Lue keskustelun säännöt.
HS Mielipide: Sanni Grahn-Laasonen - Suomen tulisi lopettaa pitkän kotihoidon tukeminen
07.10.2016 |
Jaahas, mitäs kotimammat mieltä? Aika jäätäviä tutkimustuloksia, noin pitkää kotihoitoa vastaan.
http://www.hs.fi/mielipide/a1475724211284
Hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja ja perua kaavaillut korotukset. Uudelleenharkinta tehtiin, koska korotukset olisivat heikentäneet erityisesti naisten työllisyyttä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt vielä tärkeämpi näkökulma: lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta.
OECD on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Suomen poikkeuksellisen alhaiseen varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, viimeksi Education at a Glance -raportissa syyskuussa.
Suomessa vain joka toinen kaksivuotias osallistuu varhaiskasvatukseen; Ruotsissa osallistumisaste on 88, Norjassa 90 ja Tanskassa 92 prosenttia. Neljävuotiaista suomalaislapsista vain 74 prosenttia on varhaiskasvatuksessa, kun muissa Pohjoismaissa varhaiskasvatus tavoittaa liki koko ikäluokan. EU- ja OECD-maiden keskuudessa olemme tilastojen peränpitäjiä: neljävuotiaiden osallistumisessa ainoat EU-maat jäljessämme ovat Slovakia ja Puola.
Varhaiskasvatukseen osallistuvat vähiten ne lapset, jotka hyötyisivät siitä eniten. Aliedustettuina ovat matalasti koulutettujen vanhempien ja maahanmuuttajaperheiden lapset. Selittävänä tekijänä on pitkä kotihoidon perinne ja kotihoidon tuki, josta esimerkiksi Ruotsissa on luovuttu kokonaan.
Kasvatustieteellinen tutkimus painottaa varhaisten vuosien merkitystä. Laadukas, pedagogisesti vahva varhaiskasvatus tasaa kotitaustasta johtuvia lähtökohtia ja sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Tuoreessa tutkimuksessa (Karhula, Erola, Kilpi-Jakonen 2016) arvioidaan kotihoidon ja varhaiskasvatuksen pitkäaikaisia vaikutuksia.
Tutkimusaineisto osoittaa, että alle kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa muita useammin. Yhteys on sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.
Myös OECD:n Pisa-tutkimuksissa ne oppilaat, jotka ovat saaneet vähintään vuoden verran varhaiskasvatusta tai esiopetusta, menestyvät paremmin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Mitä pidempään varhaiskasvatusta on saatu, sitä myönteisempi on vaikutus Pisa-tuloksiin.
Nuorten syrjäytymisestä laajasti huolestuneen Suomen tulee kääntää katseensa varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen ehkäisee myöhempää koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.
Varhaiskasvatuksen sisältöä kehitetään parhaillaan voimakkaasti. Varhaiskasvatus on saamassa ensimmäistä kertaa velvoitettavana noudatettavan suunnitelman: varhaiskasvatuksen perusteet.
Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä nostetaan tuntuvasti ja pysyvästi. Lainsäädännössä selkeytämme käsite- ja pykäläviidakkoa ja vahvistamme pedagogiikkaa.
Kun Suomessa tehtiin historiallinen peruskoulu-uudistus 1970-luvulla, sitä perusteltiin mahdollisuuksien tasa-arvolla. Uudistus vähensi oppimistulosten riippuvuutta perhetaustasta ja auttoi erityisesti heikommin koulutettujen vanhempien lapsia.
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on huomisen peruskoulu-uudistus. Osallistumisastetta on nostettava kaikissa ikäluokissa ja kaikissa ryhmissä. Maksujen alentaminen pienituloisilta perheiltä on askel kohti tätä tavoitetta.
Tarvitsemme vakavaa, tutkimustietoon perustuvaa keskustelua varhaisten vuosien merkityksestä ja pitkän kotihoidon tukemisen ongelmallisuudesta lasten tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta.
