Sukulaisten puheet...

Näissä on haukuttu nyt myös jo viimevuotisetkin lapsen synttärit, joilla ko. sukulainen ei edes ollut... Niin minun käytökseni niissä kuin tarjoilutkin, se että olin pyytänyt äitiäni auttamaan tarjoilussa sen verran, että teki gluteenittomia lihapullia (koska vieraissa oli kaksi keliakiaa potevaa) sekä että järjestän niitä lapsen synttäreitä vain luodakseni lapsille suorituspaineita ja saadakseni itse esiintyä...



Ap

Tämä kuulostaa jo aika hullulta käytökseltä. Perheenne asioihin puuttuvalla ihmisellä ei ole kaikki asiat hyvin nyt. Normaali tavallinen ihminen ei pysty keskittymään toisten asioihin tuollaisella vimmalla. Ehkä otat asian ihan suoraan puheeksi, mieleltään epävakaa ei tietenkään näe itseään sairaana. Onko muita läheisiä, joille voisit puhua asiasta? Näitä viestejä lukiessa tuntuu siltä, että sekoitat itsekin nyt kaksi asiaa. Älä turhaa kuuntele ja selittele itsellesi tai muille tekemisiäsi. Ilmeisesti et ole tehnyut mitään väärää. Epätasapainoiselle ihmiselle on turha lähteä kertomaan mitä ja miksi on tehnyt jotakin. Jätä hänen kommenttinsa siihen valoon, että tulipa sielät mitä tahansa, niitä ei tarvitse lähteä pohtimaan kuin siinä mielessä, että pitäisikö jo soittaa ambulanssi.

Luen viestit ja tallennan.



Ilmeisesti hän itse on niin sekaisin, että jotenkin uskoo, että kun kirjoittaa nuo väitteensä ylös, niistä tulee tosia. Hän ei oikeasti edes ollut täällä viime vuonna, silti julistaa minun tehneen ja käyttäytyneen niin ja niin.



En tiedä mitä hänen miehensä ajattelee. Vaimo nousee kuudelta tekstailemaan siskolleen ja jatkaa iltayhdeltätoista. Ilmeisesti hän ei ole ollut töissä koko päivänä, istunut kotona hautomassa minun perheeni asioita.



Lapsen kirjakerhokin on näemmä käsitelty. Siis oikeasti. Lapseni ei saisi kuulua Lasten kirjakerhoon. Se on liian kallista ja meidän pitäisi lainata kirjat tädeiltä, eikä ostaa yhtään.



Ap

vanhempasi voivat tulla teille kylään, ei teidän tartte siellä vierailla. Eikö kukaan muu sukulainen ole muka huomannut siskossasi mitään outoa?



Sinun tehtäväsi ei ole edes yrittää ymmärtää tai hakea mitään järkeä siskosi käytöksellesi. Sinun tehtäväsi on suojella itseäsi ja lapsiasi. Kuka tahansa hullu ei voi pilata teidän elämää ja se on SINUN tehtäväsi aikuisena huolehtia asiasta.



Jos et usko, kannattaa soittaa johonkin mielenterveyspuhelimeen ja kysyä neuvoa, miten toimia. Mutta tämän saman neuvon saat sieltäkin. Missään tapauksessa siskosi ei saa tulla lapsen synttäreille.

Tuo on jo selkeää kiusaamista, kotirauhan rikkomista. En pystyisi itse sietämään moista, vaan ottaisin reilusti välimatkaa. Loukkaavaa. Ei tarvitse sietää yhtään epäasiallista käyttäytymistä moisessa muodossa.

annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos

Mielipiteitä maailmaan riitää, on oma-asia kuunteleeko niitä.



