Lue keskustelun säännöt.
Olen yliopistossa kandintutkintoa opiskeleva amis - olenko siis x-tieteiden ylioppilas?
25.09.2016 |
Eli: pelkkä amis käytynä. En siis ole ylioppilas.
Opiskelen kaulpatieteitä, joten voinko sanoa olevani kauppatieteiden ylioppilas? Jos en, mitä nimeä suosittelisitte minun käyttävän?
En jaksaisi kaikille selitellä asiaa.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ikinä käyttänyt itsestäni nimitystä kauppatieteiden ylioppilas vaan kauppatieteiden opiskelija. Tai kandi tai nyt maisteri. Mihin tarvitset tuota ylioppilas-termiä? Kysypä omasta tiedekunnastasi!
Niin että et ole ikinä tehnyt työhakemusta, liittynyt liittoon, ollut missään virallisessa tilaisuudessa? Kyllä meillä ainakin kaikki ovat 'x-tieteiden ylioppilaita" kandiin asti. Toki sitten vapaa-ajalla voi sanoa niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, esim juuri kauppatieteiden opiskelija joka mielestäni on tavallaan parempi kuin tuo vanhahtava ylioppilas-termi.
Vautsi! Olen kyllä. :D En muista mitä liiton papereissa kysyttiin, mutta ei ole kyllä sieltäkään mieleen jäänyt. Mutta työhakemuksiin en kirjoittanut ikinä "kauppatieteiden ylioppilas". Missä virallisissa tilaisuuksissa olet tätä nimitystä itsestäsi käyttänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä haet jotain julkista työpaikkaa, voit löytää oman nimesi paikallisen sanomalehden jutusta, jossa on lueteltu paikanhakijat ja sinun kohdallasi on tittelinä juuri x-tieteen yo.
Niin kävi minulle. En siis ole käynyt päivääkään lukioa enkä kirjoittanut ylioppilaaksi. Silloin olin jo y-tieteen maisteri, mutta lehdessä kuten myös ansiovertailussa olin x-tieteen ylioppilas. Selväksi tuli, että tehtävään haluttiin valita henkilö jolla oli vain yksi tutkinto ja muiden tutkinnoilla ei sitten ollut niin väliä ...
Entiseen aikaan jokainen ylioppilas pääsi myös yliopisto-opiskelijaksi. Silloin ylioppilaaksi kirjoittaneen tittelinä ylioppilas oli käytännössä sama kuin yliopisto-opiskelijaa tarkoittava ylioppilas. Lääketieteelliseenkin pääsi kuka vaan - mutta varsinaisen opiskelupaikan saivat vain karsintakursseista selvinneet. Voisi olla nykyisinkin hyvä tapa.
Ei kait täällä enää edes valmistuta kauppatieteiden kandiksi, vaan maisteriksi?
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt menee ohi aiheen, mutta oikeasti kuka oikeastaan enää haluaa opiskella "vain" ylioppilaaksi. - joskus aikoinaan yliopisto-opiskelijan täytyi olla lukion käynyt ja kirjoittanut ylioppilaaksi ja ilman ylioppilaaksi tuloa ei ollut mitään asiaa opiskelemaan yliopistoon. Saattoi siis melkeinpä kuvitella, että ylioppilas tarkoitti jotain samaa kuin -yliopistossa opiskeleva tai yliopsto-koulutukseen-valmis. Sitten hups. Kaikki tai no lähes kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan yliopistoon, kunhan vain suoriutuvat pääsykokeista.
- Toki sisäänpääsyssä varmaan auttaa "hieman", jos on pärjännyt aiemmissa opinnoissa hyvin. Mutta on jännää kun osa arvostaa lukion läpikäymisen edelleeen huomattavasti korkeammalle kuin ammattikoulututkinnon suorittamista. - Näin siis, vaikka lukio olisi suoritettu läpi rimaa himoen ja edelleen lähinnä vain koska vanhemmat ovat painostaneet sinne kovasti.
Toki nyt joku saivartelee, että aika vähän näitä ammattikoulupohjaisia yliopistolla näkee. - Totta varmaan sekin. - Tosin itse en erota sitä päältä päin kuka on ja kuka ei. Mutta toisaalta ammattikoulun tarkoitus kai onkin valmistaa ensi-sijaisesti työelämään kun taas pelkkä lukion suorittaminen on vain ponnahduslauta jatko-opinnoille. Pelkkä lukio ei yksin oikein ole mikään. - Tämän voisi melkein väittää näkyvän siinäkin että yliopisto-opiskelupaikkoihin on moneen erikseen ylioppilaskiintiöt ja ylppäreistä saa lisäpisteitä kun taas ammattikoulun päästötodistuksesta ei taida saada millekään alalle. Kuulemma -voin olla väärässä- joihinkin ammattikorkeakoulu -paikkoihin sitä vastoin voi saada.
