Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pariskunta ei osaa istua erillään bussissa
01.10.2016 |
Matkustin pitkänmatkan bussilla, jonne yhdessä vaiheessa astui sisään noin viisikymppinen heteropariskunta. Mies käveli edellä lähes bussin takaosaan saakka ja kun hän huomasi ettei missään ollut vapaana kahta vierekkäistä paikkaa, hän kailotti kovaan ääneen, että: "Eikö kukaan haluais tutustua uuteen ihmiseen, että me päästäis vaimoni kanssa istumaan vierekkäin???" Syvä hiljaisuus ja ihmiset lähinnä tuijottaa tylsistyneenä ulos ikkunasta. Mies puuskahtaa: "No eipä tietenkään" ja vihaisena pohtii pitkään vaimonsa kanssa että kumpi menee istumaan ja minne. Lopulta he saavat perseensä alas jonnekin (peräkkäin, jotta he voivat keskustella välillä matkan aikana) ja bussi tulee niin täyteen että osa matkustajista joutuu seisomaan. Se pariskunta voisi siis olla onnellinen että pääsi edes istumaan. Mutta herää kusymys että millainen pariskunta ei osaa istua erillään hetken aikaa???? Vai onko täällä joku jonka mielestä minun tai jonkun muun matkustajan olisi pitänyt siirtyä muualle jotta arvoisa pariskunta voi olla liimautuneena yhteen?
Kommentit (51)
Me aika usein joudutaan miehen kanssa istumaan julkisissa vähemmän vierekkäin. Ei se ole mikään ongelma ollut koskaan, ainoastaan käytävä välissä.
Mun mielestä kertoo huonosta ongelmanratkaisukyvystä, jos ei osata edes pientä reissua matkustaa hieman erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahah. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa 27 vuotta, meillä on ihana suhde ja istun mielelläni hänen vieressään, mutta minun parisuhteeni ei velvoita kerään vaihtamaan paikkaa bussissa. Olen aikuinen nainen ja osaan istua julkisessa kulkuneuvossa tunnin, pari, vaikka kauemminkin ilman, että mieheni tönöttää vieressä. Ap:n kanssa samoilla linjoilla siis, huvittavahan tuo pyyntö oli. Itsekäs myöskin :)
Mielestäni tuollainen on vähän pöljää. Ihan kuin kukaan pariskunta ei olisi koskaan joutunut istumaan erillään kun bussi on täynnä… En minä ainakaan halua bussissa luopua vapaaehtoisesti ikkunapaikastani. Ja 1,5 tuntia nyt on lyhyt matka. Eri asia jos toisella on paniikkihäiriö tms. sairaus...
Olisiko muuten vaikkapa ystävysten pitänyt luovuttaa paikka näille Parisuhteessa oleville?
Aivan naurettava tuo ap:n todistama tilanne. :D
N35, parisuhteessa itsekin
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että pariskunta tai vaikka ystävykset haluavat istua vierekkäin.
Itse olisin paikkani luovuttanut.Toki, se on ihan luonnollista. Mutta kuka tulee bussiin ja kailottaa että "antakaa mulle ja mun vaimolle vierekkäiset paikat" (=koska emme osaa istua erillään)??
Sellainen, joka haluaa istua puolisonsa vieressä?
Tämä on taas näitä pyytämis- ja olettamiskulttuurin eroja: http://www.vauva.fi/keskustelu/2575121/miksi_jotkut_eivat_vielakaan_tie…
Eli mielestäsi tuo pariskunnan mies edustaa pyytämiskulttuuria? Mutta tuon teorian mukaanhan (mitä nyt tuon ketjun perusteella ymmärsin) pyytämiskulttuurin edustajalle myös "ei"-vastaus on täysin hyväksyttävä; hän vain kokeilee, että josko hän saisi myöntävän vastauksen. Mutta tuon pariskunnan miehen vihaisuudesta ja tuhahtelusta päätellen, "ei"-vastaus ei ollut hyväksyttävä; hän odotti että tottakai joku ilomielin luovuttaa oman paikkansa ja "menee tutustumaan uusiin ihmisiin."
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan halua istua bussissa käytäväpaikalla vieraan ihmisen vieressä. Miksi tuolla pariskunnalla olisi suurempi oikeus omaan penkkiin kuin kenenlläkään muulla?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko muuten vaikkapa ystävysten pitänyt luovuttaa paikka näille Parisuhteessa oleville?
