Viikonloput ovat hirveitä mieheni kanssa
Saan kuulla huorittelua, haistattelua ja kiroilua aamusta lähtien. Kävin yhteisissä tiloissa, niin mies passitti mut taas makuuhuoneeseen yksin pariksi tunniksi. Muuta viihdykettä ei ole täällä kuin kännykkä. Ok, hän huusi mut laittamaan tiskikoneeseen likaiset tiskit, mutta muuten mun pitäisi olla poissa silmistä.
Erotakaan hän ei halua, sillä pelkää, että haluan sittenkin osituksen tms. sekä maksan kuitenkin hänen vastikkeensa ja nettiyhteytensä. Itsehän en ole edes kirjoilla hänen luonaan, mutta perhesyiden vuoksi en voi lähteä täältä poiskaan. Aina, kun ehdotan, että muuttaisin ihan oikeasti pois tai jos hommaan asunnon ja muuttofirman valmiiksi, niin mies vesittää suunitelmani ja pakottaa luopumaan aikeistani.
Mies on superpihi ja pelkää rahojensa puolesta (maksan häbem juoksevia kulujaan ja itse hän kerryttää varoja sijoituksiinsa), joten siksi hän ei päästä minua menemään, mutta pitää mua kiusattavanaan. Olen ihan loppu. :( Miten jaksan taas tämän viikonlopun? Lasken tunteja, kun pääsen taas töihin ja mies lähtee töihin. Eihän elämän kyllä näinkään vissiin pitäisi mennä?!?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Mietipä nyt ihan vakavissasi sellaista juttua, että miksi et halua lähteä tuosta? Ole rehellinen itsellesi. Mitä saat tuosta tilanteesta? Koska muustahan ei lopulta ole kyse. Mikään ei oikeasti estä sua eroamasta ja lähtemästä. Ei mikään.
Kieltämättä pelko minua estää ja on estänyt. Pelkään sitä, miten asiat toimivat eron jälkeen ja mies on uhkaillut kaikenlaista sekä hän on jotenkin epävakaa ja arvaamaton pahimmillaan, joten voi saada paljon tuhoa aikaan. Mitä enemmän mies minua haukkuu ja kiusaa, sen vaikeampaa minun on lähteä, sillä itsetuntoni heikkenee koko ajan.
En luota itseeni, vaikka periaatteessa tiedän pärjääväni. Mulla on kuitenkin talous tasapainossa ja ennen miehen tapaamista olin asunut monta vuotta yksin sekä reissannut pääosin yksin ympäri maailmaa ja asunutkin useammassakin maassa.
Jotenkin ajattelin, että nyt kun viimein sain puolison tositarkoituksella ja päädyin naimisiinkin, niin mun pitäisi tehdä sen vuoksi uhrauksia. Olin siis kolmekymppiseksi sukulaisten mielestä "ikisinkku", vaikka mulla olikin epäonninen on-off-tapailusuhde kuuden vuoden ajan. Ja olen aina ollut aika kilttiluonteinen ja jopa "nössö", joten vahvaluonteinen mieheni toki rupesi hyväksikäyttämään ko. heikkouksiani. T. Ap
Wau ap. Sulla oli joskus elämä ja sit luovuit siitä tollasen paskaläjän takia. Itsekin varmaan tajuat mitä sun pitäis tehdä. Mietippä sitä, voiko poismuuttosi ja siitä mahdollisesti koituvat ongelmat olla yhtä kamalia kuin nykytilanne?
Jos haluat miehestä eroon niin pääset kyllä. Et edes ole kirjoilla siellä, ei sinua mikään pidättele! Nyt alat valmistella lähtöä, ota mukaan tärkeimmät tavarat. Vaihda vaikka paikkakuntaa jos pelkäät väkivaltaa. Ja pyydä viranomaisilta tietosi salaisiksi niin miehesi ei löydä sinua (en tiedä mitä kautta tämä hoidetaan?). Mene ensin vaikka turvakotiin, sieltä luulisi saavan apua! Tai muuta pois kun mies on töissä/reissussa. Pystyt kyllä siihen ja aluksi on varmasti hankalaa, mutta saat takaisin elämäsi ja vapautesi.
