Mikä oivallus on saanut teidät laihtumaan pysyvästi?

Itselläni lihaskunnon roima kasvattaminen oli avain. Lihakset kuluttavat kalorit kuin itsestään, eikä edes tarvitse koko aikaa olla salilla, säännöllisesti kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Vierailija kirjoitti:

Se että laihdutus on vain matematiikkaa. Auttaa myös, ostaa tuotteita, joissa ei ole ollenkaan tuoteselosteita/ainesosaluotteloa tai niitä on vain muutama.

Laihdutus ei ole pelkkää matikkaa.

Siinä olet oikeassa, että paras ruoka on se missä on lyhin ainesosaluettelo.

Lihakset! Ostin amerikkalaiset ihan oikeat lihakset!

Ruoka ei lopu maailmasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Jos sulla herkkuhimo ei poistu syömällä ruokaa tai rasvanlisäyksellä, et voi sitä sanoa potaskaksi.

Taidat olla aika herkkuperse, jos kerran viikkoon pitää saada herkutella :)

Tajusin että liikunta on kivaa, erityisesti kunnon hikirääkki jossa testaa omia rajojaan. Kun kuluttaa paljon, voi myös herkutella. Herkut ovat parhaita asioita elämässä, niistä en halua luopua. Ylipäätään annoskokoja olen pienentänyt ja tajunnut että en tarvitse leipää aterian kylkeen tullakseni kylläiseksi.

Minä käyn itseni kanssa keskustelua herkkuhyllyllä. Joskus ostan jotain, mutta yleensä jätän herkut kauppaan. Jos tekee mieli naposteltavaa, ostan pikkuporkkanoita ja pähkinöitä. Pähkinöissäkin pitää kyllä pysyä kohtuudessa. Mukavaa päivää ap :)[/quote]

Pähkinät ovat kyllä hyviä! Mukavaa päivää sinullekin! :)

ap

Otan karkit suppona.

Tajusin että en voi ruoalla hoitaa muun elämäni ongelmia. Ruoka ei auta niihin.

Myös ajatus siitä miten kaduttaa jälkeenpäin jos rupeaa holtittomasti mässäilemään.

Ennalta sovitut herkkuhetket toimii, esim. kerran viikossa 100g suklaata. Säännöllinen ruokailu pienillä annoksilla, ruokailujen suunnittelu, kalorien laskeminen.

Hoikkana on kuitenkin mukavampi elä kuin lihavana. Sen eteen kestää kyllä pientä nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Olen täysin samaa mieltä! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin ananaksentyrkyttäjät! Onhan sekin makeaa, mutta ihan eri juttu. Hieno suoritus tuo -18 kg! :)

ap

Minulla auttaa herkkuhimoon yksi simppeli tapa: pesen hampaat! Liittynee jotenkin siihen, että yleensä mieleni tekee jotakin makeaa ruoan jälkeen, enkä tykkää kun aterian jälkeen jää ruoan maku suuhun :D Mutta olen oppinut etten tarvitse sitä suklaapatukkaa ruoan jälkeen, vaan voin puhdistaa suun harjaamalla hampaat. Ja kas, eipä tee enää mieli mässäillä kun on puhdas suu!

Tiedän, ettei varmaan toimi kaikilla, mutta itselleni tepsii :)

Tajusin, että ruokaa tulee syödä mielensä mukaan ilman kontrolliajatuksia ja juosta joka viikko noin 3 lenkkiä. Näin paino putoaa hitaasti mutta varmasti ja jää normaalipainon alueelle. Kaikki ruoan rajoittaminen ja siihen liittyvät kontrolliajatukset vain lisäävät mielitekoja. Juokseminen on parasta huumetta myös aivoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Jos sulla herkkuhimo ei poistu syömällä ruokaa tai rasvanlisäyksellä, et voi sitä sanoa potaskaksi.

Taidat olla aika herkkuperse, jos kerran viikkoon pitää saada herkutella :)

Niin, omia mielipiteitäni tässä tosiaan jaan enkä väittänyt faktaksi. Huomaa avainsanat "mun mielestä." Jollekin varmaan toimii, mutta mulla ei, koska mun herkkuhimo ei tule siitä että olis nälkä vaan siitä että tykkään syödä jotain hyvää tai syön tylsyyteen ja aika tunnesyöppö myös.

