Kadonneen jäljillä, Janina
Tapasi kosovolaisen isänsä mutta ei ollut silti onnellinen eikä halunnut tavata uudestaan tai pitää yhteyttä. Miksi? ja mikä järki tuollaisessa ohjelmassa on jos ei sitten kuitenkaan haluta yhteyttä pitää?
Kommentit (81)
Jannina halusi ilmeisesti löytää isänsä, kun kerran lähti ohjelmaan. Miksei sitten kysellyt isän löydyttyä häneltä mitään, tai edes yrittänyt luoda jonkinnäköistä keskusteluyhteyttä? Olisi voinut selittää isälleen kylmiä tunteitaan/surua/pettymystä/mitä ikinä tuntikaan ja oli padonnut sisällään kaikki nämä vuodet.
Joi kokiksen ja osoitti mieltään. Olisihan sen voinut jäädä tekemään kotiinkin.
Ei välttämättä olisi tarvinnut heittäytyä kaulaan halailemaan ja vollottamaan, mutta oli tosi tökeröä ja epäkypsää istua kädet puuskassa ja mököttää puhumatta mitään, kun isä vihdoin löytyi. Hävettävää käytöstä.
Voi jessus, mikä tyyppi. :(
Jos pitäisi keksiä yksi adjektiivi Janninan käytökselle (tai ehkä Janninalle itselleenkin jakson perusteella), niin se on nihkeä.
Jannina oli nihkeä kaikissa vaiheissa kaikkia kohtaan. Autossakin kun istui juontajan (A.H.) kanssa, niin piti sellaista viileää etäisyyttä. Annikin katseli sitten toiseen suuntaan, kun Jannina oli jotenkin niin tavoittamattomissa ja tympääntynyt.
Nainen kustannetaan reissuun ja käännetään kaupunki ympäri, jotta rouva löytäisi etsimänsä. Ja hapanta naamaa vaan näytetään.
Okei, olkoon mitkä tahansa ajatukset, syyt ja tunteet isättömänä olemisesta yms., niin voisihan sitä nyt jo kohteliaisuussyistä osoittaa edes etsintähomman järjestelijöille jonkinlaista kiitollisuutta ja arvonantoa. Olivathan he kuitenkin nähneet paljon vaivaa.
Tässä jaksossa minua ihmetytti se, kuinka helposti kadoksissa oleva henkilö olisi löytynyt ilman ko. tv-ohjelmankin apua. Kauneushoitolassa työskennellyt henkilö olisi varmasti saanut kadonneen isän yhteystiedot ravistelemalla hieman lisää verkostojaan Pristinassa, koska hän oli jo senkin saanut selville, ettei isä olekaan kuollut. Tällöin Jannina ja hänen äitinsä olisivat voineet vaikka soittaa isälle aivan rauhassa kotoota käsin ja sen jälkeen mahdollisesti järjestää tapaamisen ilman lisähämmennystä tuovia tekijöitä, kuten tuntemattomien ihmisten kanssa matkustamista yksin ja jatkuvasti läsnäolevia kameroita.
Ohjelmaan osallistuminen asettaa siinä esiintyvät henkilöt myös alttiiksi kaikenlaiselle arvostelulle, joka ei varmasti tunnu hyvältä kun kyse on näin sensitiivisestä aiheesta, joka herättää luultavasti muutenkin ristiriitaisia tunteita. Toivottavasti asiaton arvostelu osataan kuitenkin jättää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Jos pitäisi keksiä yksi adjektiivi Janninan käytökselle (tai ehkä Janninalle itselleenkin jakson perusteella), niin se on nihkeä.
Jannina oli nihkeä kaikissa vaiheissa kaikkia kohtaan. Autossakin kun istui juontajan (A.H.) kanssa, niin piti sellaista viileää etäisyyttä. Annikin katseli sitten toiseen suuntaan, kun Jannina oli jotenkin niin tavoittamattomissa ja tympääntynyt.
Nainen kustannetaan reissuun ja käännetään kaupunki ympäri, jotta rouva löytäisi etsimänsä. Ja hapanta naamaa vaan näytetään.
