Mistä tunnistaa "erilaisen" naisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meitä on. Harvaa vaan kiinnostaa oikeasti keskustella naisen kanssa syvällisesti mistään, todella harvaa. Yleensä miehet pudottavat aivonsa siinä vaiheessa kun siirtävät katseensa uuman korkeudelle tai vähän ylöspäin… Vastaavasti takapuolella on sama vaikutus. 

Niin. Mistä löytyy mies, jossa yhdistyy useampi ominaisuus yhtäaikaisesti? Joka ottaisi vakavasti naisen, jonka ulkoinen habitus on ihan kunnossa ja joka silti kaipaa enemmän sitä, että edes jotakin kaksijalkaista kiinnostaisi tutustua siihen minkälainen ihminen oikeasti olen. 

BTW, olen sinua kymmenen vuotta  vanhempi - onko iällä väliä? 

Oletko mukamas jutellut niin monen miehen kanssa, että voit käyttää sanoja "harvaa" ja yleistää, ettei miehiä kiinnosta puhua syvällisemmin? Mielestäni kommenttisi kertoo sinun älykkyydestäsi aika paljon. 

Mikset syyttänyt ap:ta, joka sanoi samaa naisista?

Vierailija kirjoitti:

Jossain tietoviisaiden baarivisoissa voisi näitä besserwisser-naisiakin olla? Tai ilmaise toiveesi nettideittiprofiilissasi.

Besserwisseriyys ei ollut siis se, mitä hain takaa, ehkä tarkempi termi olisi Tiedonjanoisuus.

Tinderiä on tullut kokeiltua tuloksetta, vaikken mikään nirso naismaultani ole. Varmasti huono sovellus löytää tyylisiäni ihmisiä. Kai sitä pitää pistää  toivenpilke silmässä johonkin nettideittisivustolle itseni näytille, mihin uskoisin samantyylisen henkilön laittavan oman profiilinsa. -ap

Naisilla on usein ystäviä joiden kanssa parannetaan maailmaa. Puolison kanssa ollaan enemmän yhtiökumppaneita ja kavereita, hoidetaan edustaminen ja arki. Ehkä siksi et ole koskaan päässyt kuulemaan kun naiset puhuvat vaikeista aiheista. Heitä ei ole kiinnostanut puhua niistä sinun tai kenenkään muunkaan miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on usein ystäviä joiden kanssa parannetaan maailmaa. Puolison kanssa ollaan enemmän yhtiökumppaneita ja kavereita, hoidetaan edustaminen ja arki. Ehkä siksi et ole koskaan päässyt kuulemaan kun naiset puhuvat vaikeista aiheista. Heitä ei ole kiinnostanut puhua niistä sinun tai kenenkään muunkaan miehen kanssa.

Näihän se on usein naisten kanssa. Pitää vissiin ruveta homoilemaan, haluaako joku tarjota minulle persereikänsä tarjottimella? Puhutaan sen jälkeen.

En minä kyllä Hitleristä jaksaisi keskustella...

Eikös ne Hitlerit ja kommarit ole keskusteltu (ja loppuunkäsitelty) jo aikoja sitten :D

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on usein ystäviä joiden kanssa parannetaan maailmaa. Puolison kanssa ollaan enemmän yhtiökumppaneita ja kavereita, hoidetaan edustaminen ja arki. Ehkä siksi et ole koskaan päässyt kuulemaan kun naiset puhuvat vaikeista aiheista. Heitä ei ole kiinnostanut puhua niistä sinun tai kenenkään muunkaan miehen kanssa.

Minä en ainakaan kestäisi moista edustusparisuhdetta. Kyllä miehenkin kanssa saa ja pitää pystyä puhumaan tieteestä ja poliitiikasta. Sulla ei taida olla miesystävåä kun käsityksesi parisuhteesta on noin puolueellinen?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistollahan he. Oletko sinä siellä ap?

Eli kaikki tuntemani naiset haluavat keskustella syvällisiä, mutta miehet eivät.

N26

Ei välttämättä tarvitse hakea yliopistolta eikä korkeasti koulutettua. Voi löytyä ihan duunarinaistenkin joukosta. Itse olen amk:n käynyt ja asiakaspalvelualalla. En kylläkään ole enää sinkku. (Yliopistolta saattaa vahingossa löytyä joku ennakkoluuloinen, joka luulee, ettei muut kuin yliopiston käyneet osaa keskustella tarpeeksi hienosti ja syvällisesti?)

En minäkään jaksa keskustella Hitleristä tai kommunismista. Minä keskustelen tarviiko tuoda kaupasta mitään ja miten me voisimme lähteä pohjoiseen asumaan, kalastamaan ja kulkemaan luonnossa elämämme loppuun asti, aamen. Minä keskustelen miten päivä on mennyt ja miten sinun tukkasi on taas kasvanut huimaa vauhtia, hamuan haivenia kuin hevonen ja puhaltelen niskaan. Kerron miten olet tehnyt minusta onnellisen naisen.

