Lue keskustelun säännöt.
Kuinka normaalia on, että masentunut hakee jatkuvasti huomiota sairaudellaan?
27.09.2016 |
Onko yleistäkin, että masentunut ihminen hakee jatkuvasti huomiota sairaudellaan, esim. puhuu kovaan ääneen vaikka ravintolassa masennuksestaan ja lääkkeistään ja lääkkeiden yliannostuksestaan? Siis lähes vaikuttaa siltä, että haluaa kaikkien ympärillä kuulevan kaiken. Kääntää myös keskustelut aina omaan sairauteensa ja oireisiinsa ja ongelmiinsa. Päivittää usein myös sosiaaliseen mediaan oireitaan ja masisteluaan. Kaikessa kanssakäymisessä siis vaikuttaa hakevan koko ajan huomiota itseensä ja tuntuu kuvittelevan olevansa jotenkin erityinen ongelmiensa takia. Onko tällainen normaalia masentuneelle ihmiselle?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Jos hakee läheisiltä jakuvasti huomiota masennuksen takia niin kyseessä voi olla jo persoonaan vaikuttava depressio joka on tehnyt jo ihmisestä epävakaan tai jopa narsistisen. Epävakaan ihmisen voi pelastaa, narsistista harvoin, se onkin sitten duuni erottaa kumpaa läheinen on. Itse olen ollut epävakaa mutta nyt taas normaalissa elämässä kiinni kiitos mieheni joka minua auttoi jaksamaan. Tollanen yleinen huomionhaku viittaa jo tosi pitkälle meneesee narsistiseen persoonallisuus häiriöön, no can do tollasen ihmisen kanssa, jätä rauhaan.
Täh, eikä viittaa. Paranemisprosessiin kuuluu! Moni alkaa puhua asiasta vasta kun on paranemaan päin, käy terapiassa jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni tuli tuollainen "kaveri" ala-ja yläasteella.
Puhui todella kovaan ääneen kuinka ikävää on ja sitten voivotteli sitä miten ihmiset eivät tykkää hänestä ja miten häntä piikitellään. Myös esimerkiksi uhkaili miten aikoo tappaa itsensä jos hänen vanhempansa eivät osta hänelle jättitrampoliinia. Nykyään on ties kuinka ongelmaa ja persoonaa. Jälkeen päin kun ajattelee niin oli kyllä todella selvästi narsistinen, vaikkei tätä maallikkona oikein voikaan "diagnosoida".
Olisinpa osannut jättää tuon kaverin arvoonsa, itse en löytänyt muita kavereita tai itseäni ennen lukiota.