Sanni Grahn-Laasonen
opetus- ja kulttuuriministeri (kok)
Kommentit (44)
Joku sanoi ettei ole varaa kotihoidontukeen, siis valtiolla. Mistä ihmeestä sitä rahaa sitten löytyy päiväkotihin joiden pyörittäminen järkyttävän kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo keskustelunavaus on tosi tarkoitushakuinen, pohjustaa vain ja ainoastaan kotihoidontuen lopettamista. Jos lapsen etua mietittäisiin niin puhuttaisiin esim. yli 3-vuotiaiden saamisesta enemmän varhaiskasvatuksen piiriin. Nuo isommathan siitä kiistattomammin hyötyisivät kuin jotkut 2-vuotiaat. Mutta siinä vaiheessa kun äiti hoitaa vauvaa kotona, se isosisarus ei enää tarvitsekaan täysipäiväistä laadukasta varhaiskasvatusta vaan 50 % riittää. Hmmm.
Komppaan sanasta sanaan! Olen hoitovapaalla reilun vuoden ikäisen kanssa. Eskarilaiseni saa ainoastaan esiopetusta juuri tuon 20h/vko eli neljä tuntia per päivä, vaikka tarvitsisi todella kipeästi edes pari kokonaista hoitopäivää. 5-vuotiaana hän oli kaupungin avoimen pk:n kerhossa eli kerhoili kahdesti viikossa kolmen tunnin pätkän. Ongelmana oli se, että tällaisessa kerhossa on (ainakin meilläpäin) samassa ryhmässä 2-5 -vuotiaita lapsia ja ohjelmarunko rakennettiin ymmärrettävästi pienimpien ehdoilla. Lapseni osasi silloin jo mm. lukea ja aloittelevasti kirjoittaa ja kaipasi haastavampaa tekemistä kerhopäiviinsä kuin esim. alkeellinen askarteleminen. Turhautuminen purkautui sitten kotona ylienergisenä riehumisena.
Tässä keskustelussa on todellakin unohtunut se tärkein eli lapsen etu ja varsinkin yli 3-vuotiaan lapsen etu. Alle kolmevuotias viihtyy kotona ja hänen kanssaan jaksaakin touhuta kaikenlaista pientä. Oma eskarilaiseni ainakin vaatii jo niin paljon enemmän kuin mitä pystyn hänelle kotona antamaan eikä hän puolestaan pysty käsittämään sitä, että olen sidoksissa pienemmän ruokailu- ja unirytmiin. Usein eskarista hakeminen päättyy huutoon, että "miksi sä tulit jo hakemaan!!!!". Epäreiluksi tilanteen tekee mielestäni myös se, että kaikki kaupungit/kunnat eivät ole hoito-oikeutta rajanneet. Mutta nämä näkökohdathan eivät Sannia kiinnosta, valitettavasti.
Oma tilanteeni poikkeaa massasta, mutta mielestäni G.Laasosen tulisi huomioida toisenlaisetkin perheet tilanteessa. Odotin toista lastamme (nyt 1,5 vuotias jo) kuin mieheni joutui pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, vakavan vamman seurauksena, ei siis myöskään kykene lapsia hoitamaan vaikka kotona onkin koska tarvitsee päivittäistä apua toimiin. Miehen eläke nettona on 790 e/kk.Itse taas työskentelen matalapalkka alalla, joten jos kotihoidontuki lakkautettaisiin joutuisin laittamaan molemmat lapset päivähoitoon ja turvautumaan sosiaaliapuun (asumistuki,toimeentulotuki), tällä hetkellä niihin ei vastaavasti ole tarvetta kun on menot lähes olemattomat, tiedän myös että itseni lisäksi tälläisiä perheitä löytyy useampiakin. Joten meidän tilanteessamme edes tuo 6+6+6 malli ei käytännössä toimisi.
Tarkoitinkin sitä, että kotiäidit halutaan kovin töihin, mutta unohdetaan se tosiasia, että niitä työpaikkoja EI OLE! Eli jos kotohoidontuki poistuisi, olisi meillä vain paljon enemmän työttömiä nykyisten seurana! Ei ne työpaikat mihinkään lisänny! "Uran luominen" oli lainausmerkeissä, se "ura" voisi olla vaikka kaupan kassa=edes joku työ.