Imetitkö vai annoitko pullosta maitoa lapsellesi?
Jos imetät, miksi? Kuinka pitkään imetit/aiot imettää?
Jos et imetä, miksi?
Itse imetän, vauva 10 kk. Annan kyllä illalla Nannia pullosta vähän auttamaan yöunia.
Imetän siksi, koska on niin helppoa, kun aina on ruoka mukana ja ei tarvitse lämmitellä maitoa/pestä pulloa koko ajan. Ja se on vain minun ja vauvan juttu ♡
Isän ja vauvan juttu on sitten kylpeminen.
Ajattelin/toivon voivani imettää noin vuoden ikään saakka.
(Tarkoitus ei ole provosoida ketään imetys aiheisella aloituksesta. Kaikki vaihtoehdot ovat minusta hyviä, olet paras äiti lapsellesi välittämättä siitä mitä ruokaa syötät. Jos lapsi saa syliä, pusuja, rakkautta ja turvaa niin maito kun maito turvaa hyvän alun pienelle ihmiselle)
♡
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Kommentit (63)
Esikoinen sai maidon ainoastaan pullosta. Syy suulakihalkio.
Toista imetin 8 kk. 5 kk:n ikäisenä alkoi maistella kiinteitä.
Otsikko ei huomioi, että pullosta voi antaa myös äidinmaitoa.
Jee, ensimmäinen 👎 saavutettu. Ois aina kiva kuulla, että mikä aloituksessa oli alapeukun arvoista? ;)
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Imetin. Maailman yksinkertaisin homma.
Miksi äidit tekevät tämänkin vaikeaksi?
Tarkoitan niitä jotka keskellä yötä keittelevät tuttipulloja...
Vierailija kirjoitti:
Otsikko ei huomioi, että pullosta voi antaa myös äidinmaitoa.
No jos joku ei ymmärtänyt pointtia niin hyvä, että selvensit.
Eli siis annoitko Nannia/Tuutia/Nutrilonia/yms korviketta vai äidinmaitoa pullosta.
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Arka aihe mutta vastaan silti. Korviketta sillä imetys ei onnistunut. Siitä on muistona mm. se ettei lapsi nuku vieressä ( rintaraivarit). Sektion jälkeen näin tytön vasta seuraavana päivänä koska joutui teholle. Silloinkin lyhyesti koska olin niin kipeä. Toisella käynnillä yli-innokkaat työharjoittelijat omivat vauvan enkä ensimmäisen lapsen äitinä uskaltanut sanoa mitään (typerää oli etteivät edes vakkarit puuttuneet). En siis imettänyt edes silloin ja tietenkään pumppaaminen ei auttanut asiaa. Maitoa nousi max. 40ml. Kotiuduttamme yritin ja yritin. Viimein päätein että nyt saa riittää. Lapsi oli jo oppinut siihen että maito tulee pullosta heti. Pelottaa jos toisen lapsen teemme, meneekö kaikki yhtä huonosti. Olisin halunnut imettää :((
Vierailija kirjoitti:
Imetin. Maailman yksinkertaisin homma.
Miksi äidit tekevät tämänkin vaikeaksi?
Tarkoitan niitä jotka keskellä yötä keittelevät tuttipulloja...
Voi helvetti mitkä idiootti olet. Lueppas näitä juttuja täältä ja kommentoi sitten. Jos sinun synnytyksesi ja imetyksesi sujui kuin tanssi, muilla välttämättä ei.
Yritin imettää mutta maitoa ei vaan tullut ja keskosen oli erityisen tärkeää saada tarpeeksi ravintoa alusta asti joten oli pakko turvautua korvikkeisiin. 2kk kohdalla lakkasin yrittämästä ja siirryimme pelkkään pulloruokintaan.
Useampi lapsi, olen sekä pulloruokkinut että imettänyt. Nuorin on 1v2kk ja imetän edelleen
Vierailija kirjoitti:
Otsikko ei huomioi, että pullosta voi antaa myös äidinmaitoa.
Sitähän ei kysytty tässä.
No, mulla kävi imetysten kanssa melko huonosti kaikkien lasten kanssa, mutta eipä siitä mitään haittaa ole ollut, kuitenkin saivat ne ensimmäiset maitonsa tissimaitoa mikä on tärkeintä.
