Yökyläily kavereilla ykkös ja kakkosluokalla
Miten muilla? Mun mielestä noin nuorina ei tarvitsis ihan hirveesti yökyläillä vielä, mut lapsella on kaveri, joka joka viikko alottaa saman yökyläkinumisen. Meillä iskä on viikolla paljon töissä ja viikonloppuisin haluttaisiin viettääkin perheen yhteistä aikaa. Tämä ollaan monesti sanottu sekä kaverille että omalle lapselle. Ollaan myös paljon viikonloppuja mökillä. Silti kaveri jaksaa jankata ja kinua ja pyytää ja itkeä yökyläilyä vaikka ollaan sanottu ettei edes olla paikalla. En tiedä mitä enää tehdä kun tämä alkaa jo rasittaa kun illalla viimeiseksi tulee viestejä ja aamulla ekaksi itkuisia puheluita. Tiedän että kaveri on yksinäinen ja kaipaa seuraa ja siitä tämä kumpuaakin ja tuntuu kurjalta kokoajan sanoa ei. Lisäksi kaveri nimenomaan haluaa että täyttyy mennä heille yöksi. Meillä ei viihdy. Onko muilla edes näin nuorena yökyläilyitä kavereilla? Onko jotain keinoa miten päästä tästä oravanpyörästä loukkaamatta tätä lapseni ystävää kun normaalit selitykset menee kuuroille korville.
Kommentit (12)
Kyllä mun lapsen luokalla (2. lk) yökyläilyt on jo tuiki tavallisia. Päästäisin kyllä jos luotettava perhe (tunnen vanhemmat ainakin jollain tasolla). Ja lapselle tietysti puhelin mukaan jos tuleekin koti-ikävä.
Vierailija kirjoitti:
No siis ovatko kertaakaan saaneet yökyläillä? Auttaisiko mankumiseen se, jos yhden yön viettäisivät samassa osoitteessa? Mun lapsella on kaveri, joka saattoi viettää kokonaisen viikonlopun meillä kun oli 5v. Nyt ovat 9v ja tahti on 1 yökyläviikonloppu 1-2 kuussa. Ihan täysipäisiä tuntuvat olevan molemmat.
Ovat saaneet yökyläillä kyllä muutamia kertoja. En epäilekkään että yökyläily ois pahasta tai mitään mutta mietin just tota että kuinka yleistä tonikäsillä koska muut kaverit ei yökyläile. Lisäks meidän lapsella on lähes aina seuraa, joten meidän lapsi ei kaipaa seuraksi yökyläkaveria kuten esim yksilapsiset perheet, jotka asuu kaukana muista tmv. Lisäks musta tuntuu et päiväleikkien pitäis tossaiässä vielä riittää ja tykätään lauantai-iltana rauhottua ja viettää yhteistä perheaikaa pelaillen ym. On jotenkin rasittavaa kun joutuu kokoajan hokemaan eitä kun ei tosiaan monesta sanomisesta edes ymmärrä ettei käy kun ei olla edes kotona esim nyt viikonloppuna.
Sen vanhemmat on käskeneet sen pyytää sun lasta sinne, niin ne voi toteuttaa niiden fantasioita? Tai sitten se haluaa pois kotoaan juuri siksi, että kotona on kurjaa. Kysypä tarkemmin syitä ja lastensuojeluilmoitus, jotain outoa tommosessa on.
Meilläpäin on hyvinkin yleistä yökyläilyt tuossa iässä.
Tuommoinen kinuminen on rumaa. Vanhempien kesken sovitaan yökyläilyt,ei lapset keskenään.
Yökyläilyt on kiellettävä haureuden kitkemiseksi.
Ei tarvitse selitellä yhtään mitään, jos ymmärryn on tuota tasoa. Vain kategorinen kielto tepsii. "Meidän Viljo ei nyt yökyläile ollenkaa, koskaan, ikinä, ollaan sovittu näin. SInun täytyy ymmärtää, ettei asiasta kysyminen muuta mitään." Tämän jälkeen jos kyselyt jatkuvat, yhteys lapsen vanhempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis ovatko kertaakaan saaneet yökyläillä? Auttaisiko mankumiseen se, jos yhden yön viettäisivät samassa osoitteessa? Mun lapsella on kaveri, joka saattoi viettää kokonaisen viikonlopun meillä kun oli 5v. Nyt ovat 9v ja tahti on 1 yökyläviikonloppu 1-2 kuussa. Ihan täysipäisiä tuntuvat olevan molemmat.
Ovat saaneet yökyläillä kyllä muutamia kertoja. En epäilekkään että yökyläily ois pahasta tai mitään mutta mietin just tota että kuinka yleistä tonikäsillä koska muut kaverit ei yökyläile. Lisäks meidän lapsella on lähes aina seuraa, joten meidän lapsi ei kaipaa seuraksi yökyläkaveria kuten esim yksilapsiset perheet, jotka asuu kaukana muista tmv. Lisäks musta tuntuu et päiväleikkien pitäis tossaiässä vielä riittää ja tykätään lauantai-iltana rauhottua ja viettää yhteistä perheaikaa pelaillen ym. On jotenkin rasittavaa kun joutuu kokoajan hokemaan eitä kun ei tosiaan monesta sanomisesta edes ymmärrä ettei käy kun ei olla edes kotona esim nyt viikonloppuna.
No mitäpäs jos: JUTTELISIT SEN LAPSEN VANHEMPIEN KANSSA?! Kertoisit, että teillä on tämä tilanne ja yökyläilyt on OK korkeintaan 1x 6kk aikana, tai koulujen lomien aikaan tms. Että juttelevat sen lapsensa kanssa asiasta. Ja seuraavan kerran kun lapsi asiaa teillä inttää, toteat vain että jutteleppa oman äidin kanssa tästä nyt ensin.
Onkohan sillä lapsella kotona kaikki ok, joutuuko olemaan esim öitä yksin kun noin paljon sinne kaipaa kaveria...
Vierailija kirjoitti:
Sen vanhemmat on käskeneet sen pyytää sun lasta sinne, niin ne voi toteuttaa niiden fantasioita? Tai sitten se haluaa pois kotoaan juuri siksi, että kotona on kurjaa. Kysypä tarkemmin syitä ja lastensuojeluilmoitus, jotain outoa tommosessa on.
Mee hoitoon
Minäkin luulin tuntevani ne perheet, joissa lapseni yökyläili. Jälkeenpäin kauhistuttaa. Molemmissa niin lutuisen oloisissa perheissä on myöhemmin ilmennyt olleen puolisoiden kesken väkivaltaisuutta ja molemmissa on jo erottukin.
Jälkeenpäin tajusin, että toisen perheen äiti tuli kerran kevötjuhlaan aivan kaatokännissä ja toisessa perheessä isä alkoi maata sammuneena lattioilla kotonaan myöskin lapsemme vierailujen aikana. Mitään kamalaa ei onneks tapahtunut yökyläilyn aikana.
Mikisi ap kitiset täällä? Soita sen ruinaajan vanhemmille ja kerro mielipiteesi ihan asiallisesti. Ja ole rehellinen, korulauseet ja puolitotuudet haisevat puhelimessakin.
No siis ovatko kertaakaan saaneet yökyläillä? Auttaisiko mankumiseen se, jos yhden yön viettäisivät samassa osoitteessa? Mun lapsella on kaveri, joka saattoi viettää kokonaisen viikonlopun meillä kun oli 5v. Nyt ovat 9v ja tahti on 1 yökyläviikonloppu 1-2 kuussa. Ihan täysipäisiä tuntuvat olevan molemmat.