Herkkuperse, no totta helvetissä! Miten sä luulet että kerrytin itselleni 20 ylimääräistä kiloa alunperin? Mutta en aio kieltää itseltäni herkuttelua koko loppuelämäksi, yritän vaan asennoitua siihen eri lailla. Ei se pakollista ole, mutta miksi kieltäisin itseltäni elämän pienet ilot? ja ei, ruoka ei tee onnelliseksi, mutta kyllä se on aika tärkeetä välillä löysätä ja nauttia.

sen sijaan että kritisoit muita, jaa toki omia kokemuksiasi. ":)"

-18kg

Löysin itselleni sopivan ruokavalion. Jätin kaikki maitotuotteet ja vehnän pois ja muutkin gluteeniviljat minimiin. Enää ei ole sellaista raskauspallomaha-turvotusta, mikä saa jo itsessään näyttämään huomattavasti hoikemmalta. Olokin on ihan super hyvä!

Olen sokerinarkkari, mutta kaikesta ei ole tarvinnut luopua kun vain löytää kaupan hyllyltä vehnättömät karkit ja vegaaniset (maidoton) suklaat. Ovat muuten yleensä kalliimpia, niin eipä tule niin usein ostettuakaan. Lisäksi aloin tiedostamaan, että herkuttelu on vain tapa. Siksi aina kun löydän itseni karkkihyllyltä, mietin tekeekö minun ihan oikeasti mieli jotain vai kahminko herkkuja koriini vain tavan vuoksi.

Aloitin myös joukkueurheilun. Liikunta tuskin itsessään laihduttaa, mutta treenit useampi tunti viikossa ovat aikaa pois kotona makaamiselta ja mässäämiseltä. Lisäksi kun parin tunnin treenit on töiden jälkeen, joutuu syömisiään miettimään etukäteen tarkemmin, eikä tule kiireessä ja väsyneenä sorruttua mihinkään epäterveelliseen.

Yhteenvetona siis: lopetin laihduttamisen ja muutin elintapoja -> paino alkoi pudota. Hitaasti, mutta varmasti.

53 myös jatkaa....

Ajatus herkuttelusta sortumisena on myös täysin väärä. Lopeta pitämästä herkkuja syntinä. Ruokit vain negatiivista kehäajattelua päässäsi. Päätä että saat syödä mitä haluat. Sitten lisäät vain juoksulenkit viikko-ohjelmaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Jos sulla herkkuhimo ei poistu syömällä ruokaa tai rasvanlisäyksellä, et voi sitä sanoa potaskaksi.

Taidat olla aika herkkuperse, jos kerran viikkoon pitää saada herkutella :)

Niin, omia mielipiteitäni tässä tosiaan jaan enkä väittänyt faktaksi. Huomaa avainsanat "mun mielestä." Jollekin varmaan toimii, mutta mulla ei, koska mun herkkuhimo ei tule siitä että olis nälkä vaan siitä että tykkään syödä jotain hyvää tai syön tylsyyteen ja aika tunnesyöppö myös.

Herkkuperse, no totta helvetissä! Miten sä luulet että kerrytin itselleni 20 ylimääräistä kiloa alunperin? Mutta en aio kieltää itseltäni herkuttelua koko loppuelämäksi, yritän vaan asennoitua siihen eri lailla. Ei se pakollista ole, mutta miksi kieltäisin itseltäni elämän pienet ilot? ja ei, ruoka ei tee onnelliseksi, mutta kyllä se on aika tärkeetä välillä löysätä ja nauttia.

sen sijaan että kritisoit muita, jaa toki omia kokemuksiasi. ":)"

-18kg

Kiitos -18 kg. Olen samanlainen herkkuperse kuin säkin tai jopa "pahempi".

Tajusin vasta sun kirjoituksesta, että ei nälkä ja herkkuhimo liity toisiinsa. Kyllähän mä nyt tuon tähän ikään olen tiennyt, mutten oikeasti sisäistänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Jos sulla herkkuhimo ei poistu syömällä ruokaa tai rasvanlisäyksellä, et voi sitä sanoa potaskaksi.

