lapsen/ lasten hynvointi eroperheissä

Jos 8vuotias on viikko-viikko ja kaksoset vaikkapa sen 4-4 niin kyllähän ne sisarukset näkee säännölisesti ja silti mammat jaksaa marmattaa..

Moni ei tunnu ajattelevan, että sille 8-vuotiaalle koululaiselle voi olla pelkästään hyvä ja rentouttava asia olla muutamia päiviä kuukaudessa isän luona ilman pienempiä sisaruksiaan. 

Vierailija kirjoitti:

15!

Ap kysyi mielipidettä että mitä muita asioita tulisi ottaa meidän mielestämme huomioon, eikä pyytäny saada suoranaisesti paskat vanhemmat ryöpötystä.

Jokainen perhe tehköön ihan itse päätöksen että miten lapsi/lapset on molempien luona ja se ei meille kuulu.

Teidän pennut ei ehkä kestäisi tätä mallia mutta muiden voi kestää, eikä me ei voida tietää että minkä luontosia ap:n pennut on.

Mä olen sitä mieltä että joko sun kaltaset mutsit vastustaa kirjojen jättöä isälle rahan takia tai sitten te vaan ajattelette olevanne jotenkin parempi vanhempi äitiyden nojalla.

Meillä poika on isällä kirjoilla päiväkodin vuoksi vaikka asutaankin samalla paikkakunnalla. Jos poika olis muuttanut mun mukana niin olis menny pk vaihtoon.

Otappa kuule itse vuoroviikoin reppu selkään jossa on tärkeimmät tavarat ja mene asumaan toiseen paikkaan. Sopudu siihen että molempiin koteihin voi milloin tahansa muuttaa uusia ihmisiä joista et välttämättä pidä ja niin että sinulla ei ole sananvaltaa asiaan. Tee tätä vuosikausia ja tule sitten kertomaan oliko kivaa. Lapset "sopeutuu" ja lasku maksetaan myöhemmin.

Olen myös sitä mieltä että jos kasvaa erilleen voi myös kasvaa takaisin yhteen!

Vierailija kirjoitti:

Jos 8vuotias on viikko-viikko ja kaksoset vaikkapa sen 4-4 niin kyllähän ne sisarukset näkee säännölisesti ja silti mammat jaksaa marmattaa..

Tän takii tällä palstalla ei kannata kysyy mistään mikä liittyy lapsiin ja etenkään ero lapsiin. Palstan supermammat hyökkää porukalla kimppuun jos joku uskaltaa olla eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15!

Ap kysyi mielipidettä että mitä muita asioita tulisi ottaa meidän mielestämme huomioon, eikä pyytäny saada suoranaisesti paskat vanhemmat ryöpötystä.

Jokainen perhe tehköön ihan itse päätöksen että miten lapsi/lapset on molempien luona ja se ei meille kuulu.

Teidän pennut ei ehkä kestäisi tätä mallia mutta muiden voi kestää, eikä me ei voida tietää että minkä luontosia ap:n pennut on.

Mä olen sitä mieltä että joko sun kaltaset mutsit vastustaa kirjojen jättöä isälle rahan takia tai sitten te vaan ajattelette olevanne jotenkin parempi vanhempi äitiyden nojalla.

Meillä poika on isällä kirjoilla päiväkodin vuoksi vaikka asutaankin samalla paikkakunnalla. Jos poika olis muuttanut mun mukana niin olis menny pk vaihtoon.

Otappa kuule itse vuoroviikoin reppu selkään jossa on tärkeimmät tavarat ja mene asumaan toiseen paikkaan. Sopudu siihen että molempiin koteihin voi milloin tahansa muuttaa uusia ihmisiä joista et välttämättä pidä ja niin että sinulla ei ole sananvaltaa asiaan. Tee tätä vuosikausia ja tule sitten kertomaan oliko kivaa. Lapset "sopeutuu" ja lasku maksetaan myöhemmin.

Olen myös sitä mieltä että jos kasvaa erilleen voi myös kasvaa takaisin yhteen!

Olet siis sitä mieltä, että lapselle on parempi tavata toista vanhempaansa (joka voi olla myös äiti) vain joka toinen viikonloppu sekä pari viikkoa lomalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15!

Ap kysyi mielipidettä että mitä muita asioita tulisi ottaa meidän mielestämme huomioon, eikä pyytäny saada suoranaisesti paskat vanhemmat ryöpötystä.

Jokainen perhe tehköön ihan itse päätöksen että miten lapsi/lapset on molempien luona ja se ei meille kuulu.

Teidän pennut ei ehkä kestäisi tätä mallia mutta muiden voi kestää, eikä me ei voida tietää että minkä luontosia ap:n pennut on.