Okei, olkoon mitkä tahansa ajatukset, syyt ja tunteet isättömänä olemisesta yms., niin voisihan sitä nyt jo kohteliaisuussyistä osoittaa edes etsintähomman järjestelijöille jonkinlaista kiitollisuutta ja arvonantoa. Olivathan he kuitenkin nähneet paljon vaivaa.
oisko voinut oikeesti vain jännittää? Kuvausryhmää ja isojen tunteiden esiintuloa ja näyttämistä. jos on vaikka koulukiusattu ollut tai jotain. tai muuten vain tavallista herkempi syntyjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltäs arvostelijoista tuntuisi, että vanhempi olisi yrittänyt saada sinut tapetuksi ja lisäksi olisi kadonnut jättäen taakseen sumuverhon, jossa on itse "kuollut". Ja sitten kirkkain silmin kertoo, ettei ole tiennyt ja että olisi toki tavannut aiemmin. Ja, että tapasi toisen vanhemman vain ohimennen 1-2 vkon ajan. En usko, että miehellä oli todellista tarkoitusta kertoa nykyiselle perheelleen tästä suomityttärestä.
Entä jos ei tiennytkään koko tytöstä, entä jos ei ehdottanutkaan aborttia? Asiat eivät ole mustavalkoisia, enkä lähtisi leimaamaan isää jonkun tuntemattoman naisen puheiden perusteella. Joku pyhä äiti myytti näköjään elää vahvasti.
ehkä ehdotti aborttia. mutta ei tiennyt, onko lapsi syntynyt vai ei. pojankloppi naimisiin ja perheenisäksi jonkun yhtäkkisen tuttavan kanssa, eri maassa. ehkä on muuttunut vanhemmiten? ehkäisy on molempien asia. luuliko ehkäisyn olleen kunnossa? kuten sanoi, oli kovin nuori silloin. nyt on 25 v. vanhempi ja kypsempi. tietää jo, mitä on olla isä, mitä on kun lapsi syntyy.
Eikös J suuttunut siitä, kun isä kiisti tienneensä hänen syntymästään. Eli aloitti tutustumisen valheella.Silti oli kurja katsoa kun tytär näytti mieltään ventovieraalle isälle. Muut ovat ohjelmassa pystyneet aloittamaan puhtaalta pöydältä huolimatta siitä että sukulainen on tietoisesti aikanaan hylännyt heidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitäisi keksiä yksi adjektiivi Janninan käytökselle (tai ehkä Janninalle itselleenkin jakson perusteella), niin se on nihkeä.
Jannina oli nihkeä kaikissa vaiheissa kaikkia kohtaan. Autossakin kun istui juontajan (A.H.) kanssa, niin piti sellaista viileää etäisyyttä. Annikin katseli sitten toiseen suuntaan, kun Jannina oli jotenkin niin tavoittamattomissa ja tympääntynyt.
Nainen kustannetaan reissuun ja käännetään kaupunki ympäri, jotta rouva löytäisi etsimänsä. Ja hapanta naamaa vaan näytetään.
Okei, olkoon mitkä tahansa ajatukset, syyt ja tunteet isättömänä olemisesta yms., niin voisihan sitä nyt jo kohteliaisuussyistä osoittaa edes etsintähomman järjestelijöille jonkinlaista kiitollisuutta ja arvonantoa. Olivathan he kuitenkin nähneet paljon vaivaa.
oisko voinut oikeesti vain jännittää? Kuvausryhmää ja isojen tunteiden esiintuloa ja näyttämistä. jos on vaikka koulukiusattu ollut tai jotain. tai muuten vain tavallista herkempi syntyjään.
En tiedä onko syntyjään tai ympäristön muokkaamana tms. Itse isättömänä pelkäsin aikuisia miehiä. Toki oli hyvät vaari ja ukki, mutta se ei poistanut sitä, että pelkäsin opettajia, lääkäreitä, autokoulunopettajaa, pomoja, kaikkia miehiä. Vasta lähemmäs kolmekymppisenä tapasin miehen, joka sai loksautettua minut normaalille raiteelle. Olisin varmasti ollut ihan yhtä sekopäinen kuin Jannina. Liskoaivot, vaistot ja vietit menevät päälle eikä silloin tapahdu mitään normaalia toimintoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos pitäisi keksiä yksi adjektiivi Janninan käytökselle (tai ehkä Janninalle itselleenkin jakson perusteella), niin se on nihkeä.
