Lue keskustelun säännöt.
Matematiikka yliopistossa, kokemuksia?
08.10.2016 |
Kuinka suuri se lukion pitkän ja yliopistomatikan välinen ero on oikeasti? Olen lukenut ja kuullut paljon kauhutarinoita keskeyttämisprosenteista ja siitä kuinka ylitsepääsemättömän vaikeita kurssit yo:ssa ovat, mutta kyllähän sieltä jotkut valmistuukin.
Onko kenelläkään omaa kokemusta tai tunteeko ketään, joka olisi opiskellut matikkaa? Millaista se oli, valmistuuko sieltä kukaan, mihin hommiin on päätyneet?
Kommentit (37)
Oho, onpas tänne tullut paljon vastauksia, kiitos paljon!
Tilanteeni on se, että olen kiinnostunut ensisijaisesti taloustieteestä ja finanssialasta yhdistettynä matikkaan. Olen kokopäivätyössä, joten en pysty lukemaan täysipäiväisesti pääsykokeisiin kuukausitolkulla. Tänä vuonna osa pääsee kauppikseen pelkällä todistuksella, mutta mietin kakkosvaihtoehdoksi matematiikkaa, jotta pääsisin edes jonnekin opiskelemaan. Tämä lienee se kaikkein huonoin lähtötilanne pärjätä siellä? Matematiikan päälle lukisin sitten rahoitusta ja/tai taloustiedettä. Jos pääsisin kauppikseen, lukisin taas todennäköisesti sivuaineena matikkaa. Eli erilaiset analyytikon hommat kiinnostaisi ja olisi tavoitteena jonain päivänä.
Lähtötilanne: peruskoulussa matematiikka aina 9 tai 10, lukion pitkässä kävin pakolliset kymmenen kurssia keskiarvolla 9.45, yo-kokeesta rimaa hipoen L (pisteraja 49/60, sain 51/60). Rakastan matematiikkaa, ihan laskemista mutta myös erilaisten todistusten lueskelua ja sisäistämistä. Pakko myöntää silti, että mikään erityisen lahjakas en valitettavasti ole, ennemminkin tykkään lajista ja tehnyt töitä enemmän tai vähemmän menestyksen eteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oho, onpas tänne tullut paljon vastauksia, kiitos paljon!
Tilanteeni on se, että olen kiinnostunut ensisijaisesti taloustieteestä ja finanssialasta yhdistettynä matikkaan. Olen kokopäivätyössä, joten en pysty lukemaan täysipäiväisesti pääsykokeisiin kuukausitolkulla. Tänä vuonna osa pääsee kauppikseen pelkällä todistuksella, mutta mietin kakkosvaihtoehdoksi matematiikkaa, jotta pääsisin edes jonnekin opiskelemaan. Tämä lienee se kaikkein huonoin lähtötilanne pärjätä siellä? Matematiikan päälle lukisin sitten rahoitusta ja/tai taloustiedettä. Jos pääsisin kauppikseen, lukisin taas todennäköisesti sivuaineena matikkaa. Eli erilaiset analyytikon hommat kiinnostaisi ja olisi tavoitteena jonain päivänä.
Lähtötilanne: peruskoulussa matematiikka aina 9 tai 10, lukion pitkässä kävin pakolliset kymmenen kurssia keskiarvolla 9.45, yo-kokeesta rimaa hipoen L (pisteraja 49/60, sain 51/60). Rakastan matematiikkaa, ihan laskemista mutta myös erilaisten todistusten lueskelua ja sisäistämistä. Pakko myöntää silti, että mikään erityisen lahjakas en valitettavasti ole, ennemminkin tykkään lajista ja tehnyt töitä enemmän tai vähemmän menestyksen eteen.
Ap
Noilla eväillä ja motivaatiolla hakisin matikkaan ykkösvaihtoehtona. Finanssialalla pyörii KTM:iä ja ekonomisteja kuin marjoja ämpärissä. Matikan tutkinnolla erottuu aina joukosta ja pääsee etunenässä kisailemaan hyvistä duuneista. Näin itse koen 😊. Tuntuu että palaveri kuin palaveri, niin numeronikkarin mielipide halutaan.