Aivan naurettava tuo ap:n todistama tilanne. :D
N35, parisuhteessa itsekin
Pariskunta pyysi että joku luovuttaisi paikan, eiköhän siellä ollut aika paljon tyyppejä jotka eivät istuneet sen oman bestixen vieressä.
Mun mielestä naurettava on ap:n reaktio. Kyllähän kyseinen pariskunta selvästi osasi istua erillään kun eivät hajonneet atomeiksi, mutta olisi varmasti ollut mukavampaa istua matka vierekkäin. Jos olisin ollut bussissa, olisin ehdottomasti sanonut että voin vaihtaa paikkaa. Joudunhan joka tapauksessa istumaan tuntemattoman vieressä?
Me miehen kanssa yleensä puhutaan kuiskaamalla pitkänmatkanbusseissa että ympärilläolijat saa nukkua, se ei oikein onnistu peräkkäin istuessa. Samoin kuulokkeiden jakaminen ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni bussista voi varata paikat, joten jos haluaa istua puolison vierestä, niin tekee etukäteisvarauksen.
Pyytämällä saa elämässä uskomattoman paljon kaikenlaista hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tietävät, että ikkunapaikka on lähtökohtaisesti preferoitu. Monet jopa nauttivat pitkistä bussimatkoista, kun ei kerrankin tarvitse itse ajaa ja bussissa kyyti on tasaista ja maisemat näkee korkealta (ikkunapaikalta). Yksin bussissa ikkunapaikalla istuminen on mukavaa. Sen vaihtaminen käytäväpaikkaan, vieraan matkustajan viereen kimpsuineen ja kampsuineen, on siirtymistä mukavasta epämukavaan. Se on pieni, arkinen uhraus. Olennaiseksi kysymykseksi näin ollen nousee: minkä eteen tulisi moinen uhraus tehdä?
Moraalisesti tässä pätee periaate, että jos bussiin tuleva pari tarvitsee toisiaan matkan aikana, niin silloin on ok kysyä, voisiko joku yksin istuva vapauttaa penkkiparin heille ja siirtyä epämukavalle paikalle. Tällaisia tapauksia voisivat olla vaikkapa pari, jossa toinen on sairas / kehitysvammainen / lapsi / hyvin iäkäs tms.
Jos osapuolen ulkoisesta olemuksesta ei pysty sairautta / kehitysvammaa tms. näkemään, ja pari haluaa esittää paikanvaihtopyynnön, heidän on sisällytettävä erityisperuste pyyntöön: "Matkakumppanini on vammainen ja tarvitsee apuani matkan aikana, voisiko joku...?"
Jos molemmat parin osapuolet ovat terveitä aikuisia, jotka pärjäävät itsenäisesti, kysymyksen esittäminen ei ole ok, vaan sosiaalisen koodin rikkomista. Ei ole sinänsä moraalitonta esittää perusteettomia pyyntöjä ("luovu sinä omasta mukavuudestasi minun mukavuuteni tähden"), mutta pyynnön esittäminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, joka on ei-toivottua.
Tuomio: ap.:n kuvaama mies menetteli asiattomasti.
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii iankaikkisen elämän. **
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät, että ikkunapaikka on lähtökohtaisesti preferoitu. Monet jopa nauttivat pitkistä bussimatkoista, kun ei kerrankin tarvitse itse ajaa ja bussissa kyyti on tasaista ja maisemat näkee korkealta (ikkunapaikalta). Yksin bussissa ikkunapaikalla istuminen on mukavaa. Sen vaihtaminen käytäväpaikkaan, vieraan matkustajan viereen kimpsuineen ja kampsuineen, on siirtymistä mukavasta epämukavaan. Se on pieni, arkinen uhraus. Olennaiseksi kysymykseksi näin ollen nousee: minkä eteen tulisi moinen uhraus tehdä?
Moraalisesti tässä pätee periaate, että jos bussiin tuleva pari tarvitsee toisiaan matkan aikana, niin silloin on ok kysyä, voisiko joku yksin istuva vapauttaa penkkiparin heille ja siirtyä epämukavalle paikalle. Tällaisia tapauksia voisivat olla vaikkapa pari, jossa toinen on sairas / kehitysvammainen / lapsi / hyvin iäkäs tms.