Nykyään on yleisempää nähdä ylioppilas amiksessa kuin amis yliopistossa. Ihmettelen kovasti tätä, sillä kun ollaan tilanteessa jossa säästäminen on ykkösprioriteetti, mietin voitaisiinko kouluja yhdistää niin että jokainen voisi koota yksilöllisen toisen asteen tutkinnon mielenkiinnonsa mukaan. Samalla voisi myös ottaa niitä ammatillisia kursseja jotka kiinnostavat ja joiden parissa nuori haluaa työskennellä. Näin ollen olisi mahdollisuus saada niin sivistystä kuin sitä ammatillista osaamista ilman että suku painostaisi menemään lukioon vastoin omia toiveita.
"...Entiseen aikaan jokainen ylioppilas pääsi myös yliopisto-opiskelijaksi. Silloin ylioppilaaksi kirjoittaneen tittelinä ylioppilas oli käytännössä sama kuin yliopisto-opiskelijaa tarkoittava ylioppilas. Lääketieteelliseenkin pääsi kuka vaan - mutta varsinaisen opiskelupaikan saivat vain karsintakursseista selvinneet. Voisi olla nykyisinkin hyvä tapa"
- Tuo saattanee olla, ainakin osittain tulevaisuudessa mahdollista. Se, mikä tällä tavoin valintojen suhteen epäilyttää ja jolle kehitykselle emme voine mitään -tai ainakaan yhtä pian- on se, että yhä useampi lukio on alkanut erikoistua, jolloin saattaisi esim juuri lääkikseen valituksi tuleminen olla vaikeampaa opiskelijalla, joka on suorittanut "tavis" lukion pikku-pikku paikkakunnalla verrattuna hakijaan, joka on suorittanut lukuonsa luonnotiteisiin erikoistuneessa lukiossa. - Voidaan tietysti sanoa, että oma vika kun ei hoskannut lähteä erikoislukioon. Mutta ei se nyt niin yksinkertaista ole. On hieman eriasia käydä lukiota kotoa käsin, jossa vanhemmat hieman katosvat perään täyttävät jääkaapin ja huolehtivat nukkumaan menosta jne. Kuin se, että tulet opintielle yksin asettuen vieraaseen kaupunkiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt menee ohi aiheen, mutta oikeasti kuka oikeastaan enää haluaa opiskella "vain" ylioppilaaksi. - joskus aikoinaan yliopisto-opiskelijan täytyi olla lukion käynyt ja kirjoittanut ylioppilaaksi ja ilman ylioppilaaksi tuloa ei ollut mitään asiaa opiskelemaan yliopistoon. Saattoi siis melkeinpä kuvitella, että ylioppilas tarkoitti jotain samaa kuin -yliopistossa opiskeleva tai yliopsto-koulutukseen-valmis. Sitten hups. Kaikki tai no lähes kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan yliopistoon, kunhan vain suoriutuvat pääsykokeista.
- Toki sisäänpääsyssä varmaan auttaa "hieman", jos on pärjännyt aiemmissa opinnoissa hyvin. Mutta on jännää kun osa arvostaa lukion läpikäymisen edelleeen huomattavasti korkeammalle kuin ammattikoulututkinnon suorittamista. - Näin siis, vaikka lukio olisi suoritettu läpi rimaa himoen ja edelleen lähinnä vain koska vanhemmat ovat painostaneet sinne kovasti.
Toki nyt joku saivartelee, että aika vähän näitä ammattikoulupohjaisia yliopistolla näkee. - Totta varmaan sekin. - Tosin itse en erota sitä päältä päin kuka on ja kuka ei. Mutta toisaalta ammattikoulun tarkoitus kai onkin valmistaa ensi-sijaisesti työelämään kun taas pelkkä lukion suorittaminen on vain ponnahduslauta jatko-opinnoille. Pelkkä lukio ei yksin oikein ole mikään. - Tämän voisi melkein väittää näkyvän siinäkin että yliopisto-opiskelupaikkoihin on moneen erikseen ylioppilaskiintiöt ja ylppäreistä saa lisäpisteitä kun taas ammattikoulun päästötodistuksesta ei taida saada millekään alalle. Kuulemma -voin olla väärässä- joihinkin ammattikorkeakoulu -paikkoihin sitä vastoin voi saada.
Minulla on ollut pari työkaveria ilman yo-tutkintoa ja sen kyllä huomasi esim. kielitaidossa, matemaattisissa taidoissa ja amisasenteessa joka puskee läpi DI tutkinnon 🙄
Molemmat vielä tutkimushommissa, joissa pitää soveltaa eikä valmiita vastauksia ole. Toinen pekastui ammattikorkeakoulun opettajaksi ja toinen jatkaa "laadukasta" tutkimushommaansa ja on kovin tyytymätön kaikkeen eli valittaa aamusta iltaan.
Tiedän kyllä mitä tarkoitat, toisaalta sain hiljattain tietää että eräs opiskelukaverini ei ole myöskään lukiota käynyt. Olin todella yllättynyt, kun ilmeisesti oli vielä "huonommasta" perheestä. Ilmeisesti kaverit olleet hyvistä perheistä, niin tai näin niin fiksu henkilö kyseessä ja toivon hänelle menestystä.