Jannina oli nihkeä kaikissa vaiheissa kaikkia kohtaan. Autossakin kun istui juontajan (A.H.) kanssa, niin piti sellaista viileää etäisyyttä. Annikin katseli sitten toiseen suuntaan, kun Jannina oli jotenkin niin tavoittamattomissa ja tympääntynyt.
Nainen kustannetaan reissuun ja käännetään kaupunki ympäri, jotta rouva löytäisi etsimänsä. Ja hapanta naamaa vaan näytetään.
Okei, olkoon mitkä tahansa ajatukset, syyt ja tunteet isättömänä olemisesta yms., niin voisihan sitä nyt jo kohteliaisuussyistä osoittaa edes etsintähomman järjestelijöille jonkinlaista kiitollisuutta ja arvonantoa. Olivathan he kuitenkin nähneet paljon vaivaa.
Jannina oli tosiaan nihkeä ilmeisesti kaikkia kohtaan, esimerkiksi Annia kohtaan. Vaikea tietysti asettua hänen asemaansa. Miten isättömyys on vaikuttanut häneen lapsuudessa ja nuoruudessa, onko kiusattukin aiheen johdosta jne. Nyt televisiointi mahdollisti pahan olon tuonnin julki laajalle joukolle. En tiedä, oliko taustalla mitään tarvetta tuollaiseen, mutta tulipa mieleen mahdollisena selityksenä.
Kaikkea hyvää kaikille osapuolille jatkossa! Vuorovaikutus voi tuoda ymmärrystä tilanteen kulkuun.
Tyttönen oli kuvitellut isänsä tummaksi, komeaksi ja nuorekkaaksi. Varmasti myös rikkaaksi. Oli selvästi suuri pettymys, kun isä todellisuudessa olikin harmaantunut, kaljupäinen, iäkkään näköinen papparainen. Epäuskoisuus paistoi tyttären kasvoilta, kun näki isänsä ensimmäistä kertaa kännykkävideolta: "ei se voi olla noin vanha".
Todellisuus ei siis ollutkaan prinsessasadun mukainen ja kiinnostus tutustua biologiseen isään ja tämän sukuun taisikin olla enemmän halua ilmaiselle lomamatkalle. Uskomattoman tökeröä käytöstä tytöltä isäänsä kohtaan, alusta loppuun asti. Isä varmasti on vaan iloinen ettei tarvitse olla enempää tekemisissä. :(
Hyvä, olis vielä kipannut pussin paskaa äijän niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikös J suuttunut siitä, kun isä kiisti tienneensä hänen syntymästään. Eli aloitti tutustumisen valheella.Silti oli kurja katsoa kun tytär näytti mieltään ventovieraalle isälle. Muut ovat ohjelmassa pystyneet aloittamaan puhtaalta pöydältä huolimatta siitä että sukulainen on tietoisesti aikanaan hylännyt heidät.
i
Ei tytär mieltään näyttänyt.... ettekö te ihmiset ymmärrä sitä asiaa, että tyttö tapasi ensimmäistä kertaa biologisen isänsä, jonka ei edes tiennyt varmasti olevan elossa, kaikki ihmiset reagoivat erilailla eri tilaisuuksissa... kävikö mielessä että ehkä tyttö oli UJO, ja hemmetin hämmentynyt koska isä esitti olevansa yllättynyt ja heti mukamas niin rakastavainen... Turha tässä on vertailla kuinka muut ihmiset ovat esittäneet tunteensa... usein miten tässäkin ohjelmassa on kyseessä ollut adobtio tilanne, taikka äidin kertoman mukaan "isä lähti, ja sitten vasta huomasin olevani raskaana, mutten tiennyt isän olinpaikka taikka isästä mitään".... Itse jos mietin omalle kohdalleni, niin varmasti reagoisin samalla tavalla...