T. Aiemmin kommentoinut N30+ finanssialalta
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt aineopintojen loppupuolella ja ka matikan kursseista on hieman nelosen yläpuolella. Vaatii työtä, mutta ei mikään mahdoton homma. Paljon helpompaa kuin seksiseuran saaminen baarista
Mä oisin varmaan huippu matikassa kun saan aina seksiseuraa 😅
En käynyt yliopistoa, vaan Teknillisen korkeakoulun, mutta hyppy lukiosta korkeakoulun matematiikkaan oli vähän sama kuin siirtyisit peruskoulun ensimmäisen luokan jälkeen lukion kursseille, mutta niin, että opetus tapahtuu sulle vieralla kielellä eli kreikaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt aineopintojen loppupuolella ja ka matikan kursseista on hieman nelosen yläpuolella. Vaatii työtä, mutta ei mikään mahdoton homma. Paljon helpompaa kuin seksiseuran saaminen baarista
Mä oisin varmaan huippu matikassa kun saan aina seksiseuraa 😅
Mä lasken spermat sun sisään.
Todella paljon vaikuttaa millainen on opettaja. Uskaltaisin väittää, että jos opettaja on hyvä ja omaat abstraktia ajattelukykyä, monetkaan asiat eivät ole mahdottoman vaikeita. Ne vaativat syventymistä ja oivaltamista, mutta ovat mahdollisia.
Mulle on tullut vastaan pari todella luokattoman huonoa opettajaa yliopistossa. Kursseilla on keskitytty johonkin aika turhaan nyanssiin ja opetettu harhaanjohtavan monimutkaisesti. En tiedä onko tämä johtunut itse opettajan huonosta ymmärryksestä.
Sen olen havainnut, että jos ei löydy tarpeeksi hyvää oppimateriaalia tai opettajaa, pitää muodostaa itse käsitys selkeä asiasta, joka vie aikaa. Tutkin itse nykyisin aika paljon internettiä ja siellä on mm. aivan loistavia YouTube videoita matematiikasta.
Minusta tämä aika on matemaatikkojen kulta-aikaa kun parhaita opettajia voi seurata omalta kotisohvalta. Lisäksi tietotekniikan kehitys antaa mahdollisuuden itse koodata loputtomasti mielenkiintoista juttuja. Tällä hetkellä itse työskentelen tekoälyn parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohtakaa puhdas matematiikka, jos matematiikkaa halua opiskella enemmän käytännön tasolla niin teoreettinen fysiikka on parempi. On aina parempi ankkuroitua todellisuuteen ja todellisiin sovellutuksiin, kuin väkertää jotain matemaattisia todistuksia, joilla ei tee käytännössä paljon mitään, tai ne on jo tehty puolestasi.
Inertia tensor, osittaisdifferentiaaliyhtälöt, ryhmäteoria, Taylorin sarja, laskennallinen fysiikka, siinä muutamia avainsanoja. Kannattaa muistaa että sarjakehitelmät ovat tärkeitä fysiikassa approksimaatioiden tekemisessä. Ja kvanttikenttäteorioissa pääsee kyllä abstraktia matematiikkaa käyttämään. Suosittelen Arfken-Weber tai uudempaa painosta "mathematical methods for physicists", löytyy varmaan ilmaiseksi netistä.
Matematiikasta mulla ei ole hajua, mutta kannattaa selailla vanhoja yliopiston pääsykokeita. Onko mahdollisuus lähteä muualle opiskelemaan vai haluatko vain ja ainoastaan nykyiseen kotikaupunkiin tai lähimpään kaupunkiin opiskelemaan? Eri yliopistoilla saattaa olla erilaisia painotuksia opetuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin erilaistahan se on ja lukiomenestys ei takaa mitään. Itse aikanaan luin jonkin verran yliopistomatikkaa muiden opintojen ohella ja itse tajusin sen luonnostaan ja vaivatta, oli "helppoa". Oma tytär tykkäsi matikasta lukiossa ja kirjoittit hyvin, mutta yliopistomatikka oli hänelle ihan käsittämätöntä, ei päässyt ollenkaan sisälle kurssien sisältöihin vaikka teki paljon töitä.