Sanoisin että sellainen 9/11 tarina
Onko ne lapsetkin sun kanssa aina samassa huoneessa?
Olen perhetyöntekijä. Tuollainen tilanne täyttää jo rikoksen merkit. Hakeudu joko turvakotien tai päivystykseen. Heti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä te ihmiset oikein löydätte näitä miehiä?
Porvoossa niitä on tosi paljon, melkein koko kaupungin väestö.
Sano pliis että teillä ei ole lapsia.
Jos tää ei ole provo niin miten ihmeessä sä olet vielä tuossa tilanteessa?? Häivy hemmettiin sieltä ja vähän äkkiä.
Onko tämä se sama nainen, jonka mies haukkuu naista pariskunnan lasten kuullen?
Sinä se sitten jaksat valhedella palstalaisille. Mitä saat irti tällaisesta provoamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Olen perhetyöntekijä. Tuollainen tilanne täyttää jo rikoksen merkit. Hakeudu joko turvakotien tai päivystykseen. Heti.
Miten mielikuvitushahmo voi hakeutua minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä se sama nainen, jonka mies haukkuu naista pariskunnan lasten kuullen?
On sama.
Miksi sinä teet ihan joka viikko tällaisen aloituksen? Mitä sinä siitä saat, että me täällä sinua säälimme, rohkaisemme, yllytämme jne.
Ja taas ensi lauantaina sinä esität meille uuden version tästä samasta näytelmästä. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Saan kuulla huorittelua, haistattelua ja kiroilua aamusta lähtien. Kävin yhteisissä tiloissa, niin mies passitti mut taas makuuhuoneeseen yksin pariksi tunniksi. Muuta viihdykettä ei ole täällä kuin kännykkä. Ok, hän huusi mut laittamaan tiskikoneeseen likaiset tiskit, mutta muuten mun pitäisi olla poissa silmistä.
Erotakaan hän ei halua, sillä pelkää, että haluan sittenkin osituksen tms. sekä maksan kuitenkin hänen vastikkeensa ja nettiyhteytensä. Itsehän en ole edes kirjoilla hänen luonaan, mutta perhesyiden vuoksi en voi lähteä täältä poiskaan. Aina, kun ehdotan, että muuttaisin ihan oikeasti pois tai jos hommaan asunnon ja muuttofirman valmiiksi, niin mies vesittää suunitelmani ja pakottaa luopumaan aikeistani.
Mies on superpihi ja pelkää rahojensa puolesta (maksan häbem juoksevia kulujaan ja itse hän kerryttää varoja sijoituksiinsa), joten siksi hän ei päästä minua menemään, mutta pitää mua kiusattavanaan. Olen ihan loppu. :( Miten jaksan taas tämän viikonlopun? Lasken tunteja, kun pääsen taas töihin ja mies lähtee töihin. Eihän elämän kyllä näinkään vissiin pitäisi mennä?!?
En halua lukea sinulta enää ainuttakaan valitusta miehestäsi koska olet tehnyt asiasta jo lukemattomia avauksia, saanut neuvoja ja keksinyt vain lisää tekosyitä miksi et lähde. Suomessa naisen ei tarvitse pyytää eroa mieheltään eikä maksaa vastentahtoisesti hänen kulujaan. Omasta vapaasta tahdostasi pysyt siellä.
En jaksa huomionkerjuutasi enää. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa tekemästä näitä älyttömiä avauksia tänne. Jestas mikä trolli.
Eli te olette naimisissa, jos mies ositusta pelkää? Missä olet kirjoilla?
Nyt avioerohakemus menemään, ja huomenna menet töiden jälkeen jonnekin muualle, kuin "miehesi" luokse.
Et mene sinne enää ollenkaan ja lopetat maksamasta toisen ihmisen laskuja.
Ei yhtä ja ainoaa elämää saa noin tuhlata!!