Lue keskustelun säännöt.
Perjantain Vain Märinää -jaksossa on luvassa kaikkien aikojen itkujakso -ethän missaa tätä
29.09.2016 |
Perjantain Vain Märinää -jaksoa varten kannattaa varata nenäliinoja.
Nyt itkevät kaikki artistit!
Mikael Gabriel märisee koko ohjelman ajan.
"Ohjelmassa nähdään kaikkien aikojen itkut.
Kun ensimmäisen biisin ei ole vielä lopussa, Mikael Gabriel itkee valtoimenaan. Lopulta hän joutuu lähtemään ruokailutilasta ulos rauhoittumaan.
Miklun kyynelten myötä myös Lauri Tähkä liikuttuu. Hän itkee ohjelman aikana peräti kahdesti. Seuraavaksi itkee Chisu, joka liikuttuu ympärillä olevasta luonnosta."
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.
Mun mielestä tuonne ohjelmaan ei juuri kannattaisi osallistua kuin noiden avautujien. Ihmisten uteliaisuus kun on niin suuri. Ne, jotka tuolla haluavat pitää yksityisasiansa yksityisinä, tuntuvat vaan leimautuvan ikävällä tavalla yleisön edessä. Ei artistin tehtävä ole mun mielestä missään nimessä pakko raottaa yksityisasioitaan. Se mitä haluaa kertoa, voi tulla ilmi jo lyriikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.
Mun mielestä tuonne ohjelmaan ei juuri kannattaisi osallistua kuin noiden avautujien. Ihmisten uteliaisuus kun on niin suuri. Ne, jotka tuolla haluavat pitää yksityisasiansa yksityisinä, tuntuvat vaan leimautuvan ikävällä tavalla yleisön edessä. Ei artistin tehtävä ole mun mielestä missään nimessä pakko raottaa yksityisasioitaan. Se mitä haluaa kertoa, voi tulla ilmi jo lyriikoista.
Nykysupersometwiiittiinsta aika vaatii, että suurimman osan artisteista täytyy olla esillä, olla mielenkiintoinen, kertoo erojensa tuskasta,sairauksistaan, karseista perheoloistaan, boikotoida delfiinien puolesta, kommentoida sutinoistaan, liikuttua ja avautua julkisesti, niiskuttaa teeveessä , pelata kimpassa pelejä, jne viihdyttää koko persoonallaan. Se on fiksua vaikka tottakai kaupallista ja taitavasti laskelmoitua. Silloin artisti on tavallaan framilla, olemassa, ihmiset kokee samastumista - ja ostaa musaa.
Pieni osa artisteja on joiden ei tarvitse tai jotka ei halua. Mutta todella todella pieni. Suurimmaksi osaksi esillä on hyvä olla myynnin/töiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.
Mun mielestä tuonne ohjelmaan ei juuri kannattaisi osallistua kuin noiden avautujien. Ihmisten uteliaisuus kun on niin suuri. Ne, jotka tuolla haluavat pitää yksityisasiansa yksityisinä, tuntuvat vaan leimautuvan ikävällä tavalla yleisön edessä. Ei artistin tehtävä ole mun mielestä missään nimessä pakko raottaa yksityisasioitaan. Se mitä haluaa kertoa, voi tulla ilmi jo lyriikoista.
Nykysupersometwiiittiinsta aika vaatii, että suurimman osan artisteista täytyy olla esillä, olla mielenkiintoinen, kertoo erojensa tuskasta,sairauksistaan, karseista perheoloistaan, boikotoida delfiinien puolesta, kommentoida sutinoistaan, liikuttua ja avautua julkisesti, niiskuttaa teeveessä , pelata kimpassa pelejä, jne viihdyttää koko persoonallaan. Se on fiksua vaikka tottakai kaupallista ja taitavasti laskelmoitua. Silloin artisti on tavallaan framilla, olemassa, ihmiset kokee samastumista - ja ostaa musaa.
Pieni osa artisteja on joiden ei tarvitse tai jotka ei halua. Mutta todella todella pieni. Suurimmaksi osaksi esillä on hyvä olla myynnin/töiden takia.
Paljonko esim. Robin on avautunut perheestään ja suhteistaan? Asioihin voi toki ottaa kantaa ja kertoa itsestään, mutta ilman että kaiken täytyy olla kaikille avointa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.
Mun mielestä tuonne ohjelmaan ei juuri kannattaisi osallistua kuin noiden avautujien. Ihmisten uteliaisuus kun on niin suuri. Ne, jotka tuolla haluavat pitää yksityisasiansa yksityisinä, tuntuvat vaan leimautuvan ikävällä tavalla yleisön edessä. Ei artistin tehtävä ole mun mielestä missään nimessä pakko raottaa yksityisasioitaan. Se mitä haluaa kertoa, voi tulla ilmi jo lyriikoista.
