Imetitkö vai annoitko pullosta maitoa lapsellesi?

Molempia. 6kk iässä korvasin lisämaidon pikkuhiljaa kiinteillä. Imetän edelleen, 1v4kk taaperoa. Kova homma oli kyllä ettei alkanut suosimaan pulloa ja raivareita oli toki välillä. Pulloruokittiin tahdistetusti ja hitailla tuttiosilla, muuten ois loppunut imetys aika lyhyeen varmastikin meillä.

Vierailija kirjoitti:

Imetän. En siksi, että se olisi helppoa. Se on työlästä ja sitoo minut vauvaan. Mutta imettäminen on oikein. Vauva tarvitsee äidinmaitoa, ja sen kautta saamiaan vasta-aineita ja muita terveydelle tärkeitä tekijöitä. Ensimmäistäni täysimetin 6kk ja korvikemaitoa annoin vasta 1,5 iässä. Toista vauvaani aion imettää yhtä pitkään. Korviketta ei tulisi antaa ennen vuoden ikää, ellei ole ihan pakko.

Ohis, 1,5v:lle korviketta eikä lehmistä?

Esikoista imetin kaksi kuukautta. Koko imetysaika oli hirveää, vauva ei saanut otetta edes rintakumin avulla ja mulla meinasi mennä kuppi totaalisen nurin kyn vauva vain huusi saamatta otetta. Elämään tuli taas värit kun siirryttiin kokonaan korvikkeeseen. Kamala taistelu oli ohi ja sekä vauva että minä vauva oltiin tyytyväisiä.

Kuopusta imetin 5kk ja tunsin jopa jonkinasteista haikeutta kun imetys piti lopettaa lääkitykseni takia. Kuopus sai heti hyvän otteen ja söi hyvin.

Terveitä korvikevauvoja :)

Pullovauva. Sain synnäriltä katetroinnin yhteydessä infektion ja hevoskuurin antibiootteja. Kuurin aikana maito piti lypsää ja heittää pois, tuotanto hiipui nopeaan pumpun kanssa eikä palannut.

Muuten terve teini, mutta ei tykkää pizzasta.

Ei lapsi ole korvikelapsi jos on edes vähän aikaa saanut tissimaitoa. Turhaan kutsutte lapsianne halventavalla nimityksellä. Ja terveyshyödyt saa lyhenmälläkin imetyksellä. Lapselle suurempi haitta on aikainen päiväkotiin meneminen kuin korvike.

Mulla esikoinen oli vuoden ja 3kk kun ensimmäisen kerran nousi kuume. Siihen asti terve kuin pukki.Nukkui yöt heräämättä siitä asti kun alkoi saada kiinteää 3kk ikäisenä. Sama kaksosilla. Ekan vuoden täysin terveinä. Ei koliikkiakaan kellään koskaan.

Mä en ymmärrä miksi isoillekin vauvoille annetaan yöllä maitoa. Hirveä riesa.

Kuka niitä pulloja muka keittelee/pesee öisin?Huomaa, ettei asiaa päivittelevillä ole omakohtaista kokemusta pulloruokinnasta.

Maidon lämmittäminen: vauva syö korvikkeen huoneenlämpöisenä eli esimerkiksi öisin vaan korviketetra auki, maito pulloon ja ylijäänyt maito aamulla roskiin. Ei tarvitse siis nostaa persettä sen enempää kuin imettäväkään. Meillä vielä vauva on nukkunut täydet yöt jo 4kk ikäisestä lähtien eli todella harvoin tätäkään täytyy enää tehdä öisin.

Pullojen "keittäminen": ensimmäiset 4kk käytin phillipsin sterilointilaitetta, mutta lopetin sen heti, kun vauva alkoi syömään kiinteitä, jolloin pulloja ei tarvinnut enää steriloida. Se sterilointilaite oli todella näppärä käyttää ja suosittelen lämpimästi muillekin pulloruokkijoille.

Pullojen pesu: niin kuin joku jo edellä totesi pulloja ei välttämättä tarvitse kuin yhden tai pari hassua ja päivällä syötön jälkeen pullo on nopea huuhdella kylmällä vedellä, lorauttaa siihen astianpesuainetta ja huuhdella lämpimällä vedellä. Pienempänä vauva söi kahdeksan kertaa päivässä, nykyään lähempänä vuotta enää neljä kertaa päivässä, joten pulloja ei tule enää hirveästi pestyä. Olen joskus jopa vain huuhdellut ne vedellä ja pessyt vain illalla. Vauva on siirtynyt jo syömään maitonsa pöydän ääressä nokkamukista.

