oon nyt viime aikoina tajunnut sen että kaikki täällä asunnossa jää mun lapselle ja
Ja etten tosiaan elä täällä ikuisesti. Ikää tulee koko ajan.
Valokuvat jotka sain lapsen isältä, ne eivät ole mun vaan siirtyvät lapselleni.
Kaikki mitä täällä on, lapseni joutuu käymään läpi kun olen kuollut.
  Siksi saatan osan arkaluonteisista papereista hävittää jo ajoissa.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kans miettinyt, että tätä tavaramäärää voisi alkaa vähentämään jo elinaikanaan.
Nimenomaan. Kiva sitten jättää tää kaikki jälkeensä. Osa on kyllä lapsen omia leluja ym.
Yritän ilman KonMaria ens alkuun. Saako sen kirjastosta?
Nyt oot alkanu tajuamaan, että joskus kuolet ja sun kamppeet jää jonkun riesaksi? Onneksi olkoon tajuamisesta!
Vierailija kirjoitti:
Nyt oot alkanu tajuamaan, että joskus kuolet ja sun kamppeet jää jonkun riesaksi? Onneksi olkoon tajuamisesta!
Nyt se vaan on enemmän totta kun ikää tulee.
Nuorena kaikki oli toisin.
Se kannattaa muistaa, että vaikka kuinka säilyttää jotain itselle tunnearvokasta, ei sillä yleensä ole muille mitään arvoa vaan tavara menee roskiin, jos roinaa on liikaa.
Mä olen kans miettinyt, että tätä tavaramäärää voisi alkaa vähentämään jo elinaikanaan.