Nykysupersometwiiittiinsta aika vaatii, että suurimman osan artisteista täytyy olla esillä, olla mielenkiintoinen, kertoo erojensa tuskasta,sairauksistaan, karseista perheoloistaan, boikotoida delfiinien puolesta, kommentoida sutinoistaan, liikuttua ja avautua julkisesti, niiskuttaa teeveessä , pelata kimpassa pelejä, jne viihdyttää koko persoonallaan. Se on fiksua vaikka tottakai kaupallista ja taitavasti laskelmoitua. Silloin artisti on tavallaan framilla, olemassa, ihmiset kokee samastumista - ja ostaa musaa.
Pieni osa artisteja on joiden ei tarvitse tai jotka ei halua. Mutta todella todella pieni. Suurimmaksi osaksi esillä on hyvä olla myynnin/töiden takia.
Paljonko esim. Robin on avautunut perheestään ja suhteistaan? Asioihin voi toki ottaa kantaa ja kertoa itsestään, mutta ilman että kaiken täytyy olla kaikille avointa.
Robin on nuori. Jos alalla pysyy, ehtii vielä kaikenlaista julkkispyörityksessä paljastuksia, salarakkailta, pakolllisia gayspekulaatioita ellei esittele likkakavereitaan , yms ja pikkuböönareita----tulee diippiä matskua ja sitten onkin valmista kauraa vain märinää-sarjaan.
Anna Puu on niin helevetin nolo, että ihan itkettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luvassa jälleen kunnon märinää
Vain elämää: Hectorin klassikkokappale syntyi surutyöstä - luvassa taas melkoinen itkuilta!
toivottavasti näistä tulee joskus myöhemmin editoitu lähetys: vain laulut ilman märinää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.
Mun mielestä tuonne ohjelmaan ei juuri kannattaisi osallistua kuin noiden avautujien. Ihmisten uteliaisuus kun on niin suuri. Ne, jotka tuolla haluavat pitää yksityisasiansa yksityisinä, tuntuvat vaan leimautuvan ikävällä tavalla yleisön edessä. Ei artistin tehtävä ole mun mielestä missään nimessä pakko raottaa yksityisasioitaan. Se mitä haluaa kertoa, voi tulla ilmi jo lyriikoista.
Nykysupersometwiiittiinsta aika vaatii, että suurimman osan artisteista täytyy olla esillä, olla mielenkiintoinen, kertoo erojensa tuskasta,sairauksistaan, karseista perheoloistaan, boikotoida delfiinien puolesta, kommentoida sutinoistaan, liikuttua ja avautua julkisesti, niiskuttaa teeveessä , pelata kimpassa pelejä, jne viihdyttää koko persoonallaan. Se on fiksua vaikka tottakai kaupallista ja taitavasti laskelmoitua. Silloin artisti on tavallaan framilla, olemassa, ihmiset kokee samastumista - ja ostaa musaa.
Pieni osa artisteja on joiden ei tarvitse tai jotka ei halua. Mutta todella todella pieni. Suurimmaksi osaksi esillä on hyvä olla myynnin/töiden takia.
Paljonko esim. Robin on avautunut perheestään ja suhteistaan? Asioihin voi toki ottaa kantaa ja kertoa itsestään, mutta ilman että kaiken täytyy olla kaikille avointa.
Robin on nuori. Jos alalla pysyy, ehtii vielä kaikenlaista julkkispyörityksessä paljastuksia, salarakkailta, pakolllisia gayspekulaatioita ellei esittele likkakavereitaan , yms ja pikkuböönareita----tulee diippiä matskua ja sitten onkin valmista kauraa vain märinää-sarjaan.
Ehtii tai ei ehdi. Itsestähän tuo on kiinni, miten elämänsä elää. Otetaan esimerkiksi tosi pitkän muusikon ja esiintyvän taiteilijan uran tehnyt Reijo Taipale: paljonko on kirjoitettu tai kohuttu hänen tekemisistään? Onko sössinyt avioliittonsa, verotuksensa jne. kuten jotkut muut? On tullut hyvin toimeen tekemällä taiteilijan työtä ilman että on tarvinnut ainakaan sössimisiään vuodattaa medialle (sikäli kun jotain päivittelemisen arvoista on ollutkaan).