Imetyksestä: olisin halunnut imettää enemmän kuin mitään, mutta se epäonnistui ja syitä oli monia, esimerkiksi temperamenttinen vauva, joka huusi joka syöttöyrityksen aikana pää punaisena, eikä ollut yhtään yhteistyökykyinen edes yrittämään. Toinen syy on myös mun todella matalat rinnanpäät, joten vauva ei saanut otetta koko rinnasta, vaikka kuinka harjoteltiin ja edes rintakumi ei auttanut. Kumin kanssa säätäminen vielä ahdisti, kun se ei pysynyt millään rinnassa kiinni. Kolmantena syynä pidän sitä, että jäin ikään kuin asian kanssa yksin. En koe saaneeni tarpeeksi apua synnärillä, enkä neuvolasta kotiutumisen jälkeen. Myöskään läheisillä ei ollut antaa neuvoja, miten saisin vauvan rinnalle. No nyt tiedän, että on olemassa imetyksen tukiryhmä, mutta silloin vauvan synnyttyä oli todella vähän tietoa imetyksestä tai siihen liittyvästä tuesta ylipäätään.

Vaikka en ikinä päässyt kokemaan imetyksen ihanuutta, maitoa minulta tuli niin paljon, kun halusin. Annoin vauvalle puoli vuotta äidinmaitoa pullosta ja sinnikkäästi pumppasin ja lypsin sitä useita kertoja päivässä (jopa öisin).

Koin imetyksen epäonnistumisen todella raskaasti ja uskon, että se oli yksi tekijä siihen, että sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Maidon pumppaaminen on todella raskasta ja kun siihen päälle lisää vielä syyllisyyden, epäonnistumisen, häpeän, surun ja pettymyksen tunteet, en yhtään ihmettele, että kävi niin kuin kävi.

Olen nyt toipumassa masennuksesta ja kohta vauvavuosi on jo takanapäin, mutta imetys on silti vielä todella arka asia. Uskon, että psykologilla käynti ja aika tekee lopulta tehtävänsä, mutta vielä tällä hetkellä en kovin mielelläni keskustele koko imetyksestä kenenkään kanssa, enkä halua nähdä muiden imettävän. Haluaisin joskus toisen lapsen, mutta pelkään epäonnistuvani hänenkin kanssaan. No aika näyttää.

Laakson Lilja kirjoitti:

Kahvia kiitos kirjoitti:

Kaksosten imetys olisi kyllä varmasti niin raskasta, että en yhtään ihmettele, jos mielummin kääntyy tuttipullon puoleen! Varsinkin tuo yösyöttäminen, itselle on niin helppo tämä yksi lapsi ottaa vaan viereen ja yleensä nukahtaa itsekin siihen. (Sängyssä vaan pitää olla laidat)

Minä kyllä keitän tuttipullot noin joka toinen tai kolmas päivä. Ei oo hirveen iso homma, samalla kun laittaa ruokaa niin pistää yhden kattilan enemmän vettä kiehumaan. 🙆 Ja huuhtelen käytön jälkeen kylmällä vedellä (maitoproteiini irtoaa näin parhaiten) ja sen jälkeen pesen (kuumalla vedellä) pulloharjalla ja tiskiaineella. Tietysti, kun en käytä niitä pulloja kuin kerran päivässä niin jaksaa tehdä näin!

Meillä lapset söi neljä kertaa päivässä, jopa minä jaksoin joka kerta pesaista ne kaksi pulloa, ei mitään järkeä kerätä tiskipöydälle 8 pulloa päivässä.

Juu, näin minäkin siis teen. Luin/ymmärsin vaan varmaan väärin aikaisemmasta kirjoituksestasi!

Äitineiti kirjoitti:

Kuka niitä pulloja muka keittelee/pesee öisin?Huomaa, ettei asiaa päivittelevillä ole omakohtaista kokemusta pulloruokinnasta.

Maidon lämmittäminen: vauva syö korvikkeen huoneenlämpöisenä eli esimerkiksi öisin vaan korviketetra auki, maito pulloon ja ylijäänyt maito aamulla roskiin. Ei tarvitse siis nostaa persettä sen enempää kuin imettäväkään. Meillä vielä vauva on nukkunut täydet yöt jo 4kk ikäisestä lähtien eli todella harvoin tätäkään täytyy enää tehdä öisin.

Pullojen "keittäminen": ensimmäiset 4kk käytin phillipsin sterilointilaitetta, mutta lopetin sen heti, kun vauva alkoi syömään kiinteitä, jolloin pulloja ei tarvinnut enää steriloida. Se sterilointilaite oli todella näppärä käyttää ja suosittelen lämpimästi muillekin pulloruokkijoille.