Esikoinen kun syntyi Kättärillä sanottiin että imetä vaan mahdollisimman paljon vauvaa, jotta maito nousee mutta ei tissit mee kivikovaksi. No minähän sitten imetin, heti ekalla kerralla vauva imais niin kovaa nännipihasta että tuli ruhje. Imettäminen otti ihan helvetin kipeetä, laskin aina sata imaisua ja vaihdoin tissiä, se laskeminen auttoi kestämään kivun. Kun nännit kipeyty enemmän ja enemmän, joku hoitaja sanoi että hiero sitruunaa niihin, no vittu en! Sit toinen hoitaja sanoi että mene pumppaamaan pumpulla kun se ei ota niin kipeetä, no en tehny sitäkään ku ajattelin että se koneellinen imu vasta kipeetä tekee. Kolmas hoitaja sanoi että joo, yleensä noin vaaleeihosille käy noin, että ei sais imettää kerralla ku viis minuuttia. Just, mä olin imettäny vähintään puoli tuntia kerrallaan, kun kävivät punnittemassa kersaa joka välissä että saako se nyt sitä maitoo tarpeeksi.
Kotiin kun päästiin tuli en pystyny enää kivulta imettämään, äitini haki tuttelia ja pumpun lähikaupasta, lapsi sai maitoa ja minä pumppasin vaaleenpunasta maitoa. Tissit meni kivikoviksi, kuljin tissit paljaana ja kävin kuumassa suihkussa monta kertaa päivässä.
Imetin sinnillä vielä kuukauden pari, ja sitten pikkuhiljaa se maidon määrä alkoi olla riittämätön, ja siirryin tutteliin, ja senkin takia että sai alkaa syödä pillereitä kun kuukautiset tuli viikon välein, pari kuukautta kun oli vuotanut haaratki niin alkoi vituttaa aika raakasti.
Sit kaksoset syntyi pari viikkoa ennen aikojaan, ja nehän ei osanneet tissiä imeä kuin vasta kuukauden vanhoina, pumppasin siihen asti maitoa ja vein keskolaan, ja laitoin pakkaseen. Kotona imetin niitä, ja joskus annettiin sitä pakkasesta sulatettua pullosta, siinä piti niitä lääkkeitäkin, erilaisia tippoja antaa aina tietyin kellonajoin, ja pidin sitten vihkoon kirjaa kuinka monta minuuttia kumpikin olis tissiä imenyt, ja kumpaa tissiä, siinä sitä oli rulianssia. Noin kolmen kuukauden ikäisenä alettiin antaa niille peruna-porkkanavelliä, ja se maidon tulo alkoi vähentyä niin, että sit alko siirtyä tutteliin sen mitä ne maitoa joi.
Yhtään ei ole huono omatunto siitä että niin vähän imetin, sen verran hankalaa oli ja kovan vaivan takana nekin vähät.
Vierailija kirjoitti:
Imetin. Maailman yksinkertaisin homma.
Miksi äidit tekevät tämänkin vaikeaksi?
Tarkoitan niitä jotka keskellä yötä keittelevät tuttipulloja...
Se voi oikeasti olla vaikeaakin. Itse en kyllä aiheesta tiedä, koska minulle on ollut helppoa.
Mutta eihän kaikki pysty seisomaan käsillään tai osaa viheltää. Ei kaikki pysty tekemään kaikkea. Toisilla ei vain nouse maito samalla tavalla, kuin toisilla.
Onhan se toki niinkin, että jotkut (mielestäni) luovuttaa liian aikaisin. Ystäväni ei millään uskonut tiheän imunkautta olevaksi ja päätti ettei maito riitä ja antoi pullosta (NANia). Siihen se imetys loppui siis hänellä vaikka kuinka yritettiin selittää. Mutta terve 3 v poika on ja suloinen kuin mikä ♡
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Kahvia kiitos kirjoitti:
Jos imetät, miksi? Kuinka pitkään imetit/aiot imettää?
Jos et imetä, miksi?Itse imetän, vauva 10 kk. Annan kyllä illalla Nannia pullosta vähän auttamaan yöunia.
Imetän siksi, koska on niin helppoa, kun aina on ruoka mukana ja ei tarvitse lämmitellä maitoa/pestä pulloa koko ajan.
Mulla oli vauva korvikkeella 5 viikon ikäisestä, enkä kyllä lämmitellyt maitoa kuin 2 kk ikään. Sen jälkeen huoneenlämpöisenä, isompana jääkaappikylmänäkin. Ruoka kulki aivan yhtä hyvin mukana korviketetroissa kuin se olisi kulkenut tisseissäkin. Bonuksena se, että tissit ei vuotaneet pitkin paitoja ja ei tarvinnut takertuvia liivinsuojia käyttää. Pullojakaan ei tarvinnut pestä, kun oli käytössä kertakäyttötuttipullo.