Taidat olla aika herkkuperse, jos kerran viikkoon pitää saada herkutella :)

Mene mäkeen. Sun tautiis ei auta edes herkuttelu. Melkein pysyi ketju asiallisena ilman typeriä nillittäjiä, mutta olishan se ollutkin jo liikaa vaadittu!     -sivusta

Aloitin joogan ja tykästyin siihen niin että aloin tehdä sitä monta kertaa viikossa. Pian huomasin etten enää olutkaan ihan niin kankea (en siis aloittaessani saanut esim. sormenpäitä lattiaan) ja jaksoin harjoituksiakin paremmin mikä loi uskoa siihen että minäkin pystyn muuttumaan. Aloin syömään terveellisemmin, eli vähensin sokeri- ja rasvapommiherkkuja, lisäsin kasviksia ja hedelmiä jne. Paino alkoi pudota hitaasti (noin puoli kiloa viikossa) ja jossain vaiheessa havahduin siihen etten enää edes himoinnut suklaata, sipsejä sun muuta samalla tavoin kuin aiemmin. En siis koe että joutuisin koko ajan kieltäytymään jostain mitä haluan, tai pakottamaan itseni tekemään jotain mitä en halua (tätä oli jonkun verran ekan kuukauden aikana, mutta silloinkaan ei hirveästi koska tein muutokset hitaasti ja sitä mukaan kun tunsin olevani niihin valmis).

Minulle avainasemassa olivat siis oman lajin löytäminen, sen tuoma "hei mäkin pystyn!"-fiilis ja oman tahtinen, itsestä lähtöisin oleva muutosten tekeminen. Aiemmat laihdutus- ja kuntoiluyrityksen typistyivät siihen etten oikeasti tykännyt esim. kuntosalilla käymisestä ja ruokavaliomuutokset olivat liian isoja kerrallaan, kaikki tuntui liian pakotetulta. Monille sellainen "pöytä puhtaaksi ja uusi alku" tietysti sopii, minulle taas hitaampi vaikka olenkin varsin kärsimätön luonne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen vinkeistänne ja onnittelut teille elämäntapamuutoksessa/painonpudotuksessa onnistuneille! :)

Mitä teette siinä tilanteessa, kun tekee mieli herkkuja? Millä pääsette ajatuksesta eroon niin, että ette osta herkkuja eikä se jää vaivaamaan? Tuntuu, että itse en pääse millään ja sitten sorrun.

ap

Monet sanoo että sillon on vaan nälkä tai ruokavaliota pitää säätää ja lisätä rasvaa että pysyy kylläsenä mut mun mielestä se on täyttä potaskaa. Ei mulla ole nälkä kun haluan herkkuja, mä vaan haluan herkutella eikä sitä poista mitkään porkkanatikut tai hedelmät tai mikään muu.

Kaikki sortuu joskus, se on ihan ok, mut sit pitää vaan ajatella että tästä eteenpäin tsemppaan. Mua auttaa se, että ajattelen mikä fiilis tulee sitten kun herkut on syöty. Ihana, joo, mut samalla kaduttaa ja vituttaa että tuli takapakkia. En haluu sitä fiilistä joten en herkuttele. Jos herkkuhimo iskee niin rupean siivoomaan tai jotain muuta aktiivista. Telkkaria ei voi katsoa, koska sillon kädet on vapaana ja tuntuu kuin pitäis syödä jotain.

Ja pitää ajatella että mikään ei maistu niin hyvältä kuin miltä hoikempi peilikuva tuntuu. Tietysti joskus saa herkutella, ei sitä muuten voi elää, mutta se pitää rajottaa siihen kertaan viikossa. Laihduttaessa mieluummin kertaan kahdessa viikossa ja sillonkin kohtuudella.

-18kg

Olen täysin samaa mieltä! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin ananaksentyrkyttäjät! Onhan sekin makeaa, mutta ihan eri juttu. Hieno suoritus tuo -18 kg! :)

ap

Niinpä, ei makean korvikkeeksi pidä makeaa syödä.