Mä olen sitä mieltä että joko sun kaltaset mutsit vastustaa kirjojen jättöä isälle rahan takia tai sitten te vaan ajattelette olevanne jotenkin parempi vanhempi äitiyden nojalla.

Meillä poika on isällä kirjoilla päiväkodin vuoksi vaikka asutaankin samalla paikkakunnalla. Jos poika olis muuttanut mun mukana niin olis menny pk vaihtoon.

Otappa kuule itse vuoroviikoin reppu selkään jossa on tärkeimmät tavarat ja mene asumaan toiseen paikkaan. Sopudu siihen että molempiin koteihin voi milloin tahansa muuttaa uusia ihmisiä joista et välttämättä pidä ja niin että sinulla ei ole sananvaltaa asiaan. Tee tätä vuosikausia ja tule sitten kertomaan oliko kivaa. Lapset "sopeutuu" ja lasku maksetaan myöhemmin.

Olen myös sitä mieltä että jos kasvaa erilleen voi myös kasvaa takaisin yhteen!

Minä kuule arvon akka olen erolapsi ja kaskummaa ei musta kouluampujaa tullu! Ja oli kivaa kun oli omat tekemiset molempien vanhempien kanssa, oli reissuja ja muista arvokkaita kahden keskeisiä hetkiä. Tosin en ollut tuolla viikko-viikko systeemillä vaan noin 1 viikon kuukaudesta isän kanssa ja kesäsin olin jopa toista kuukautta putkeen isäni luona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15!

Ap kysyi mielipidettä että mitä muita asioita tulisi ottaa meidän mielestämme huomioon, eikä pyytäny saada suoranaisesti paskat vanhemmat ryöpötystä.

Jokainen perhe tehköön ihan itse päätöksen että miten lapsi/lapset on molempien luona ja se ei meille kuulu.

Teidän pennut ei ehkä kestäisi tätä mallia mutta muiden voi kestää, eikä me ei voida tietää että minkä luontosia ap:n pennut on.

Mä olen sitä mieltä että joko sun kaltaset mutsit vastustaa kirjojen jättöä isälle rahan takia tai sitten te vaan ajattelette olevanne jotenkin parempi vanhempi äitiyden nojalla.

Meillä poika on isällä kirjoilla päiväkodin vuoksi vaikka asutaankin samalla paikkakunnalla. Jos poika olis muuttanut mun mukana niin olis menny pk vaihtoon.

Otappa kuule itse vuoroviikoin reppu selkään jossa on tärkeimmät tavarat ja mene asumaan toiseen paikkaan. Sopudu siihen että molempiin koteihin voi milloin tahansa muuttaa uusia ihmisiä joista et välttämättä pidä ja niin että sinulla ei ole sananvaltaa asiaan. Tee tätä vuosikausia ja tule sitten kertomaan oliko kivaa. Lapset "sopeutuu" ja lasku maksetaan myöhemmin.

Olen myös sitä mieltä että jos kasvaa erilleen voi myös kasvaa takaisin yhteen!

Olet siis sitä mieltä, että lapselle on parempi tavata toista vanhempaansa (joka voi olla myös äiti) vain joka toinen viikonloppu sekä pari viikkoa lomalla?

Ei vaan tää kotka on vissiin sitä mieltä että me kaikki erotut vanhemmat ollaan syntisiä ja kasvatetaan eroamalla meidän lapsista jotain luonnonoikkuja. Jos joku kykenee todistamaan suoralta kädeltä että joku sekopää on tehny massamurhan sen perusteella että vanhemmat vuorotteli viikko-viikolla tämän sekopään hoitoa niin lupaan että oman lapseni isä ei näe tyttöä enään koskaan tai korkeintaan kaksi viikonloppua kuukaudessa! Ja mikäli tyttö sitten vanhempana alkaa käyttäytyä huoramaisesti miesten kanssa niin voin syyttää tästä isää koska ei ollut tarpeeksi elämässä mukana ja antanut tätä miehen roolimallia. Kun en voi itselleni uutta miestä koskas hommata, koska se olisi pahapahapaha tyttöä kohtaan.

En ees uskalla aatella et millaisia lapsia tällä jollain on kun selkeesti joko estää omia lapsia näkemästä isäänsä tarpeeksi tai sitten elää jossain pilvilinnoissa ja kuvittelee että lapsille on parasta asuu yhdessä oli vanhempien välit mitkä tahansa.

