Tieteellinen tieto vs auktoriteetit

Tieteelliseen tietoon ei pitäisi kuulua lainkaan nojautumista muodolliseen asemaan (valtaan, titteliin tms), vaan tiedon luotettavuus tai velvoittavuus riippuu esitettyjen perusteiden pitävyydestä ja vakuuttavuudesta.

Esimerkki: Antti Heikkilä ei voi olla luotettava, koska hän on tuhansia ihmisiä ruokavaliolla hoitanut ortopedi (epäformaalin tiedon osaaja), mutta professori Fogelholm on oltava luotettava, koska hän on alan professori (formaalin tiedon osaaja). Todellisuudessahan kokeneet asiantuntijat kapseloivat formaalisen tieteellisen tiedon epäformaaliin tietoon ja käsittelevät ongelmia hyvinkin käytännönläheisistä lähtökohdista (hiljainen tieto taustalla) kuten Heikkilä konsanaan.

Eli miksi täällä palstalla vedotaan tiedon esittäjään tai alasammutaan kirjoittajan tuomat väitteet ilman sisällön kommentoimista?

Skepsiksen sääntö #1 http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

1) Henkilöä vastaan hyökkääminen

Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan. Tähän virheeseen sorrutaan sen verran usein, että otin sen tähän ensimmäiseksi.

”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää.”

Huomaa kuitenkin ero edellisen ja seuraavan ominaisuuteen vetoamisen välillä:

”Koska N.N. on ammatiltaan fyysikko, ei hänen väitteillään yhteiskuntatieteiden alalta ole suurta painoa.”

Väite voidaan tyrmätä henkilön ominaisuuksilla silloin kun ominaisuudet liittyvät oleellisesti väitteen esittäjään. Tässä tapauksessa voidaan todeta, ettei yhden alan asiantuntijuus vielä tee henkilöstä asiantuntijaa muilla aloilla. Katso myös virhe 3.1. auktoriteetteihin vetoamisesta.