti nolojen musiikkia :)
Elokuvista vanhentuneita ovat mm. 2000-luvun alussa suositut "miekka ja sandaali"-elokuvat, joiden suosion Gladiaattori aloitti. Nykysilmään ovat jotenkin hölmöä, itseään toistavaa patsastelua eikä tyylilajin suosio ole jättänyt juuri jälkiä nykykulttuuriin.
Kirjat eivät vanhene yhtä nopeaan kuin "pinnallisemmat" taidemuodot, mutta vaikea kuvitella että kukaan jaksaisi kiinnostua esim. Dan Brownista enää.
Ollaan jo sivulla 12, eikä kukaan ole maininnut eurodancea?! 2Unlimited, Dr Alban, E-Rotic... Niin auttamatta ysärille jäänyttä musiikkia, puhumattakaan musiikkivideoista. Sarjoista tuli mieleen jännä huomio, kun katselin Criminald Mindsin ensimmäisiä tuotantokausia. Niistä on aikaa reilut 10 vuotta, silti sarjassa näytettävä tekniikka ja kuvaustyylikin ovat mielestäni auttamatta vanhanaikaisia. Karua huomata, miten suurilla harppauksilla tekniikka on mennyt eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marvel elokuvat ovat nyt jo over and out.
Alkuperäisiä sarjakuvia lukeneena on pakko sanoa, että sekä hahmot että tarinat on vesitetty kunnolla. Sinänsä ihmeellistä, että on ollut pakko tehdä uudet kässärit, kun ne olisivat olleet valmiiksi kirjoitettuina. Pelkkää tietokoneilla tehtyjen erikoistehosteiden juhlaa.
Muusta en tiedä kuin että nämä Marvelin ja ihan minkä muun lafkan superäperhöpersankaripläjäykset ovat maailman tylsimpiä leffoja. Ja mikä ettei, onhan ne kohdistettu tylsimpään ja rajoittuneimpaan katsojasegmenttiin - pikkupoikiin. Ja siinä iässä pojat ovat mieleltään ahtaimpia, sovinistisimpia ja kaikki tuhoaminen, rikkominen, tappaminen, kiusaaminen ja polkeminen kiinnostaa ja kiihottaa. Niinpä tätä nämä leffat on pullollaan, ja se on tylsäääää ja noloakin. Mut hyvää unilääkettä tuo on - viimeksi pistin Man of Steelin pyörimään ja nukahdin kymmenessä minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tosikko-Bondit tyyliin Lupa tappaa. Sen sijaan Mooren ja Conneryn Bondit jaksaa katsoa joka kesä.
Sliver - taivaansilpoja
Seksuaalinen trilleri jossa mies tirkistelee kerrostaloa piilokameroiden kautta. Elokuva jossa on kaikki aikansa ankeimmat kliseet yhdessä paketissa. Tahatonta komediaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne äidinkielen tunnin homehtuneet opukset lähtien Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja Sillanpään Nuorena nukkuneesta aina päätyen Härkösen Häräntappoaseeseen. Ei ihme, jos lukeminen ei kiinnosta, kun muistelee suomen kielen opetukseen kuulunutta oheislukemistoa. Yksi iso BLÄH!
Kaikissa edellä mainituissa kirjoissa viaton, rehevä maalaismiljöö pääosassa, vaikka tätänykyä 90% kansasta asuu kaupungeissa. Scifiä ja fantasiaa - eletään tätä päivää, kiitos.
Kaupungeissa ei kuitenkaan asuta sen enempää tai vähempää sci-fissä tai fantasiassa kuin maaseudullakaan. Todellisuuspakoa voi harrastaa muutenkin kuin lukemalla sci-fiä tai fantasiaa, esimerkiksi kaupunkilaisena siirtymällä ajassa ja/tai paikassa maalaismiljööseen.
Vierailija kirjoitti:
Jokin aika sitten tuli katsottua Hitchcockin "Mies, joka tiesi liikaa". Vaikka suuresti arvostankin Hitchcockia, koska hänellä oli oma tyylinsä ja elokuvassa on yksi kohtaus, joka on edelleen mielestäni tosi mahtava, on kokonaisuutena elokuva sellainen, että monet yksityiskohdat tuntuvat nykykatsojasta naiiveilta. Juoni kyllä pitää otteessaan, mutta nykykatsojasta ei ole niin jännittävää vaikkapa se, että päähenkilöt etsivät ensin paikkaa, koska ovat tulkinneet paikan henkilönnimeksi eikä paikannimeksi.
Kumpaakohan Mies joka tiesi liikaa -elokuvaa tässä tarkoitetaan? Hitchcock teki niitä kaksi.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bill Cosby Show
No tästä on helppo olla samaa mieltä. Tosi siirappista ja sovinistista mukahauskaa pelleilyä, jonka ainoa uutuusanti oli se, että sarja kertoi tummaihoisesta perheestä.
Ja sitten kaiken kruunasi se, että Cosby paljastui pedofiiliksi. Veikkaan että siihen loppui uusinnat. Mikä kanava enää edes kehtaisi näyttää tätä sarjaa.
Kai sitä vieläkin esitettäisiin, jos Cosbyn maine ei olisi mennyt.
Hitchcockista puheenollen Marney - vaarallisella tiellä
Blues Brothers ei vanhene koskaan! Elokuvasta tulee aina hyvälle tuulelle :D