Ei paskan tärkeät keskustelut tee ihmisiä onnelliseksi vaan se että sielu lepää toisen ihmisen lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tosiaan täällä kotona vauvafoorumia lukemassa, mutta mun kiinnostukseni lopahtaa heti siinä vaiheessa, kun mua kutsutaan "naikkoseksi". Muutenkaan en arvosta miehiä, joiden mielestä naiset ovat kokonaan toista rotua ja ajattelevat ja keskustelutaitoiset naiset suunnilleen satuolentoja.

Mutta näin muuten kiinnostaa, että mistä näkökulmasta haluat Hitleristä ja kommunismista keskustella? Oletko miten koulutettu? Onko sinulla oikeasti kykyä syvälliseen, asiantuntevaan ja älykkääseen keskusteluun? Millaisten naisten kanssa ja millaisissa tilanteissa olet yrittänyt näistä aiheista keskustella?

Tarkoitukseni ei ollut "naikkostella" ketään enkä pidä "naisia kokonaa eri rotuna". Harmi, että sait tuonlaisen kuvan minusta.

En tarkoittanut myöskään että tässä langassa keskustelisin Hitleristä tai kommunismista -nuo olivat vain esimerkkejä. Opiskelen psykologiaa, syvälliseen ja älykkääseen keskusteluun uskon olevani kykenevä, mutta asiantunteva tuskin vaikkapa pohtimaan syytä sille, että miten siilit voivat olla eläviä fossiilia kun eine nyt niin erikoisia eläimiä tunnu olevan.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään jaksa keskustella Hitleristä tai kommunismista. Minä keskustelen tarviiko tuoda kaupasta mitään ja miten me voisimme lähteä pohjoiseen asumaan, kalastamaan ja kulkemaan luonnossa elämämme loppuun asti, aamen. Minä keskustelen miten päivä on mennyt ja miten sinun tukkasi on taas kasvanut huimaa vauhtia, hamuan haivenia kuin hevonen ja puhaltelen niskaan. Kerron miten olet tehnyt minusta onnellisen naisen.

Ei paskan tärkeät keskustelut tee ihmisiä onnelliseksi vaan se että sielu lepää toisen ihmisen lähellä.

Jotkut ihmiset nauttivat niistä "paskan tärkeistä" keskusteluista ja silloinhan niiden jakaminen oman puolison kanssa tekee onnelliseksi.

Ap:lle vastaisin että sellaisen naisen tunnistaa puhumalla näistä aiheista ja katsomalla naisen reaktiota. Saattaisit yllättyä siitä kuinka moni nainen on kiinnostunut kuvaamistasi jutuista. 

Vapaa-aikaa vietän kotihiireilyn lisäksi salilla, luontopolulla, satunnaisesti järjestöhommissa ja ihan vain kavereiden kanssa. Mieheni tapasin harrastusporukassa.

Minkälainen se sun Tinder-profiili sit oli? Voisko olla, että jos olit siinä "naikkostellut" tai vastaavaa, niin on käynyt sama kömmähdys kuin täällä ja etsimäsi tyyliset naiset on vierastaneet kirjoitustasi?

Ekoja sokkotreffejä ei mun kokemuksen mukaan sit muuten kannata sopia minnekään kahvilaan tms. Jossain kävelyllä vaikka on paljon rennompi tutustua ja juteltavaa löytyy ehkä helpommin. Vaikka toisaalta tietysti naiset kokee turvallisemmaksi jonkin julkisen paikan. Vältä ainakin sellaisia "pönötyskahviloita", loossityyliset paikat oli paljon parempia.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään jaksa keskustella Hitleristä tai kommunismista. Minä keskustelen tarviiko tuoda kaupasta mitään ja miten me voisimme lähteä pohjoiseen asumaan, kalastamaan ja kulkemaan luonnossa elämämme loppuun asti, aamen. Minä keskustelen miten päivä on mennyt ja miten sinun tukkasi on taas kasvanut huimaa vauhtia, hamuan haivenia kuin hevonen ja puhaltelen niskaan. Kerron miten olet tehnyt minusta onnellisen naisen.

Ei paskan tärkeät keskustelut tee ihmisiä onnelliseksi vaan se että sielu lepää toisen ihmisen lähellä.

Kaunista. Osaat luoda hyvin mielikuvia tekstistäsi.