Mä tiedän yhen likan joka sekos totaalisesti esi teiniässä, alko ryyppää ja olemaan itsetuhoinen. Tätä ongelmaa puitiin kaikenmaailman terapioissa sun muissa ja lopulta taustalta paljastu syyks surkeet kotiolot. Vanhemmat oli ite aiheuttanu tän koska jatkoivat yhdessä lapsen takia. Nopeesti vanhemmat eros ja tyttö alko toipumaan oireiluistaan. Sen sijaan en oo koskaan kuullu et eroperheen lapset oireilis tällein sen takia et molemmat vanhemmat hoitanu säännöllisesti.

Meillä erosta päätin minä, miehen pitkällisen sikailun jälkeen, muutin maata ja otin lapset (3-, ja 4-vuotiaat tytöt) mukaani. Isänsä soittelee muutaman päivän välein videopuheluita ja pyrkii käymään joka viikko katsomassa heitä, vähemmän nyt kun on alkanut tajuta, ettei sänkyyni ole enää asiaa...

Eniten surettaa lasten isän menetys. Kunhan mies lopettaa yrittämästä minua takaisin, häntä tuskin näkyy tai kuuluu enää. Mielessä käy välillä, että jos olisin kunnon äiti, päästäisin miehen välillä makuuhuoneeseeni, jolloin lapsilla säilyisi edes jonkinlainen isä elämässään...

Lapset ovat sopeutuneet ihmeellisen hyvin, vaikka tunnen hyvin erolapsilla tehdyt psykologiset tutkimukset ja itseäni asia ahdistaakin. En aio aloittaa toista suhdetta ennen kuin lapset ovat muuttaneet kotoa; heillä on enää yksi vanhempi ja heidän elämässään on ollut tarpeeksi muutoksia yhdelle lapsuudelle. 

Totta kai mielessä käy vähän väliä, että oliko ero oikeasti oikea ratkaisu? Siedin miehen temppuja aika pitkään ennen kuin mitta tuli täyteen. Mitta tuli täyteen oikeastaan vasta, kun miehen temppuilu vaikutti lapsiin. 

Vaikka asuisimme samassa maassa, vuoroasuminen ei mielestäni olisi oikea ratkaisu näin pienille. Paras vaihtoehto olisi mielestäni se, että mies kävisi katsomassa lapsia vaikka joka vkl, veisi vaikka pelaamaan pallolla ulos, juttelemaan... Olisi läsnä. Meidän tapauksessamme lähihuoltajuus (ja yksinhuoltajuus) oli selkeää, mutta pienten lasten ollessa kyseessä en koe mielekkääksi reissuttaa pientä lasta kun asian voi hoitaa toisellakin tavalla. Toki, toinen vanhempi ottaa osumaa, reilua se ei ole. Mutta lapsen parhaaksi. Ei se, että ei saa asua lapsen kanssa yhtä paljon kuin toinen tarkoita etääntymistä. Yhteydessä voi olla muutenkin. Vaikka facetimella joka ilta kertoa iltasadun ja kuunnella kuulumiset.

Kerron omista kokemuksista. Meidän lapset oli 3 ja 5 kun erosimme. Ensimmäisen vuoden vanhemmat vaihtoi kotia. Meillä oli kalustettu vuokra-asunto (vuoden vaihdossa olevan opiskelijan) tuon ajan oman kotimme lisäksi. Vaihdoimme 3-4 päivän välein. Vuoden jälkeen sitten minä jäin kotiimme ja lasten isä hankki oman asunnon. Aluksi lapset vaihtoi kotia 3-4 päivän välein, mutta aika nopeasti (parin kuukauden päästä) siirryimme viikko-viikkosysteemiin. Lapset ovat nyt 6 ja 8 ja vuoroviikoin mennään. Molemmat kodit on lähekkäin (n. 1,5 km) ja isompi jo siirtyy väliä välillä itsenäisesti (siis tyyliin käy moikkaamassa toista vaikka iltapäiväkerhon jälkeen tms.) Lisäksi meillä joustetaan puolin ja toisin; välillä toinen tulee katsomaan lasten perään niin että toinen pääsee salille tai jos toisella on vaikkapa migreeni niin toinen ottaa lapset siksi aikaa. Eli ei lasketa niin minuutin päälle että mikä on kenenkin viikko. Molemmat olemme tahoillamme uudessa parisuhteessa, mutta molemmilla on myös sama periaate, että niin kauan kuin lapset asuvat kotona, niin saman katon alle ei uutta kumppania tule. Kyllä tässä on niin lapsijohtoisesti yritetty mennä kuin mahdollista. Kaikkein mieluiten olisin antanut lapsilleni ehjän ydinperheen, mutta kun se ei ollut mahdollista niin kyllä mä yritän nyt kaikkeni tehdä, että heillä olisi niin hyvä olla kuin tässä tilanteessa on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Miun laps jäi isälle kirjoille taloudellisista syistä. Molemmat ollaan työssä käyviä mut miun palkka tonnin verta parempi. Ilman tätä meitin ratkaisua isä olisi joutunut taloudelliseen ahdinkoon ilman elatusmaksujakin.