En ole perehtynyt MIkael Gabrielin elämäntarinaan, mutta jos nuoruus lähti sivuraiteille päihteiden käytön ja väärän kaveripiirin takia niin se on ihan oma valinta. Monelle muullekin on käynyt niin ja moni on sieltä tehnyt korjausliikkeen ja saanut asiansa kuntoon. Ilman tarvetta hehkuttaa tai nyyhkiä kohtaloaan siellä sun tuolla. Monen muunkin nuoren perhe-elämä on vähemmän ihanteellista eivätkä kaikki silti ala hengailla väärässä seurassa viinaa tai huumeita kiskoen.
Jos Elvis eläisi se varmaan raahattais märisemään tonne hounddogiaan.
Miksei Andy Mc Coyta kutsuta märinöihin.....ai jaa..no ei varmaan toimisi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö siinä formaatissa edelleen märistään.....?
Ap, ootkohan joku mun tuttu? :DD Systeri? Mä nimittäin keksin tuon vain märinää -nimen. Olen sen kyllä joskus täälläkin jossain kommentissa sanonut, kun otti niin päästä tämä koko märinä konsepti. Miten ihmiset ei näe miten laskelmoitua tuo on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D Mua niin huvittaa tää Vain Elämää ohjelma. Nytki tullu tänään mainoksia siitä ja voi v..ttu kun ollaan niin tunteellisia ja kaikki vuodattaa kyyneliä kerta toisensa perään.
Sanni itkee kun Kaija Koo laulaa sen v-ittu biisiä, sitten Kaija Koo alkaa itkemään kun Sanni itkee. Sitten ne halailee <3 Sitten itkee Sillanpää kun Cheekki laulaa jotain sen homppeli biisiä :D
J..umalauta mä en kestä tätä.. :D
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku laittaa lyhyen tiivistelmän tuon märinäohjelman tarkoituksesta?
En ole koskaan katsonut, mutta ihmetellyt lööppinäkyvyyttä kylläkin.
Joku ohjelma, jolla unohduksiin vaipumassa olevat muusikot yrittävät takaisin pinnalle, oletan.
Sama kuin kaikissa muissakin TosiTv ohjelmissa. Näyttää tunnereaktioita. Jonkun syyn varjolla. Esim. sivuosassa voilla joku mopon tai auton rassaus, kokkisontaa, tatuointisontaa, suhdesontaa jossa homot ja lesbot esittää deittailevia heteroita, ym. mutta koko shown tarkoitus on näyttää ihmisä erilaissa tunnetiloissa.
Nykyään monet ihmiset haluavat nähdä näitä tunteita ja sitä sitten tarjotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin itkemisestä tuli joku vetonaula 😒
Taisi tulla ennätys:
Sillanpää aloitti märinän vaikka ei ensimmäistäkään kappaletta kuultu, heti alkuminuuteilla.....
(iltalehdessä oikein artikkeli aiheesta)
Vierailija kirjoitti:
Ap, ootkohan joku mun tuttu? :DD Systeri?
Mä nimittäin keksin tuon vain märinää -nimen.
Aha.
Ehkä olen sinun "sielunsisko" sitten...
Ap
Cheekin itsekeskeinen ja omahyväinen monologi on tuon ohjelman "suola".
Ihan moisen taidonnäyteen takia katsottava.
Siitä pääsee itku meikäläiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä patoutumia noilla ihmisillä on, kun noin itkettää.
Niillä on se pelko että ellei itke, koko Suomi hylkää ja kuvauksissakin jää jo sosiaalisen paineen jalkoihin. Kyllä siinä sitten onneksi itku tulee. Kun ei tule itkemättä lasketuiksi musiikkiviihteen ydinjengiin. Muualla itkeminen on sallittu vain Jari Sillanpäälle, joka palkitaan jokaisesta itkusta otsikolla.
Ja taas BYHYHYYYY, että nuo jaksaa.
Nyt koko kansan samarialainen juhatapio tippa linssissä ja sanni nenänasaalilla vetää kelbääääät kelle väääääään...
Miksi ei voi vain esittää hyviä biisejä, ilman kiusallisia itku-halaus-hiljaisuus.............
Minusta on kiusallista katsoa kuinka artistit purkavat henkilökohtaisia traumojaan ja patoutumiaan julkisesti. Ne täytyy tehdä terapiassa tai yksityisesti lähipiirissä.
Katsoja voi tietty eläytyä tähän ja vollottaa mukana varsinkin kännissä ja kokea itsekin ah niin olonsa keventyvän omistakin ahdistuksistaan. Joten ohjelmalla on tarkoitus niille jotka ei muuten osaa käsitellä ongelmiaan.