Pullojen pesu: niin kuin joku jo edellä totesi pulloja ei välttämättä tarvitse kuin yhden tai pari hassua ja päivällä syötön jälkeen pullo on nopea huuhdella kylmällä vedellä, lorauttaa siihen astianpesuainetta ja huuhdella lämpimällä vedellä. Pienempänä vauva söi kahdeksan kertaa päivässä, nykyään lähempänä vuotta enää neljä kertaa päivässä, joten pulloja ei tule enää hirveästi pestyä. Olen joskus jopa vain huuhdellut ne vedellä ja pessyt vain illalla. Vauva on siirtynyt jo syömään maitonsa pöydän ääressä nokkamukista.

Imetyksestä: olisin halunnut imettää enemmän kuin mitään, mutta se epäonnistui ja syitä oli monia, esimerkiksi temperamenttinen vauva, joka huusi joka syöttöyrityksen aikana pää punaisena, eikä ollut yhtään yhteistyökykyinen edes yrittämään. Toinen syy on myös mun todella matalat rinnanpäät, joten vauva ei saanut otetta koko rinnasta, vaikka kuinka harjoteltiin ja edes rintakumi ei auttanut. Kumin kanssa säätäminen vielä ahdisti, kun se ei pysynyt millään rinnassa kiinni. Kolmantena syynä pidän sitä, että jäin ikään kuin asian kanssa yksin. En koe saaneeni tarpeeksi apua synnärillä, enkä neuvolasta kotiutumisen jälkeen. Myöskään läheisillä ei ollut antaa neuvoja, miten saisin vauvan rinnalle. No nyt tiedän, että on olemassa imetyksen tukiryhmä, mutta silloin vauvan synnyttyä oli todella vähän tietoa imetyksestä tai siihen liittyvästä tuesta ylipäätään.

Vaikka en ikinä päässyt kokemaan imetyksen ihanuutta, maitoa minulta tuli niin paljon, kun halusin. Annoin vauvalle puoli vuotta äidinmaitoa pullosta ja sinnikkäästi pumppasin ja lypsin sitä useita kertoja päivässä (jopa öisin).

Koin imetyksen epäonnistumisen todella raskaasti ja uskon, että se oli yksi tekijä siihen, että sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Maidon pumppaaminen on todella raskasta ja kun siihen päälle lisää vielä syyllisyyden, epäonnistumisen, häpeän, surun ja pettymyksen tunteet, en yhtään ihmettele, että kävi niin kuin kävi.

Olen nyt toipumassa masennuksesta ja kohta vauvavuosi on jo takanapäin, mutta imetys on silti vielä todella arka asia. Uskon, että psykologilla käynti ja aika tekee lopulta tehtävänsä, mutta vielä tällä hetkellä en kovin mielelläni keskustele koko imetyksestä kenenkään kanssa, enkä halua nähdä muiden imettävän. Haluaisin joskus toisen lapsen, mutta pelkään epäonnistuvani hänenkin kanssaan. No aika näyttää.

Joo, monet tekee pulloruokinnasta(kin) itse turhan vaikeaa, pulloja hommataan kymmeniä ja niitä keitellään ja steriloidaan sitten hulluna... Kun oikeasti se yks pullo per lapsi riittää ja sen yhden pullon pesaisee aika nopeasti. Nuo sterilointikoneetkin on ihan turhuutta, kun eivät edes keskolassa sanoneet että pitäisi steriloida/keittää. 

Jos lapsi syö 8 kertaa päivässä, niin se on kyllä tosi usein kun ajattelee että nukkuuhan se vähintään 6h yöllä syömättäkin. Mun lapset on syöneet vain 4 kertaa päivässä, eikä useemmin olis kyllä mitenkään ehtinytkään, aamulla, päivällä, iltapäivällä ja illalla ennen nukkumaanmenoa.

Kahvia kiitos kirjoitti:

Käyttäjä2677 kirjoitti:

Kahvia kiitos kirjoitti:

Jos imetät, miksi? Kuinka pitkään imetit/aiot imettää?

Jos et imetä, miksi?

Itse imetän, vauva 10 kk. Annan kyllä illalla Nannia pullosta vähän auttamaan yöunia.

Imetän siksi, koska on niin helppoa, kun aina on ruoka mukana ja ei tarvitse lämmitellä maitoa/pestä pulloa koko ajan.