Ei tarvinnut yöuniakaan autella, kun rupesi parin kuukauden ikäisestä nukkumaan yönsä heräämättä kertaakaan. Nukkui kellon ympäri, joskus pitempäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Arka aihe mutta vastaan silti. Korviketta sillä imetys ei onnistunut. Siitä on muistona mm. se ettei lapsi nuku vieressä ( rintaraivarit). Sektion jälkeen näin tytön vasta seuraavana päivänä koska joutui teholle. Silloinkin lyhyesti koska olin niin kipeä. Toisella käynnillä yli-innokkaat työharjoittelijat omivat vauvan enkä ensimmäisen lapsen äitinä uskaltanut sanoa mitään (typerää oli etteivät edes vakkarit puuttuneet). En siis imettänyt edes silloin ja tietenkään pumppaaminen ei auttanut asiaa. Maitoa nousi max. 40ml. Kotiuduttamme yritin ja yritin. Viimein päätein että nyt saa riittää. Lapsi oli jo oppinut siihen että maito tulee pullosta heti. Pelottaa jos toisen lapsen teemme, meneekö kaikki yhtä huonosti. Olisin halunnut imettää :((
Harmi, että sinulle on jäänyt noin huono muisto imetyksestä. Mutta älä huoli, lapset ja imetys on aina yksilöllistä. Seuraavan kanssa voi onnistua vaikka ensimmäisen kanssa ei! Seuraavaa odottaessasi juttele asiasta vaikka neuvolassa ja sano yli-innokkaille työntekijöille suoraan :) Kiitos kun kerroit vaikeasta ja arasta kokemuksestasi!
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Imetän ja aion imettää ehkä vuoteen asti, jos vaan lapsi huolii.
Koen sen kaikista helpoimpana/halvimpana/lapsen kannalta parhaimpana vaihtoehtona.
Imetän, tyttö 9kk.
Aion jatkaa vähintään 1v ikään. Saa nähdä kuinka pitkään siitä sitten vielä jatkuu. Meillä tyttö ei ole kummemmin tissiriippuvainen, ollut aina nopea syömäri (n.5min ja siinä se.) Vaiheita on meidänkin imetystaivaleeseen kuulunut; rintaraivareita, asento rajoittuneisuutta jne. Imetyksestä on tullut rutiinia ja se on helppoa, eikä aamuisin väsytä.Voin sanoa, etten ikimaailmassa jaksaisi öisin nousta lämmittelemään maitoa (tai pestä jatkuvasti pulloja), joten siitä pisteet pullolla ruokkijoille ! :)
Käyttäjä2677 kirjoitti:
Kahvia kiitos kirjoitti:
Jos imetät, miksi? Kuinka pitkään imetit/aiot imettää?
Jos et imetä, miksi?Itse imetän, vauva 10 kk. Annan kyllä illalla Nannia pullosta vähän auttamaan yöunia.
Imetän siksi, koska on niin helppoa, kun aina on ruoka mukana ja ei tarvitse lämmitellä maitoa/pestä pulloa koko ajan.Mulla oli vauva korvikkeella 5 viikon ikäisestä, enkä kyllä lämmitellyt maitoa kuin 2 kk ikään. Sen jälkeen huoneenlämpöisenä, isompana jääkaappikylmänäkin. Ruoka kulki aivan yhtä hyvin mukana korviketetroissa kuin se olisi kulkenut tisseissäkin. Bonuksena se, että tissit ei vuotaneet pitkin paitoja ja ei tarvinnut takertuvia liivinsuojia käyttää. Pullojakaan ei tarvinnut pestä, kun oli käytössä kertakäyttötuttipullo.
Ei tarvinnut yöuniakaan autella, kun rupesi parin kuukauden ikäisestä nukkumaan yönsä heräämättä kertaakaan. Nukkui kellon ympäri, joskus pitempäänkin.
Ai, en ole koskaan kuullutkaan kertakäyttötuttipullosta! ..mutta eikö se ole aika rahan/luonnon haaskausta. Ainakin mitä äkkiä googletin niin ne on ihan muovipusseja? Anteeksi tyhmyyteni, en ole perehtynyt asiaan kunnolla 😳 Onhan ne tuttipullotkin kyllä muovia, että sikäli, mikäs minä olen sanomaan. Ja luulin kyllä, että maito pitää aina lämmittää joten kiitos, voinkin tästä lähtien tarjota sen iltamaidon huoneenlämpöisenä! 😊
-Minulle on annettu juuret ja siivet-
Vierailija kirjoitti:
Imetin. Maailman yksinkertaisin homma.