Uusin jakso kadonneen jäljillä jäi minulta hieman vajaaksi, kun ehdin katsoa vain osia. Oululainen Anu oli käsittääkseni menossa naimisiin ja hän lähti etsimään isäänsä briteistä.
Onko/oliko Anu raskaana, ainakin sain sellaisen käsityksen habituksestaan ? Vatsa alkoi rintojen alta, eli aika pitkälläkin raskaana? Tuliko esiin, onko aiempia lapsia?
Pitää yrittää etsiä mahdollista uusintaa ja paneutua uudelleen katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan paska jakso, tuollaiseen sitten aikaa ja rahaa tuhlattu
Erittäin hyvä jakso, koska osoitti, etteivät nämä asiat ole mitenkään yksinkertaisia. Tässä olisi kai tarvittu isän puolelta rehellisyyttä ja sen jälkeen anteeksipyyntö ja ylitsevuotavia kaipauksen- ja rakkaudenosoituksia, niin Janina olisi saattanut ehkä lämmetä ajatukselle uudelleentapaamisesta. Hänhän oli iloinen kuullessaan, että hänellä oli puolisisko, joten hänet varmaan olisi halunnut nähdäkin, jos asiat olisivat edenneet toisin.
Toisaalta Janinan luonne on hyvin varautunut, kuten hän itsekin sanoi, ja voi olla ettei edes italialaistyyppinen vuolaus olisi sulattanut jäätä. Jos kohtaaminen alkaa valheella, niin turha siltä on ihmeitä odottaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taisi olla toinen jakso?
Yhteistä oli ekalle jaksolle se, että ekassa etsi lapsenlapsi, ei tytär ja nyt etsi tytär, ei äiti. Ekassa jaksossa jäi aluksi ihmetyttämään, että miksi äiti ei lähtenyt etsimään isäänsä, mutta kyllähän hän sitten matkusti Floridaan lapsensa kanssa.
Miksi eilisessä jaksossa sitten äiti ei lähtenyt mukaan etsimään tytön isää? Varmasti oli katkera tälle, että hän jätti hänet yksin raskaudessaan ja vaati aborttia. Varmasti on puhunut myös pahaa isästään tytölle.
Mutta miksi tyttö sitten halusi lähteä etsimään isäänsä? Jos äitini kertoisi minulle, että oma isäni olisi vaatinut aborttia, en itse välttämättä tällaista isää haluaisi elämääni.
Mulle ainakin tuli sellainen tunne, että "ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön". Eli tyttö oli välttämättä halunnut lähteä etsimään isäänsä ja päästä tv-ohjelmaan. Mutta sitten tosi paikan tullen, ei ollutkaan valmis kohtaamaan isää.
Tytön käyttäytyminen oli todella epäkohteliasta. Vaikka ei olisi ollut kyse edes sukulaisesta, jätti vähän huonon kuvan käyttäytymisen perusteella.
Tai onhan mahdollista, että tytär sanoi suoraan isälleen, ettei halua enää nähdä tätä tai olla hänen perheensä kanssa missään tekemisissä. Ja Nelonen on sitten leikannut ohjelman niin kuin on itse halunnut. Tosin tytön suuttuminen isälle olisi mielestäni ollut parempi reaktio kuin täysin välinpitämättömyys ja nyrpeys.
Aikuisenkin lapsen pitää saada olla lapsi vanhemmalleen. Tältä lapselta on jäänyt kaikki vuodet pois mahdollisuus koskaan kiukutella, kokeilla rajoja, rakkautta tms. tämän poissa olleen vanhemman kanssa. Nuo tunnereaktiot ovat ihan äärimmäisen voimakkaita, näemmä niitä ei voi kaikki ymmärtää.
Miksi pitäisi esittää kohteliasta omalle isälleen kuten ventovieraalle? Eikö ole parempi olla aidosti ne tunteet joita on tai ei ole?
