Opettajat hei, kertokaa nyt jotain positiivistakin oppilaastanne sen negan rinnalla!
Kyllä jotain positiivistakin kerrottavaa pitäisi löytyä.
Nyt ryhdistäytykää ihan oikeasti. Ymmärrän toki työn vaativuuden mutta tuo ei edistä koulun ja kodin yhteistyötä jotenkin paremmin että paperilla(Wilmassa) on vain nega on esillä.
Toivottavasti tunneilla myös kehutte oppilaitanne vaikka kuinka ketuttaa.
Kommentit (17)
Kehun ansaitsevat oppilaat, jotka käyttäytyvät hyvin.
Minulla on päivässä 150 oppilasta. En ryhdy huoltajan mieliksi keksimään heistä posiitiivista sanottavaa, jos sitä ei oikeasti selvästi ole. Kerron positiivisen palautteen suoraan nuorelle/lapselle. Wilmaan merkitsen ne asiat, joita työnantaja vaatii. Huoltajan lisäksi merkintöjä seuraavat oppilashuolto ja kuraattori. He saattavat esimerkiksi ennen palavereja pyytää merkkaamaan kaikki pienetkin risaukset, jotta tiedetään missä todella mennään.
Ei kuule aina vaan löydä, vaikka kuinka etsisi.
Tsih, missähän vika? Meillä yhdeksässä vuodessa tuhatkunta positiivista, ei yhtään negaa ;-)
Olen muuten huomannut että joillakin opeilla ei sitä taitoa vain luonteesta johtuen ole että osaisi antaa positiivista palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on päivässä 150 oppilasta. En ryhdy huoltajan mieliksi keksimään heistä posiitiivista sanottavaa, jos sitä ei oikeasti selvästi ole. Kerron positiivisen palautteen suoraan nuorelle/lapselle. Wilmaan merkitsen ne asiat, joita työnantaja vaatii. Huoltajan lisäksi merkintöjä seuraavat oppilashuolto ja kuraattori. He saattavat esimerkiksi ennen palavereja pyytää merkkaamaan kaikki pienetkin risaukset, jotta tiedetään missä todella mennään.
Aivan kuin olisi omasta kynästäni. Kuten tämänkin kirjoittaja, annan joka tunti positiivista palautetta ihan oppilaille itselleen.
On aivan huikeaa, miten itsekeskeisiä nykyhuoltajat ovat. Wilma ei ole ensisijaisesti huoltajaa varten, eikä edes palautteen antamista varten. Se on tiedotuskanava, viestitysväline ja ainakin yläkoulussa ennen kaikkea opettajan kalenteri ja työväline.
Usein jonkin merkinnän oletettu tärkein lukija olen minä tai kollega: oppilaani luokanvalvoja ei voi ilman merkintöjä saada kokonaiskuvaa oppilaan koulunkäynnistä, enkä minä voi muistaa ilman merkintöjä, ketkä ne läksyt olivat jättäneet tekemättä jne. Mutta kotona se äityli kuvittelee, että tämä kaikki on aivan vain häntä varten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on päivässä 150 oppilasta. En ryhdy huoltajan mieliksi keksimään heistä posiitiivista sanottavaa, jos sitä ei oikeasti selvästi ole. Kerron positiivisen palautteen suoraan nuorelle/lapselle. Wilmaan merkitsen ne asiat, joita työnantaja vaatii. Huoltajan lisäksi merkintöjä seuraavat oppilashuolto ja kuraattori. He saattavat esimerkiksi ennen palavereja pyytää merkkaamaan kaikki pienetkin risaukset, jotta tiedetään missä todella mennään.
Aivan kuin olisi omasta kynästäni. Kuten tämänkin kirjoittaja, annan joka tunti positiivista palautetta ihan oppilaille itselleen.
On aivan huikeaa, miten itsekeskeisiä nykyhuoltajat ovat. Wilma ei ole ensisijaisesti huoltajaa varten, eikä edes palautteen antamista varten. Se on tiedotuskanava, viestitysväline ja ainakin yläkoulussa ennen kaikkea opettajan kalenteri ja työväline.
Usein jonkin merkinnän oletettu tärkein lukija olen minä tai kollega: oppilaani luokanvalvoja ei voi ilman merkintöjä saada kokonaiskuvaa oppilaan koulunkäynnistä, enkä minä voi muistaa ilman merkintöjä, ketkä ne läksyt olivat jättäneet tekemättä jne. Mutta kotona se äityli kuvittelee, että tämä kaikki on aivan vain häntä varten...