Mulla oli vauva korvikkeella 5 viikon ikäisestä, enkä kyllä lämmitellyt maitoa kuin 2 kk ikään. Sen jälkeen huoneenlämpöisenä, isompana jääkaappikylmänäkin. Ruoka kulki aivan yhtä hyvin mukana korviketetroissa kuin se olisi kulkenut tisseissäkin. Bonuksena se, että tissit ei vuotaneet pitkin paitoja ja ei tarvinnut takertuvia liivinsuojia käyttää. Pullojakaan ei tarvinnut pestä, kun oli käytössä kertakäyttötuttipullo.

Ei tarvinnut yöuniakaan autella, kun rupesi parin kuukauden ikäisestä nukkumaan yönsä heräämättä kertaakaan. Nukkui kellon ympäri, joskus pitempäänkin.

Ai, en ole koskaan kuullutkaan kertakäyttötuttipullosta! ..mutta eikö se ole aika rahan/luonnon haaskausta. Ainakin mitä äkkiä googletin niin ne on ihan muovipusseja? Anteeksi tyhmyyteni, en ole perehtynyt asiaan kunnolla 😳 Onhan ne tuttipullotkin kyllä muovia, että sikäli, mikäs minä olen sanomaan. Ja luulin kyllä, että maito pitää aina lämmittää joten kiitos, voinkin tästä lähtien tarjota sen iltamaidon huoneenlämpöisenä! 😊

On siis pullon runko, jossa ei ole pohjaa, ja siihen sisälle kiinnitetään parin desin vetoinen muovipussi, joka kiinnitetään pullon suuhun kuminauhalla. Normaali tuttipullon tutti siihen. Ei ne pussit paljoa maksaneet. Ja niin pieni pussi ei nyt paljon luontoa tuhoa, välttyy pullonpesulta (kuluttaahan sekin energiaa kun saa veden kanssa lotrata), Vauvan vatsaan mene pussista ilmaa kuten tavallisesta tuttipullosta juodessa, ja mahavaivat onvat sen myötä vähäisempiä.

http://www.huuto.net/kohteet/ainu-kertakayttotuttipullo/419651385

Siis: Vauvan vatsaan EI mene pussista ilmaa kuten tavallisesta tuttipullosta juodessa, ja mahavaivat onvat sen myötä vähäisempiä.

Esikoista imetin n 3kk. Tuntui hankalalta ja "liian sitovaa". Kukaan ei tsempannut jatkamaan, mikä sinänsä ihan hyvä, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut ehkä kiva että joku olisi tsempannut.

Kakkosta imetin n 2 viikkoa, sama homma, hankalaa, luovutin.

Kolmatta imetin 6kk. Se oli tavoitteenikin. Puhuin neuvolassa etukäteen että tsemppaisivat. Mutta ei tarvinnutkaan, sujui hyvin! Olin todella iloinen tästä. Mutta ihan normaaleja, hyvinvoivia ovat kaikki lapset olleet ja ovat edelleen.

Imetin.

Kumpikin oli pelkällä äidinmaidolla eli täysimetyksellä 6kk3vkoa, sen jälk aloitettiin kiinteät bataatilla. Äm oli ainoa maito 1v1kk ikään saakka ja sen jälk luomumaito kaverina. Esikoinen vierottautui ollessaan 1v5kk (olin tuolloin rv35) ja kuopus kun oli 1v9kk.

Imetin, koska niin biologia on (useimmiten) tarkoittanut. Se oli helppoa ja vaivatonta, ruoka oli aina mukana. 1x oli kunnon rintatulehdus ja toki joitakin rintaraivareita.

Äitix2.

Miten on ettei yksikään imetyshihhuli ole tänne eksynyt? Juu, pullovauva oli omanikin. Sain sairaalasta ärhäkän tulehduksen ja makasin letkuissa ja leikkauksissa ensimmäisen kuukauden. Sen jälkeen imetys tuntui aika triviaalilta kun siihenkin asti vauva oli hyvin korvikkeella kasvanut. Mielestäni pullossa parasta on se, että isä on täysin samalla viivalla lapsenhoidossa kuin äitikin ja meillä mies olikin ensimmäisen kuukauden käytännössä yksinhuoltaja.

Imetin molempia lapsia yli vuoden. Toista täysimetin 4kk ja toista 6kk. Ja tein tämän kaiken sisäänpäin kääntyneillä nänneillä. Ja joo, voin myöntää että olen helvetin ylpeä itsestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Kahvia kiitos kirjoitti:

Käyttäjä2677 kirjoitti:

Kahvia kiitos kirjoitti:

Jos imetät, miksi? Kuinka pitkään imetit/aiot imettää?

Jos et imetä, miksi?

Itse imetän, vauva 10 kk. Annan kyllä illalla Nannia pullosta vähän auttamaan yöunia.