Jos osapuolen ulkoisesta olemuksesta ei pysty sairautta / kehitysvammaa tms. näkemään, ja pari haluaa esittää paikanvaihtopyynnön, heidän on sisällytettävä erityisperuste pyyntöön: "Matkakumppanini on vammainen ja tarvitsee apuani matkan aikana, voisiko joku...?"
Jos molemmat parin osapuolet ovat terveitä aikuisia, jotka pärjäävät itsenäisesti, kysymyksen esittäminen ei ole ok, vaan sosiaalisen koodin rikkomista. Ei ole sinänsä moraalitonta esittää perusteettomia pyyntöjä ("luovu sinä omasta mukavuudestasi minun mukavuuteni tähden"), mutta pyynnön esittäminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, joka on ei-toivottua.
Tuomio: ap.:n kuvaama mies menetteli asiattomasti.
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii iankaikkisen elämän. **
Aamen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät, että ikkunapaikka on lähtökohtaisesti preferoitu. Monet jopa nauttivat pitkistä bussimatkoista, kun ei kerrankin tarvitse itse ajaa ja bussissa kyyti on tasaista ja maisemat näkee korkealta (ikkunapaikalta). Yksin bussissa ikkunapaikalla istuminen on mukavaa. Sen vaihtaminen käytäväpaikkaan, vieraan matkustajan viereen kimpsuineen ja kampsuineen, on siirtymistä mukavasta epämukavaan. Se on pieni, arkinen uhraus. Olennaiseksi kysymykseksi näin ollen nousee: minkä eteen tulisi moinen uhraus tehdä?
Moraalisesti tässä pätee periaate, että jos bussiin tuleva pari tarvitsee toisiaan matkan aikana, niin silloin on ok kysyä, voisiko joku yksin istuva vapauttaa penkkiparin heille ja siirtyä epämukavalle paikalle. Tällaisia tapauksia voisivat olla vaikkapa pari, jossa toinen on sairas / kehitysvammainen / lapsi / hyvin iäkäs tms.
Jos osapuolen ulkoisesta olemuksesta ei pysty sairautta / kehitysvammaa tms. näkemään, ja pari haluaa esittää paikanvaihtopyynnön, heidän on sisällytettävä erityisperuste pyyntöön: "Matkakumppanini on vammainen ja tarvitsee apuani matkan aikana, voisiko joku...?"
Jos molemmat parin osapuolet ovat terveitä aikuisia, jotka pärjäävät itsenäisesti, kysymyksen esittäminen ei ole ok, vaan sosiaalisen koodin rikkomista. Ei ole sinänsä moraalitonta esittää perusteettomia pyyntöjä ("luovu sinä omasta mukavuudestasi minun mukavuuteni tähden"), mutta pyynnön esittäminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, joka on ei-toivottua.
Tuomio: ap.:n kuvaama mies menetteli asiattomasti.
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii iankaikkisen elämän. **
No huh huh, vakavaksi menee. Kyllä minä olen pyytänyt ja antanut kaikenlaisia pikkupalveluksia tuntemattomilta ja ihan normaalisti ne tilanteet on sujuneet.
Toki on oltava kohtelias ja jos toinen vastaa ei, tulisi hymyillä ja sanoa kauniisti että ymmärtää. Mutta ettei saisi pyytää istua puolison vieressä ilman että alkaa selostaa hänen henkilökohtaisia terveystietojaan, huh huh... "Hei mun vaimo raiskattiin tossa kuukausi sitten ja sen PTSD oireilee vieraista miehistä, vaihdetaanko paikkaa?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen on vähän pöljää. Ihan kuin kukaan pariskunta ei olisi koskaan joutunut istumaan erillään kun bussi on täynnä… En minä ainakaan halua bussissa luopua vapaaehtoisesti ikkunapaikastani. Ja 1,5 tuntia nyt on lyhyt matka. Eri asia jos toisella on paniikkihäiriö tms. sairaus...