Hei kiitos selvennyksestä! Olenkin ihmetellyt kun lapsen "huomautuksissa" on usein jotain hymynaamoja, mutta ei sen kummempaa että mistä se on.
Katsoin just oman nelosluokkalaisen tuntimerkinnät Wilmasta: yhteensä 84 tuntimerkintää, joista 1 myöhästyminen, 3 opiskeluvälineiden puuttumista ja 80 positiivista palautetta.
Hirmuisen paljon tuntuu riippuvan opettajasta. Kaverin lapsi on oman lapsen rinnakkaisluokalla ja on saanut tähän mennessä yhden merkinnän, sekin positiivinen.
Oman lapsen luokalla on yksi oppilas, jonka äiti kertoi juuri, kuinka Wilmaan pullahtaa vain negatiivista merkintää toisensa jälkeen. Näille ihmisille antaisin neuvoksi käydä muutaman kerran koululla seuraamassa sitä touhua. Tai laitatte jonkun tuttunne käymään, jota oma lapsenne ei tunne. Olen itsekin käynyt seuraamassa tuntityöskentelyä muutamaan kertaan ja täytyy nostaa hattua opettajalle...
Meillä on kotona nelosluokkalainen. Ensimmäisenä kolmena vuotena tuli yksi ainoa positiivinen palaute. Ei tosin tullut yhtään negatiivista palautettakaan. Sama linja oli muillakin luokan oppilailla. Opettajalle esitettiin toive positiivisesta palautteesta. Kerrottiin miten se kannustaisi oppilasta, antaisi tsemppiä vaikeammissa aineissa jne. Opettaja vastasi ettei pysty. Hänellä ei ole siihen mahdollisuuksia.
Syksyllä 2016 ja uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen mahdollisuudet näköjään löytyivät. Meille on tullut positiivinen palaute kerran viikossa. Aikamoinen muutos opettajan mahdollisuuksiin.
Samaa mieltä aiempien opettajien kanssa, eli kaikista sitä positiivista ei löydy, vaikka kuinka yrittäisi.
Vai olisitko tyytyväinen tällaisiin positiivisuuksiin: Osaa hienosti räkyttää opettajalle. Koulukaverien kanssa riitaa haastaessaan pitää upeasti puolensa, eikä jätä pään aukomista kesken. Vetelee henkosia kuin aikamiehet. Keksii hyvin selityksiä, miksi opiskeluvälineet puuttuvat / kotitehtävät tekemättä / tulee myöhässä - syytön kaikkeen.
Kerro itse lisää.
Palautteen antamista kannattaa kenen tahansa harjoitella. Ns. hampurilaismallista jää kivat fiilikset jopa sille, jota "moititaan". Eli ensiksi kerrotaan jotain myönteistä. Seuraavaksi moitteet. Ja lopuksi vielä jotain myönteistä.
Meillä on mennyt niin, että ala-asteen aikana ei ole tullut mitään palautetta. Olen ajatellut, että varmaan se on myönteistä että mitään merkintöjä ei wilmaan tule. On ilmeisesti sattunut sellaiset opettajat jotka eivät paljon palautetta anna.
Yläasteella on alkanut tulemaan positiivista palautetta.
Positiivinen (tietysti myös negatiivinen) palaute annetaan siinä hetkessä suoraan oppilaalle, eli päähenkilölle itselleen. Itse asiassa suurin osa antamastani palautteesta on positiivista. Sitä en koe tarpeelliseksi järjestäen kirjata wilmaan, koska perusoletus täytyy kotonakin huoltajilla olla, että lapsensa osaa käyttäytyä, hoitaa hommansa ja osallistuu tunneilla. Hiljaisuus tarkoittaa, että asiat on pääosin näin. Miettisitte nyt paljonko menee aikaa jos jokaiselle oppilaalle alkaisi antaa aina tunnin (aineenope) tai päivän (luokanope) päätteeksi positiivista koontia päivästä. Sitten sen kerran kun unohtaisi, tultaisiin linjoja pitkin ja kännykkä piippaa tekstaria, että mietin vain oliko tänään jotain ihmeempää kun ei ollut mitään wilmassa...
Hiljaisuus on se positiivinen palaute. Olisitte tyytyväisiä jos wilmassa on enimmäkseen hiljaista. Samaten kokeista ja aineista, projekteista jne. näette koulumenestyksestä palautteen.