Täst mie varmaan saan paljon kuraa niskaan kaikilta mut meitin lapsella on nyt kaksi hyvää stressitöntä kotia.

Tästä suunnalta ei ainakaan tuu kuraa niskaan! Mun ex myös muutti lasten kanssa pois yhteisestä kodistamme jotta sai asumistuen. Lapset on silti enemmän minun luonani ja lapsilisät isä tilittää minulle omasta tahdostaan. Elatusmaksua en maksa.

Ensiviikolla meillä on uus aika lv:n luokse jolloin lasten kirjat siirretään takaisin minun luokse, sillä isä sai työn jonka palkalla ei tarvitse kitkutella Kelan tukien varassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos 8vuotias on viikko-viikko ja kaksoset vaikkapa sen 4-4 niin kyllähän ne sisarukset näkee säännölisesti ja silti mammat jaksaa marmattaa..

No näin juuri. Eihän tuossa ole kuin muutama päivä viikossa sisaruksille erossa. Voi hyvinkin olla paras ei-täydellisistä ratkaisuista.

Tuosta, että lapset asuu vanhassa kämpässä ja vanhemmat muuttaa: saattaa kuulostaa hyvältä, mutta käsittääkseni lapset kokevat tässä usein, että koti on vain lasten, jossa aikuiset kyläilevät, ja että kukaan ei ota kodists (/heistä) aikuisen vastuuta. Toki vuoroasumisessa (ja muutenkin) vanhempien pitäisi ehdottomasti asua lähellä toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miun laps jäi isälle kirjoille taloudellisista syistä. Molemmat ollaan työssä käyviä mut miun palkka tonnin verta parempi. Ilman tätä meitin ratkaisua isä olisi joutunut taloudelliseen ahdinkoon ilman elatusmaksujakin.

Täst mie varmaan saan paljon kuraa niskaan kaikilta mut meitin lapsella on nyt kaksi hyvää stressitöntä kotia.

Tästä suunnalta ei ainakaan tuu kuraa niskaan! Mun ex myös muutti lasten kanssa pois yhteisestä kodistamme jotta sai asumistuen. Lapset on silti enemmän minun luonani ja lapsilisät isä tilittää minulle omasta tahdostaan. Elatusmaksua en maksa.

Ensiviikolla meillä on uus aika lv:n luokse jolloin lasten kirjat siirretään takaisin minun luokse, sillä isä sai työn jonka palkalla ei tarvitse kitkutella Kelan tukien varassa.

Jos on luotto niin 👍

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tunnu ajattelevan, että sille 8-vuotiaalle koululaiselle voi olla pelkästään hyvä ja rentouttava asia olla muutamia päiviä kuukaudessa isän luona ilman pienempiä sisaruksiaan. 

Minusta ei puhuta enää muutamasta päivästä kuukaudesta vaan useammasta muutaman päivän pätkästä. 

En tiedä teistä, mutta meillä lapset ovat todella läheisiä. 8v leikkii esim. oman pikkuveljensä 4v kanssa jokainen päivä. Isompi lukee pienemmälle, pelaavat jalkapalloa, painivat, antavat joka ilta hyvän yön halaukset ja suukot ja joskus nukkuvatkin vierekkäin jne. Olen ihan varma, että oma isompi lapseni haluaisi eron tullen pienemmät sisarukset lähelleen. 

Ero on hirveän suuri stressi lapselle. Silloin sitä takertuu ja samastuu niihin kaikkein läheisimpiin, jotka vielä jäävät jatkuvasti siihen vierelle ja jotka kokevat saman tuskan kuin itsekin eli sisaruksiin. Ymmärrän laatuajan merkityksen kyllä, mutta sitä voi järjestää niin monella muullakin tavalla.

 Itse pyrkisin erossa säilyttämään noin pienillä vain yhden pääsääntöisen kodin, minkä lisäksi etävanhempi näkisi mahdollisimman paljon lapsia. Jos teillä ei eroon liity minkäänlaista riitaa, luulisi olevan helppoa järjestää hyvin joustavasti etävänhemman rooli lasten elämässä. Esim. joka toinen viikonloppu to-su ja lisäksi useita arki-iltoja ja  harrastuksiin kuskaamisia ym. lisäksi. Kun kaikki lapset olisivat kouluikäisiä, voisi siirtyä viikko-viikkosysteemin. Itse tosin odottaisin, että ekaluokka olisi ohi, koska se on jo itsessään usein hyvin raskas vuosi lapselle