Mistä voit tietää oliko kyseisellä pariskunnalla joku ns. eri asia? He kysyvät ihan kohteliaasti? Ketään ei halunnut "luopua" yhtään mistään heidän puolestaan ja he istuivat erikseen. Mitä jos toiselle olisi tapahtunut jotain? Olisi saanut kohtauksen. Oksentanut sen ventovieraan vierustoverin päälle? 1,5 tuntia on toisaalta lyhyt ja toisaalta pitkä, mutta jotenkin tuollainen ettei edes toisen takia voida paikkaa vaihtaa on jotenkin itsekästä. Eihän kenenkään tarvinnut seistä ja kohteliaasti pyysivät.
Tämä asenne ettei mistään luovuta muiden takia vapaaehtoisesti on todella lisääntynyt. Silti odotetaan, että muut palvelisivat, auttaisivat, huomioisivat tai edes vaihtaisivat. Itsekkyys on kivaa niinkauan kun sitä itse harrastaa, kun taas joutuu itse sen kohteeksi se ei enää olekaan niin mukavaa.
Teistä raja menee ehkä 2 tunnissa, joillekin se saattaa olla niin, etteivät suostu vaihtamaan paikkaa vaikka puolisonne kanssa joutuisitte eri busseihin sen takia. Koska ethän sinä nyt luopuisi siitä sinun ansaitsemastasi, sinulle kuuluvasta ikkunapaikasta. Satuithan nousemaan bussin hiukan aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät, että ikkunapaikka on lähtökohtaisesti preferoitu. Monet jopa nauttivat pitkistä bussimatkoista, kun ei kerrankin tarvitse itse ajaa ja bussissa kyyti on tasaista ja maisemat näkee korkealta (ikkunapaikalta). Yksin bussissa ikkunapaikalla istuminen on mukavaa. Sen vaihtaminen käytäväpaikkaan, vieraan matkustajan viereen kimpsuineen ja kampsuineen, on siirtymistä mukavasta epämukavaan. Se on pieni, arkinen uhraus. Olennaiseksi kysymykseksi näin ollen nousee: minkä eteen tulisi moinen uhraus tehdä?
Moraalisesti tässä pätee periaate, että jos bussiin tuleva pari tarvitsee toisiaan matkan aikana, niin silloin on ok kysyä, voisiko joku yksin istuva vapauttaa penkkiparin heille ja siirtyä epämukavalle paikalle. Tällaisia tapauksia voisivat olla vaikkapa pari, jossa toinen on sairas / kehitysvammainen / lapsi / hyvin iäkäs tms.
Jos osapuolen ulkoisesta olemuksesta ei pysty sairautta / kehitysvammaa tms. näkemään, ja pari haluaa esittää paikanvaihtopyynnön, heidän on sisällytettävä erityisperuste pyyntöön: "Matkakumppanini on vammainen ja tarvitsee apuani matkan aikana, voisiko joku...?"
Jos molemmat parin osapuolet ovat terveitä aikuisia, jotka pärjäävät itsenäisesti, kysymyksen esittäminen ei ole ok, vaan sosiaalisen koodin rikkomista. Ei ole sinänsä moraalitonta esittää perusteettomia pyyntöjä ("luovu sinä omasta mukavuudestasi minun mukavuuteni tähden"), mutta pyynnön esittäminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, joka on ei-toivottua.
Tuomio: ap.:n kuvaama mies menetteli asiattomasti.
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii iankaikkisen elämän. **
No huh huh, vakavaksi menee. Kyllä minä olen pyytänyt ja antanut kaikenlaisia pikkupalveluksia tuntemattomilta ja ihan normaalisti ne tilanteet on sujuneet.
Toki on oltava kohtelias ja jos toinen vastaa ei, tulisi hymyillä ja sanoa kauniisti että ymmärtää. Mutta ettei saisi pyytää istua puolison vieressä ilman että alkaa selostaa hänen henkilökohtaisia terveystietojaan, huh huh... "Hei mun vaimo raiskattiin tossa kuukausi sitten ja sen PTSD oireilee vieraista miehistä, vaihdetaanko paikkaa?"
Jos nainen on oikeasti raiskattu ja hän ei oikeasti voi istua vieraiden ihmisten (miesten) vieressä, niin silloinhan tilanne on tavalla tai toisella avattava auki, jotta se vierekkäinen paikka heltiää. Jos pariskunta pyytää päästää vierekkäisille paikoille istumaan ja kukaan ei suostu vaihtamaan paikkaa, mutta vaimon on pakko päästä miehensä viereen istumaan, niin pakkohan siinä on jotain tehdä! Vähintään sanoa, että "anteeks mutta mun vaimolla on sairaus johon se tarvitsee apua lyhyilläkin matkoilla". Vaikka raiskaudesta johtunut stressireaktio ei ole sairaus niin eihän sitä tarvitse tuntemattomille selittää.