Minulta pyskologi kerran kysyi, miten ihmeessä minä olen voinut olla niin ylikiltti, että annoin kaiken anteeksi pyytämättä, en koskaan näyttänyt mitään negatiivista reaktioa, peitin ja kannoin kaiken itse ja yksin. Hän ihmetteli, miten en käyttäytynyt kuten tuo tyttö, jonka reaktio oli mielestäni paljon terveempi ja aidompi.
OT: psykologit eivät oikeasti ihmettele normaaleja psykologisia reaktioita, niin kuin tuo sinunkin on ollut. Hän on voinut ihmettelevällä äänensävyllä kysyä asiasta, jotta saa sinut miettimään asiaa. Samanlaisessa tilanteessa voi ihminen käyttäytyä hyvin eri tavoin ja kaikkeen löytyy yleensä jonkinlainen selitys.
Ihan sama mikä historia on Janninan äidillä ja isällä, mutta Janninan käytös oli niin lapsellista, tympeää ja epäkypsää, että olisi voinut koko jakson jättää esittämättä. Vaikeaa ymmärtää tosiaan miksi isää edes lähdettiin etsimään jos alkuperäinen motiivi olikin viha. On ilmiselvää, ettei voi olla ikionnellinen aidosti ja heti tuntea rakkautta täysin tuntematonta kohtaan, mutta aikuisen ihmisen pitäisi kuitenkin tietyt käyttäytymisnormit jo sentään tuntea, eikä käyttäytyä tosiaan kuin uhmaikäinen pikkulapsi.
Länsiväylän mukaan on pitänyt jonkin verran yhteyttä ja suunnittelee jopa uutta tapaamista.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/442231-jannina-20-loysi-kadonneen-is…
"Ohjelman jälkeen Jannina on pitänyt yhteyttä isäänsä jonkin verran soittelemalla ja tekstailemalla Kosovoon. Yhteydenpitokielenä on englanti.
– Sen verran hyvä tapaaminen meillä oli, että aion ensi kesänä lähteä uudelleen isän luo Pristinaan, Jannina suunnittelee."
Vierailija kirjoitti:
Kalkkunat heiluttelee helttojaan, tietämättä mistään mitään.
Jos isä ei ole kuvioissa lapsen kasvaessa tai on kuvioissa mutta käyttäytyy kaikkea muuta kuin isällisesti niin ei ole mikään ihme ettei lapselle kerry hyviä muistoja isästänsä eikä muodostu minkäänlaisia tunnesiteitä, ainakaan positiivisia, siittäjään. Kyllä, valitettavan usein voidaan puhua siittäjästä, ei isästä. Isä on paljon ja nimenomaan muuta(kin) kuin hlö joka on laukaissut siemenet naisen sisään.
Minulla oli isä kuvioissa päivittäin ensimm.10v, mutta hän oli isä joka edusti minulle pelkoa, valkoisia nyrkin rystysiä, verta, itkua, pelkoa, viimeistenkin pennosten menetystä ja mm kastelahjojeni ym lelujeni myyntiä jotta saisi rahaa alkoon. Minulla ei ole häneen tunnesidoksia, evvk koko mies. En muista koskaan edes olleeni sylissä mutta ilm niin on 1x käynyt koska siitä on valokuva albumissa, olen siinä 1½v ja isä kännissä kuin käki, huulet kiiltää viinasta, silmät seisoo ja harittaa, pitkä vaalea tukka roikkuu isukilla pitkin päälakea, hieno otos.
Olkaa te hiljaa jotka olette isänne lämmöstä ja sylistä ja turvasta nauttineet, ette ole sopivia henkilöitä kritisoimaan sellaista jolla kys kokemuksia ei ole tai ne ovat mustia väriltään.
Sinulla on syytäkin olla vihamielinen isäsi takia. En kuitenkaan vetäisi yhtäläisyyksiä Janniinan kohtaloon.
Tässä hyvä teksti!! Aivan samaa mieltä asiasta. Hyvä se on ruudun takaa huudella miten pitäisi käyttäytyä ja neuvoa kuinka tulisi tuntea :D ootte aivan uskomattomia undulaatteja koko sakki! Hävetkää