Miksi äidit tekevät tämänkin vaikeaksi?
Tarkoitan niitä jotka keskellä yötä keittelevät tuttipulloja...
Miksi joku keittelisi pulloja yöllä?
Ensinnäkään niitä pulloja ei tarvita kuin yksi per kersa siinä vaiheessa kun juo vaan maitoa, kun alkaa juoda myös velliä, on hyvä olla toinenkin pullo jossa on vellitutti.
Meillä oli kaksoset, ja ensin oli käytössä kaksi pientä pulloa, sitten myöhemmin kaksi isoa ja niissä erilaiset tutit.
Kun maidot oli juotu, pulloon vettä, tutti siihen väärinpäin veteen likoamaan, jos ei heti jaksanut pestä. Pesu tapahtui sitten viimeistään siinä vaiheessa kun meni laittamaan seuraavaa satsia, eli pikkutippa tiskiainetta, pulloharja ja vesikraana. Kun pullo puhdas, tuttelit sinne, ja pulloa pideltiin hetken kraanan alla, siis kuuman veden juostessa, sillä tuli sopivan lämpöistä maitoa hetkessä, mikrossa kun tulee liian kuumaa muutamassa sekunnissa.
Pulloja keitettiin silloin tällöin, silloin kun tutit oli niin paskasia että halusin ne keittää, niin samalla keitin koko kattilallisen vettä ja nakkasin kaikki pullot ja tutit mitä oli käytössä, sinne samaan sekaan, ei mitenkään iso vaiva. Keskolassa sanoivat että pulloja ei tarvi keitellä, en kyllä keitellyt esikoisen aikanakaan, tiskaaminen riittää.
SarahSina kirjoitti:
Imetän, tyttö 9kk.
Aion jatkaa vähintään 1v ikään. Saa nähdä kuinka pitkään siitä sitten vielä jatkuu. Meillä tyttö ei ole kummemmin tissiriippuvainen, ollut aina nopea syömäri (n.5min ja siinä se.) Vaiheita on meidänkin imetystaivaleeseen kuulunut; rintaraivareita, asento rajoittuneisuutta jne. Imetyksestä on tullut rutiinia ja se on helppoa, eikä aamuisin väsytä.Voin sanoa, etten ikimaailmassa jaksaisi öisin nousta lämmittelemään maitoa (tai pestä jatkuvasti pulloja), joten siitä pisteet pullolla ruokkijoille ! :)
En minäkään ole noussut pulloja lämmittelemään yöllä, meillä keskoskaksosetkin alkoi nukkua kuuden tunnin yöunia jo 3kk ikäisenä, ja siitä piteni vielä reilusti kun alettiin antamaan perunaporkkanavelliä iltaisin.
Minä taas en olisi jaksanut pidempään sitä yöllistä imettämistä. Paljon paremmin sai nukuttua kun ei tarvinnut nousta yöllä enää syöttämään kahta kersaa ja miettiä kummasta tissistä toinen joi viimeksi ja kummasta toinen, ja sitten se vielä paperille ylös montako minuuttia...
Oleln imettänyt molempia lapsiani, ja annoin myös korviketta pullosta. Kummallakaan ei paino noussut pikkuvauvana pelkällä (tiheällä ja sitkeällä) imetyksellä riittävästi, joten korvikelisää meni esikoiselle 4kk ja kuopukselle 3kk minkä jälkeen molemmat ovat kasvaneet hetken hyvin pelkällä rintamaidolla ennen kiinteiden aloittamista. Jälkikäteen ajateltuna tuntuu että stressasin imetystä liikaa ja se imetyspulmiin ja vauvan kasvuun liittyvä mörkö varjosti osaltaan pikkuvauva-aikoja, mutta toisaalta olen tosi onnellinen että olen saanut myös kokea sen vaiheen kun "riitän" lapselleni ja nautin imetyksestä, ja imetys on ollut helppoa ja huoletonta, se on tehnyt äiti-itsetunnolle hyvää. Ja molemmille lapsille, erityisesti esikoiselle, imetys oli tunnetasolla tärkeää.
Esikoista imetin lopulta 2v (loppui vähän ennen toisen raskauden puoliväliä kun maitohanat meni kiinni) ja kuopuksen imetys jatkuu harvakseltaan edelleen, kai, ikä nyt 2v8kk ja imetin viimeksi perjantaina... saattoihan se olla tässä tai sitten ei, on niitä taukoja tullut ennenkin. Mulle on muuten ihan sama, asiaan ei liity suuria tunteita, mutta on se pirun kävetä tapa pysäyttää vauhtihirmu päikkäreille ;)