Itse omaan sukulaisia, muka kasvatusalan" ammattilaisia", joilta mielipiteitä ja neuvoja tulee yhtä mittaan, mutta itse olen ottanut ja sanonutkin että ne joilla on kokemusta kuuntelen mielelläni mutta ne jotka ovat ns. lukeneet kaiken kirjoista ja tulevat neuvomaan (itsekkin olen paljon lukenunt kyseisiä kirjoja) jätän omaan arvoonsa, sillä varmasti 80% äideistä tietää kuinka oikeasti tulee toimia, mutta toimii kuitenkin erilailla monista erisyistä (väsymys on varmaan se suurin syy) tai ei vain jaksa olla kokoajan "täydellinen kasvattaja". Varsinkaan kun lapsia alkaa olla useita, eri asia on mielestäni yhden lapsen kanssa.

tai väsymyksenkään takia laiminlyöneeni mitään. Minulle tulee solvaavia tekstareita, koska me olemme muka liian ankaria. Lapsia ei saisi rangaista (siis jäähyin tai tarratauluin tms.), lapsia ei saisi komentaa, äänen korottamisesta sietäisi saada vankilaa (mieheni on oikeasti tosi rauhallinen, itse karjun aniharvoin - me emme siis todellakaan huuda lapsillemme).



Lapsilla on lyhyt hoitopäivä, lähtö keskellä aamupäivää. En saisi hoputtaa lapsia liikkeelle, esim. kilpailuttaa pukemaan 3- ja 5-vuotiasta. Se on kuulemma kehitykselle vahingollista. Lasten pitää saada pukea omaan tahtiinsa, vaikka siihen sitten menisi tunti.



Lapsille tuodaan ja tuputetaan herkkuja. Siihen ei saisi puuttua. Silti lapsen ruokailu on minun vastuullani - vaika ne herkut olisi tökätty juuri ennen ruokailua - ja koska toinen on liian laiha, hänet viedään ilman minun lupaani lääkäriin hakemaan ruokintaohjeita... Jos yritän pitää ruoka-aikoja, lapsia ei tuoda silloin kun olen pyytänyt, joten eivät sitten ole syömässä. Jos ovat ajoissa, ovat juuri syöneet keksiä/jätskiä tms. Lapsia punnitaan salaa ja vaaditaan selityksiä sadan gramman painonvaihteluihin...



Toisella lapsella on fyysinen sairaus, joka valvottaa paljon ja vaatii esim. lääkityksen antoa kahden tunnin välein. Me emme saisi olla väsyneitä. Emme vain osaa organisoida jne.



Tällä samaisella lapsella on puheviive (sairaudesta johtuva). Se on minun syytäni, koska olen tumpelo ja typerä hosuva kasvattaja (kun kerran puetutan lapset alle tunnissa) jne. jne. Oikeasti lapsi puhuu jo varsin hyvin, mutta ei tälle sukulaiselle.



Jos erehdyn olemaan jostain asiasta eri mieltä ja sanon sen, alan saada tekstareita (siis kymmeniä), joissa minua ja meitä haukutaan ja uhkaillaan. Nyt on taas tullut 30 jostain hillopurkista mummolassa, jossa en siis ole itse edes ollut paikalla ja ko. lapsikin vain puolisen tuntia.



Eli täyttä hullunmyllyä. Mitkään rajat eivät pysy. Lapsilla ei niitä saisi pitää, eikä muilta aikuisilta vaatia. Saati niin alkeellista asiaa, että jos käsken lapsia tekemään jotain, muut aikuiset eivät alkaisi "purkaa" käskyäni heti lasten kuullen.



Onko kaikkia sukulaisia oikeasti pakko sietää?

onko kyseessä terve ihminen?älä nyt ainakaan synttäreitä pyydä pilaamaan ja kannattaa miettiä vaikka välien katkaisua

Taitaa olla kyseessä todella lähisukulainen (äiti/anoppi) . Nuo moitteet eivät ole normaaleita, eivä viestitellä monia kymmeniä viestejä.



Voihan toki olla kysesssä joku sellainen joka on todella huolissaan lapsen terveydestä ja ihmettelee sitten toimiasi ehkä juuri ruoan suhteen.



