Väittelyssä hävinneen suuttuminen

Kyllä, se joka suuttuu on on periaatteessa hävinnyt. Itse alan aina huomauttamaan vastustajan sanavirheitä jos olen häviöllä, se toimii aina.

Joku vegaani hävisi juuri väittelyn, sillä tuo sensuroitiin.

"Olen vegaani" - ilmoittajalle vastaaminen

Kannattaa sanoa "Ajan Mersulla".

Molempien ryhmien käytöksessä on nähtävissä saman tyyppistä fanaattisuutta.

Ei täällä oikein voi väitellä kun ei tiedä kuka kulloinkin vastaa. 

Jos haluatte väitellä niin menkää palstalle missä pitää olla nimimerkit. Siinä laittaa itseään likoon ihan eri lailla.

Aloittaja on niin tyhmä ettei hänelle tarvitse mitään perustella.

Hoh hoijakkaa. Muhahhaa, nauran itseni tärviölle.

Äly hoi älä jätä!

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on niin tyhmä ettei hänelle tarvitse mitään perustella.

Hoh hoijakkaa. Muhahhaa, nauran itseni tärviölle.

Äly hoi älä jätä!

Tuo on osoitus väittelyssä häviämisestä.

Ei keskustelussa kukaan "häviä". Siinä vaan kaikkien ymmärrys ja keskustelutaidot lisääntyy ja kaikki voittavat. 

Vierailija kirjoitti:

Ei keskustelussa kukaan "häviä". Siinä vaan kaikkien ymmärrys ja keskustelutaidot lisääntyy ja kaikki voittavat. 

Ei ole noin jos kaikki sensuroidaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se joka suuttuu on on periaatteessa hävinnyt. Itse alan aina huomauttamaan vastustajan sanavirheitä jos olen häviöllä, se toimii aina.

Tuohan tarkoittaa vain että argumenttisi loppuivat, joten olet hävinnyt väittelyn.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se joka suuttuu on on periaatteessa hävinnyt. Itse alan aina huomauttamaan vastustajan sanavirheitä jos olen häviöllä, se toimii aina.

Toimii mihin? Huonommuudentunteeseen?

Ei itseään tarvitse tuntoa huonoksi, jos on väärässä. Tämän jos ihmiset ymmärtäisivät, niin keskustelut olisivat paljon armollisempia, kun ei tule tarvetta mollata ja ivata muita todistakseen jotain itselleen (tai kenelle lie).

Vierailija kirjoitti:

Ei keskustelussa kukaan "häviä". Siinä vaan kaikkien ymmärrys ja keskustelutaidot lisääntyy ja kaikki voittavat. 

Toi olis kai se ihanne. Mutta valitettavasti usein ei käytäntö. Keskustelusta lähdetään joko tyytyväisinä siitä, että on saanut sanoa sanottavansa, tai kettuuntuneita siitä, että omat sanottavat on tuomittu. Usein ei kiinnosta, mitä joku toinen on kertonut uutta, vaan se miten omiin juttuihin on suhtauduttu. Tuolla tavalla ei oikein voita mitään.

Itse koen oman "kehittymisen" kannalta joskus helpommaksi vain seurata keskusteluja sivusta, koska silloin voi huomioida kaikki näkökannat, kun ei mene itse puolustuskannalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keskustelussa kukaan "häviä". Siinä vaan kaikkien ymmärrys ja keskustelutaidot lisääntyy ja kaikki voittavat. 

Toi olis kai se ihanne. Mutta valitettavasti usein ei käytäntö. Keskustelusta lähdetään joko tyytyväisinä siitä, että on saanut sanoa sanottavansa, tai kettuuntuneita siitä, että omat sanottavat on tuomittu. Usein ei kiinnosta, mitä joku toinen on kertonut uutta, vaan se miten omiin juttuihin on suhtauduttu. Tuolla tavalla ei oikein voita mitään.

Itse koen oman "kehittymisen" kannalta joskus helpommaksi vain seurata keskusteluja sivusta, koska silloin voi huomioida kaikki näkökannat, kun ei mene itse puolustuskannalle.

Asian ytimessä. Kumpaan panostaisi; siihen että tulee ymmärretyksi vai siihen että ymmärtää itse mitä muut sanoo? Yleensä meitä kiinnostaa enemmän tulla itse ymmärretyksi.