Wilmaan on nykyään PAKKO kirjata ylös ihan oman oikeusturvan vuoksi joka pikkurike. Vanhemmat ovat sen itse ajaneet tähän pisteeseen kyseenalaistamalla todistuksen käytösnumerot, arvioinnit ja palautteet. Kun ei kuulemma ole ajoissa kerrottu ja varoitettu, että suunta on huono. No, nyt ne on siellä wilmassa, mutta ei kelpaa sekään. Valitetaan kun wilmaan merkataan, että taas vihko, kynät yms. kotona, että mitä sekin nyt niin vakavaa on. Kyllä se vaan paljon tunnin alkua häiritsee kun joka ikisestä tunnista yhden sankarin vihon ja kynien etsimiseen menee aina 5-10min ja opettaja on kiinni siinä touhussa, ettei oppilaan sohlaaminen ja rapistelu, kailottaminen, pulpetin kolina jne. häiritsisi muiden työskentelyä. Kertoo aika paljon asenteestakin jos aina on kaikki työvälineet ja läksyt puuttuvat.
Häiriköinnit, unohdukset, asiaton käytös jne. kun on yksissä kansissa wilmass,a on huoltajankin vaikeampi syyttää opettajaa, että ei ole puututtu ja ilmoitettu. Kukaan ei sinne huvin vuoksi mitään krijaa, uskokaa tai älkää. Siihen menee yllättävän paljon aikaa kun yhden luokan unohdukset, poissoalot, töppäilyt jne. merkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä aiempien opettajien kanssa, eli kaikista sitä positiivista ei löydy, vaikka kuinka yrittäisi.
Vai olisitko tyytyväinen tällaisiin positiivisuuksiin: Osaa hienosti räkyttää opettajalle. Koulukaverien kanssa riitaa haastaessaan pitää upeasti puolensa, eikä jätä pään aukomista kesken. Vetelee henkosia kuin aikamiehet. Keksii hyvin selityksiä, miksi opiskeluvälineet puuttuvat / kotitehtävät tekemättä / tulee myöhässä - syytön kaikkeen.
Kerro itse lisää.
Aivan loistavaa! Kiitos päivän parhaasta lauseesta! :-D
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mennyt niin, että ala-asteen aikana ei ole tullut mitään palautetta. Olen ajatellut, että varmaan se on myönteistä että mitään merkintöjä ei wilmaan tule. On ilmeisesti sattunut sellaiset opettajat jotka eivät paljon palautetta anna.
Yläasteella on alkanut tulemaan positiivista palautetta.
Johtuu siitä, että aineenopettajilla on huomattavasti pienenmmät ryhmät (meillä päin n. 15 vs. luokanopen 25-30) ja aikaa tunneillakin laittaa niitä palautteita. Yleensä vanhemmat oppilaat kun pystyvät myös hetken itsenäiseenkin työhön, jolloin ne pystyy tunnin loppupuolella wilmaan kirjaamaan. Alakoulun puolella on koko ajan jollain joku ongelma tai avun tarve ja opettaja saa olla vierihoitoa antamassa taukoamatta.
Toisekseen oman kokemukseni mukaan huoltajan kynnys ottaa yhteyttä aineenopettajaan on huomattavasti korkeampi. Luokanopettaja saa herkästi kyselyjä jos yhtäkkiä jollain viikolla ei ole joutanut wilma-merkintöihin hymynaamoja läiskiä. Vanhemmat (mitä pienempi lapsi, sitä herkemmin vielä) ottavat hanakasti yhteyttä ja kyselevät kuulumisia. Helpommalla pääsee kun ottaa aika niukan linjan niissä palautteissa, ei joudu koko ajan rauhoittelmaan jos joskus ei ehdi samaan tahtiin niitä laittaa.
Mika sun lastasi vaivaa jos ärsyyntymiseen asti pukkaa negatiivista palautetta? Varmaan ihan aiheesta. Kannattaa ehkä ottaa mukula puhutteluun jos meinaa hermot mennä huonoon palautteeseen, niin makaa kuin petaa. Meillä ei juuri tule merkintöjä. Joskus joku unohdus, ehkä kaksi kertaa vuodessa. Muuten tulee kuulumiset koko luokan osalta kerran viikossa. Oletan, että hyvin menee ja näin on ainakin ennen ollut vanhempaivarttien perusteella. Tee sille lapsen käytökselle jotain, äläkä täällä vingu huonosta palautteesta! Huonoa käytöstä ei mikään satunnainen hymynaama kuittaa. Kasvatus lähtee kotoa.
Mulla on kaksi koululaista, kasiluokkkalainen ja vitosluokkalainen. Yhtään negaa ei ole tullut koskaan. Jos niitä tulvii Wilmaan, katso peiliin.