Mutta anyway, aika kaukaa haettu esimerkki, koska et halua ymmärtää mitä tuossa ylemmässä kommentissa ajettiin takaa: sitä että tuollaiset pyynnöt ovat vain kiusallisia koska miksi pariskunta olisi oikeutettu mukavuuteen vieden tuon mukavuuden pois yksin istuvalta?
Pitkän matkan busseissa ei ole seisomapaikkoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen on vähän pöljää. Ihan kuin kukaan pariskunta ei olisi koskaan joutunut istumaan erillään kun bussi on täynnä… En minä ainakaan halua bussissa luopua vapaaehtoisesti ikkunapaikastani. Ja 1,5 tuntia nyt on lyhyt matka. Eri asia jos toisella on paniikkihäiriö tms. sairaus...
Mistä voit tietää oliko kyseisellä pariskunnalla joku ns. eri asia? He kysyvät ihan kohteliaasti? Ketään ei halunnut "luopua" yhtään mistään heidän puolestaan ja he istuivat erikseen. Mitä jos toiselle olisi tapahtunut jotain? Olisi saanut kohtauksen. Oksentanut sen ventovieraan vierustoverin päälle? 1,5 tuntia on toisaalta lyhyt ja toisaalta pitkä, mutta jotenkin tuollainen ettei edes toisen takia voida paikkaa vaihtaa on jotenkin itsekästä. Eihän kenenkään tarvinnut seistä ja kohteliaasti pyysivät.
Tämä asenne ettei mistään luovuta muiden takia vapaaehtoisesti on todella lisääntynyt. Silti odotetaan, että muut palvelisivat, auttaisivat, huomioisivat tai edes vaihtaisivat. Itsekkyys on kivaa niinkauan kun sitä itse harrastaa, kun taas joutuu itse sen kohteeksi se ei enää olekaan niin mukavaa.
Teistä raja menee ehkä 2 tunnissa, joillekin se saattaa olla niin, etteivät suostu vaihtamaan paikkaa vaikka puolisonne kanssa joutuisitte eri busseihin sen takia. Koska ethän sinä nyt luopuisi siitä sinun ansaitsemastasi, sinulle kuuluvasta ikkunapaikasta. Satuithan nousemaan bussin hiukan aiemmin.
Jos pariskunnan toisella osapuolella olisi paniikkihäiriö niin pariskunta olisi voinut siitä asiasta vihjaista, esim. vaikka sanomalla että on sairaus tms. Silloin minä olisin ilomielin pakannut kimpsuni ja kampsuni ja vaihtanut paikkaa! Mutta se että tullaan bussiin, tuhahdetaan ja kailotetaan että "minä ja mun vaimo haluttais istua vierekkäin, voisko joku mennä tutustumaan toisiin ihmisiin" ei ole kohteliasta pyytämistä. Se on vaatimista ja alentuvaa käytöstä yksin istuvia kohtaan, luoden sen kuvan, että yksin istuvat eivät saa nauttia omasta mukavuudestaan, koska onhan paikalla pariskunta joka asettuu hierarkiassa korkeammalle. Jos pariskunta ei osaa antaa syytä sille miksi kaksi itsenäistä aikuista ei osaa istua erillään, silloin he saavat minun puolestani istua erillään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matkan busseissa ei ole seisomapaikkoja!
Aijaa? No jännä juttu että koko sen 1,5 tuntia käytävällä seisoi semmoiset 10 ihmistä koko ajan.
Ap
Jos olisivat menneet sinne perättäisille paikoille ja pyytäneet vaivihkaa vieressä istuvalta, kukaan tuskin kieltäytyy siirtymästä. Virhe oli ensinnäkin osoittaa pyyntö koko bussille eikä yksittäiselle henkilölle. Toinen virhe oli tekoreipas ja huomiota vaativa käytös, jolla mies käänsi ilmapiirin itseään vastaan ja nolasi valmiiksi mahdolliset paikan tarjoajat.
Alue: Aihe vapaa
PS. Poliisi ei saa jahdata rosvoa, jos vapaana on murhaajia.