Tuttavasi vaikuttaa vähän mielisairaalta.. kysäseppä joskus :)

onko kyseessä terve ihminen?älä nyt ainakaan synttäreitä pyydä pilaamaan ja kannattaa miettiä vaikka välien katkaisua

jos olet sama tyyppi, niin ihmettelin jo silloin, kuinka jaksat mokomaa katsella ja sietää! Aseta rajat! Ilmoita, että teille ei tulla riehumaan, tulla saa mutta vain jos käyttäytyy kunnolla.

onko kyseessä terve ihminen?älä nyt ainakaan synttäreitä pyydä pilaamaan ja kannattaa miettiä vaikka välien katkaisua

mutta on sellaisessa italialaisessa lakossa eli jähnää ja sekaantuu niin, etten esim. pysty puhumaan omien lasteni kanssa ollenkaan. Saattaa tuoda omat tarjoilut ja kasapäin järjettömiä lahjoja. Muttei siis häiriökäyttäydy varsinaisesti.

Siksi lähetteleekin niitä tekstareita aina käyntiensä päälle... Ja soittelee sukulaisia läpi haukkuen minua ja meitä.



Lapsi takuulla ihmettelee, jos ei häntä näy, mutta oikeasti en nyt enää millään jaksaisi. Alan jo säpsähdellä kännykän viestiäänestä, enkä vastaa puhelimeen. Eli sellainen perusepämiellyttävä olo alkaa olla koko ajan. Pelkään myös, että hän oikeasti sekoaa ihan totaalisesti.

Hän on kuulemma soitellut asioistani kolmelle lääkärille ja lakimiehelle, lapsille on haettu jonkin sortin "edunhoitaja" jne.



Synttärikakkutoive jonka lapsi on esittänyt, ei kuulemma ole lapsen toive, vaan minun manipuloimani. Hän on jo aiemmin haukkunut kaikki muutkin synttärijärjestelyt, vastannut jo kertaalleen kieltävästi koko kutsuun ja koko suku on käyty parjausmielessä läpi. Toiselle siskolleni en kuulemma saa soitella jne.



Voi elämän kevät! Kyse on _kuusivuotiaan_ synttäreistä ja hän itse toivoi juhliin rakettikakkua, koska on innostunut raketeista ja tähtitieteestä, kun aihetta on käsitelty eskarissa. Se on kuulemma liian vaikea teema kuusivuotiaalle ja kuusivuotiaan pitää saada tehdä abstrakteja kakkuja. Muuten mielikuvitus tukahtuu. Olen kuulemma suuruudenhullu äiti, joka ajaa lapsen päähän suuruudenhulluja kakku-ideoita ihan vain tämän sukulaisen kiusaksi...



Anteeksi tämä vuodatus. Tämä on niiiiiin surkuhupaisaa.

koska häneltä irtosi eka maitohammas ja lapsi oli siitä tohkeissaan. Sekin oli sitten liikaa.

lastenkasvatustapojasi tai puolustautua syytöksiä vastaan? Ymmärrät tietysti?



Hae hyvä ystävä hoitoa tälle siskollesi (tai kuka hän onkin)! Eikö vanhempasi voi auttaa häntä? Väkisin ei tietysti ihmistä voi viedä terapeutille, mutta puhu nyt vaikka aluksi omalääkärillesi ja kysy häneltä neuvoa, kuinka edetä.

Onko hän ihan "normaalin kirjoissa" muuten? Pystyykö hoitamaan työnsä? Onko omaa perhettä?

haetaan apua, jos hän itse ei sitä myönnä tarvitsevansa? Hakisin oitis, jos vain tietäisin, että mistä ja että oma elämäni ei hankaloidu tästä vielä lisää.



En tiedä miten hän hoitaa työtään tai muita asioitaan. Ei kauhean hyvin aina, ilmeisesti.

Jos sinua häiritsee aikuinen ihminen, vaikka lähisukulaisesikin, niin et todellakaan ole hänestä vastuussa. Mä kyllä tekisin niin, että porttikielto vaan ovelle ja kieltäydyt olemaan tekemisissä. Ota vaikka toinen kännynumero.



Ihan ääritoimena voi hakea poliisista lähestymiskieltoa. Kymmenet tekstarit eivät ole normaalia käytöstä. Mä en ainakaan missään tapauksessa jättäisi lapsiani hänelle.