Jokaisella on omat pikku "kriteerinsä" jotka tuovat sitä haluttua suolaa parisuhteeseen. -ap

Koulutus ei tosiaan ole tae keskustelutaidolle tai sille miten kiinnostunut on maailmasta. Ehkä helpompi on osoittaa millainen nainen ei todennäköisesti ole etsimäsi tyyppi, jos nyt joukosta ilman henkilökohtaisesti käytyä keskustelua pitää sellainen osoittaa . Yleensä luonnollinen ulkonäkö kertoo että elämänsisältöä löytyy muualtakin kuin instagramista versus oman elämänsä barbiet, toisaalta täysin johonkin genreen tai alakulttuuriin menevä ulkoasu sen että mielipiteitä voi olla mutta ne ovat jäykkiä ja mustavalkoisia, ollaan yhden asian ihmisiä. Ja aina kaikkeen löytyy se poikkeus (vaikkapa syvällinen "barbi").

Tästähän heräsi lisää ajatuksia. Jos haluat puhua noista aiheista vakavasti ja maailmanparannushenkisesti, niin etsi joku yliopistohumanisti/valtiotieteilijä. Jos taas Hitler/kommunistit ovat mielestäsi hassunhauskoja ja hyvää materiaalia eksploitaatioleffoihin, niin sitten se on se roolipelaajanainen tai jossain tämmöisten liepeillä roikkuja. Aloituksesta ei ihan selvinnyt, kumpaa haet.

Mieheni puhuu paljon "syvällisistä" asioista, eli juuri politiikasta, kielitieteestä, historiasta jne. Osa keskusteluista on ihan vastavuoroisia, mutta varsin usein mies saa jutella itsekseen, koska menen jonkinlaiseen zen-tilaan ja mumisen vain "mm" tasaisin väliajoin. Minulla on vaativa asiantuntijatyö (niin on tosin miehelläkin) enkä vain kotona jaksa käydä kovin syväluotaavia keskusteluja, kun samalla pitäisi pyörittää arkea. Miestä ei tosin taida haitata, etten ole aina täysillä mukana keskustelussa – on vain tyytyväinen, kun saa olla enimmäkseen itse äänessä.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen se sun Tinder-profiili sit oli? Voisko olla, että jos olit siinä "naikkostellut" tai vastaavaa, niin on käynyt sama kömmähdys kuin täällä ja etsimäsi tyyliset naiset on vierastaneet kirjoitustasi?

Ekoja sokkotreffejä ei mun kokemuksen mukaan sit muuten kannata sopia minnekään kahvilaan tms. Jossain kävelyllä vaikka on paljon rennompi tutustua ja juteltavaa löytyy ehkä helpommin. Vaikka toisaalta tietysti naiset kokee turvallisemmaksi jonkin julkisen paikan. Vältä ainakin sellaisia "pönötyskahviloita", loossityyliset paikat oli paljon parempia.

Öö, muutama kuva, suhteellisen suorapuheinen info itsestäni ja minkälaista jutteluseuraa etsin.

Mietin taas että mikä tässä naikkostelussa niin ärsyttää ja googletin termin...  Käsi sydämellä luulin että "naikkonen" on murresana sanasta nainen. Voi perkele sentään jos olen tinderissä jotakuta naikkostellut..

Kävely vaihtoehtoiseksi treffauspaikaksi kahvilan sijaan, selevä. Koen itseni paremmin muutenkin pystyvän keskustelemaan kasvotusten, kun vastahenkilöstä näkee helpommin että mitä se miettii ja että onko liian hyökkäävä keskustelija, tuijottaako liikaa silmiin jne. -AP

Jaa. Musta ei ikinä uskoisi päälle päin että ajattelen todella syvällisesti asioita. Paitsi ehkä siitä, että työskentelen finanssialalla (eli en ole täysin bimbo). Luen paljon, varsinkin historiaa. Hitler on minulle suuri arvoitus, jonka mieltä haluaisin kovasti tutkia. Luen myös paljon tiedelehtiä, taloussanomia, englanninkielisiä julkaisuja.. Suurimpia intohimoja on juurikin ajatella maailman mysteerejä, ja yrittää selvitellä niitä.

Minut voi löytää milloin mistäkin. Välillä tanssin baarissa pöydillä, ja välillä juon teetä sohvan nurkassa ja neulon villasukkia.. :)

Miksi joku haluaa puhua kommunismista :O ?Tulee huono olo jo pelkästä sanastakin.

Jaa-a, itselleni tuo Hitler on ainakin niin kulunut juttu ja kommunismista en välitä keskustella: onhan se ajatuksena nätti, mutta ihminen on nii ahne ja läpimätä ettei se vaan ikinä onnistu.

Itse rupattelen miekkoseni kanssa usein uskonnottomuudesta, ilmiöistä, elokuvista, peleistä, teknologiasta, ekologisuudesta, politiikasta, taiteesta ja musiikista. Syvällisyys niissä aiheissa taas riippuu ihan päivästä, mutta näin itse on hankala arvioida onko kuinka syvällistä.

Me bongattiin toisemme kaveriporukasta/kavereidemme häistä.