Kokeilemalla sen tietää.
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa puhdas matematiikka, jos matematiikkaa halua opiskella enemmän käytännön tasolla niin teoreettinen fysiikka on parempi. On aina parempi ankkuroitua todellisuuteen ja todellisiin sovellutuksiin, kuin väkertää jotain matemaattisia todistuksia, joilla ei tee käytännössä paljon mitään, tai ne on jo tehty puolestasi.
Inertia tensor, osittaisdifferentiaaliyhtälöt, ryhmäteoria, Taylorin sarja, laskennallinen fysiikka, siinä muutamia avainsanoja. Kannattaa muistaa että sarjakehitelmät ovat tärkeitä fysiikassa approksimaatioiden tekemisessä. Ja kvanttikenttäteorioissa pääsee kyllä abstraktia matematiikkaa käyttämään. Suosittelen Arfken-Weber tai uudempaa painosta "mathematical methods for physicists", löytyy varmaan ilmaiseksi netistä.
Nykyisin "puhtaalla" matematiikalla on paljon enemmän sovelluskohteita kuin koskaan! Ja niitä todella tarvitaan. Jos mietit esim miten matriisiteorioita voidaan käyttää hyödyksi tekoälyn kehityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt aineopintojen loppupuolella ja ka matikan kursseista on hieman nelosen yläpuolella. Vaatii työtä, mutta ei mikään mahdoton homma. Paljon helpompaa kuin seksiseuran saaminen baarista
Mä oisin varmaan huippu matikassa kun saan aina seksiseuraa 😅
Mä lasken spermat sun sisään.
Housuihis sinä tuut poika parka, kuten niin monet lukemattomat kerrat ennenkin.
Millaisia töitä matikasta valmistuneet tekevät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo päästä, taso matala. Hae ennemmin Aalto-yliopiston Teknilliseen Fysiikkaan (TFY)
Kauheeta kattoo pojan tuskaa yliopistossa. Ei kai hän ymmärtänyt mihin meni ja nyt maisterivaiheessa ei haluaisi keskeyttääkkään.
Nykyisin kyllä opetustaitoihin kiinnitetään huomiota. Mutta tässä on kuitenkin ongelmana se, että opiskelijat muuttuvat ja jos opettaja ei ole tarkkana, niin hänen opetustyylinsä ei enää muutaman vuoden päästä sovikaan uusille opiskelijoille. Kun itse opiskelin TKK:lla 1980-luvun alkupuolella, niin meillä oli lähes kaikkien opiskelijoiden mielestä täysin surkea matematiikan professori useimmilla matematiikan peruskursseilla. Myöhemmin kuulin hämmästyksekseni, että 1960-luvulla samaa professoria oli pidetty huippuopettajana, ja hän oli saanut hyvän opettajan palkintoja.
Toisaalta kahdella pienemmällä matematiikan kurssilla luennoijana oli Simo Kivelä, joka oli meistä todella erinomainen opettaja. Olin todella kateellinen vähän nuoremmille opiskelijoille, joille Kivelä siirtyi pitämään isoja peruskursseja. Mutta sitten muutamaa vuotta myöhemmin 1990-luvulla Kivelää ei enää pidettykään huippuopettajana.
En usko, että kumpikaan mainitsemistani opettajista muuttui olennaisesti vuosien varrella. Enemmmän oli kysymys siitä, että uudet opiskelijat olivat erilaisia kuin muutaman vuoden takaiset. Matematiikassa tuntuu siltä, että vuosi vuodelta opiskelijat ymmärtävät yhä vähemmän mitään teoreettisesti tai formaalisti esitettyä.