Imetän siksi, koska on niin helppoa, kun aina on ruoka mukana ja ei tarvitse lämmitellä maitoa/pestä pulloa koko ajan.

Mulla oli vauva korvikkeella 5 viikon ikäisestä, enkä kyllä lämmitellyt maitoa kuin 2 kk ikään. Sen jälkeen huoneenlämpöisenä, isompana jääkaappikylmänäkin. Ruoka kulki aivan yhtä hyvin mukana korviketetroissa kuin se olisi kulkenut tisseissäkin. Bonuksena se, että tissit ei vuotaneet pitkin paitoja ja ei tarvinnut takertuvia liivinsuojia käyttää. Pullojakaan ei tarvinnut pestä, kun oli käytössä kertakäyttötuttipullo.

Ei tarvinnut yöuniakaan autella, kun rupesi parin kuukauden ikäisestä nukkumaan yönsä heräämättä kertaakaan. Nukkui kellon ympäri, joskus pitempäänkin.

Ai, en ole koskaan kuullutkaan kertakäyttötuttipullosta! ..mutta eikö se ole aika rahan/luonnon haaskausta. Ainakin mitä äkkiä googletin niin ne on ihan muovipusseja? Anteeksi tyhmyyteni, en ole perehtynyt asiaan kunnolla 😳 Onhan ne tuttipullotkin kyllä muovia, että sikäli, mikäs minä olen sanomaan. Ja luulin kyllä, että maito pitää aina lämmittää joten kiitos, voinkin tästä lähtien tarjota sen iltamaidon huoneenlämpöisenä! 😊

On siis pullon runko, jossa ei ole pohjaa, ja siihen sisälle kiinnitetään parin desin vetoinen muovipussi, joka kiinnitetään pullon suuhun kuminauhalla. Normaali tuttipullon tutti siihen. Ei ne pussit paljoa maksaneet. Ja niin pieni pussi ei nyt paljon luontoa tuhoa, välttyy pullonpesulta (kuluttaahan sekin energiaa kun saa veden kanssa lotrata), Vauvan vatsaan mene pussista ilmaa kuten tavallisesta tuttipullosta juodessa, ja mahavaivat onvat sen myötä vähäisempiä.

http://www.huuto.net/kohteet/ainu-kertakayttotuttipullo/419651385

Mutta siis pitäähän ne tuttiosat pestä samalla tavalla kuin pulloon? Tai itse ainakin pesen ja keitän aina sekä pullon ja tuttiosan..

Yritin tosissani, ei onnistunut. Krooninen rintatulehdus, rinnanpäät halki. Maitoa oli rinnat täynnä, mutta pumppaamallalaan ei niitä saatu tyhjättyä. Sairaalaan lypsykone oli käytössä. Itkin ja tunsin itseni maailman huonoimmaksi äidiksi. Vasta 40v selvisi syy, rinnoissani rakenteellinen poikkeama. Näillä rinnoilla ei voi imettää kertoi lääkäri. Traumat jäi, vaikka lapsi lähes aikuinen. Yhteen lapseen jäi tästä syystä.

2kk olen nyt imettänyt vauvaani ja meinaan jatkaa kesään asti kun on n.10kk sitten alan lopetella, koska haluan uida ja nauttia kesästä ilman rintatulehduksia. Imetys on helppoa, mutta todella sitovaa.

Kahvia kiitos kirjoitti:

Mutta siis pitäähän ne tuttiosat pestä samalla tavalla kuin pulloon? Tai itse ainakin pesen ja keitän aina sekä pullon ja tuttiosan..

Juu tietysti tutit pestään.

Meillä on kolme lasta. Imetin heitä kaikkia n. 9 kk. Imetys väheni ja loppui kun mies jäi kotiin lasten kanssa muutamaksi kuukaudeksi ja minä tein töitä. 

Imetys oli vaivatonta. Samoin oli äidilläni ja siskollani, liekö asiassa jotain perinnöllistä? 

Olen täsmälleen samaa mieltä vauvan ruokkimisesta kuin ap. 

Mulla on kaksi lasta, molempia olen imettänyt. Esikoista melkein 2 vuotta, kuopusta 1,5 vuotta. Mulla imetys oli helppoa, hankaluudet olivat aika pieniä (tiehyttukosta ja sensellaista). Käytin rintakumia esikoisen kanssa puli vuotta ja kuopuksen kanssa koko imetyksen ajan. Poissa ollessani esikoinen sai rintamaitoa pullosta, kuopus n. 4 kk:n iästä asti korviketta, koska pumppaamalla en saanut maitoa tulemaan.