Tosin tällä munkin opiskelukaverilla takkuaa matikka ja ruotsi (kuten lähes jokaisella mun vuosikurssilta:D) Matikka ei kauhean suuressa roolissa ole meidän alalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei kait täällä enää edes valmistuta kauppatieteiden kandiksi, vaan maisteriksi?
Täytyy olla kandi suoritettuna jotta pääsee maisteriopintoihin. Eli ensin valmistutaan kandiksi, sen jälkeen maisteriksi. Maisteriopintoihin on käytännössä aina opiskeluoikeus kunhan pääsee sisälle (muutama poikkeus esim. farmasia), pakkohan maisteria ei ole suorittaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ikinä käyttänyt itsestäni nimitystä kauppatieteiden ylioppilas vaan kauppatieteiden opiskelija. Tai kandi tai nyt maisteri. Mihin tarvitset tuota ylioppilas-termiä? Kysypä omasta tiedekunnastasi!
Niin että et ole ikinä tehnyt työhakemusta, liittynyt liittoon, ollut missään virallisessa tilaisuudessa? Kyllä meillä ainakin kaikki ovat 'x-tieteiden ylioppilaita" kandiin asti. Toki sitten vapaa-ajalla voi sanoa niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, esim juuri kauppatieteiden opiskelija joka mielestäni on tavallaan parempi kuin tuo vanhahtava ylioppilas-termi.
Vautsi! Olen kyllä. :D En muista mitä liiton papereissa kysyttiin, mutta ei ole kyllä sieltäkään mieleen jäänyt. Mutta työhakemuksiin en kirjoittanut ikinä "kauppatieteiden ylioppilas". Missä virallisissa tilaisuuksissa olet tätä nimitystä itsestäsi käyttänyt?
"Ylioppilaaksi tavataan puhutella tietysti tyttösiä ja poikasia, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon. Ylioppilas on myös yliopiston tai muun korkeakoulun opiskelija, joka ei vielä saavuttanut mitään oppiarvoa. ”Tieteen ylioppilaaksi” voi kuitenkin tituleerata itseään vain silloin, kun on saanut oikeuden suorittaa tutkintoa yliopistossa tai muussa korkeakoulussa. Avoimen yliopiston opiskelija ei siis ole opiskelemansa alan ylioppilas.
Nykyään korkeakoulututkinnot ovat kaksiportaisia niin, että kandidaatin tutkinto pitäisi valmistella ennen kuin voisi suoriutua maisteriksi. Niinpä opiskelijasta tuleekin titteliltään tieteenalansa kandidaatti sen jälkeen, kun välitutkinto on kaikkine opintopisteineen sievästi paketissa ja kypsyysnäyte pyöräytetään vielä hyväksytysti päälle. Itse opiskelin vanhan tutkintojärjestelmän tapaan suoraan ylempään tutkintoon ja notkuinkin sitten filosofian ylioppilaana aina siihen asti, kunnes pullahdin publiikista ulos pitkään ja hartaasti leivottuna maisterina.
Kun on kerran aloittanut tutkinto-opiskelijana yliopistossa, saa pitää tittelinsä -tieteen ylioppilas, vaikkei koskaan valmistuisikaan kandidaatiksi tai maisteriksi. Filosofian ylioppilas voikin olla yhtä lailla aktiivinen opiskelija kuin ikuinen, opintonsa hautumaan jättänyt opiskelija.
Aikoinaan ylioppilastutkinto suoritettiin yliopistossa ennen varsinaisten opiskelujen alkamista, joten ylioppilaiksi voitiin nimitellä sekä ”pelkkiä” ylioppilaita että opiskelijoita. Käytäntö on jäänyt omalla tavallaan elämään: nykyään sellainenkin yliopistossa tutkintoon tähtäävä opiskelija, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, on ilman muuta oman oppisuuntauksensa ylioppilas.
Tieteenalan ylioppilas onkin nimikkeenä vanha ja perinteikäs – ja virallinen. Sen ymmärretään tarkoittavan nimenomaan korkeakouluopiskelijaa, jolla ei vielä ole esittää tutkintotodistusta."
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-titteli-tieteiden-yo-esim-ka…
Vierailija kirjoitti:
X-tieteen ylioppilas on henkilö joka opiskelee tätä tiedettä yliopistosssa, eikä ole vilä kandi. Eli juuri sellainen ap on. Sillä, onko suorittanut jonkun lukiotutkinnon, ei ole väliä. Sillä tavallatulee pelkäksi ylioppilaaksi. Ei tieteen ylioppilaaksi.
Sama ongelma jos on ylioppilas mutta käynyt amkin ja opiskelee yliopistossa maisterintutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä ikinä käyttänyt itsestäni nimitystä kauppatieteiden ylioppilas vaan kauppatieteiden opiskelija. Tai kandi tai nyt maisteri. Mihin tarvitset tuota ylioppilas-termiä? Kysypä omasta tiedekunnastasi!
Sinä et ole ymmärtänyt mistä on kyse.
Kauppatieteiden opiskelija -termiä voit käyttää kun ilmoitat jonnekin statuksesi, eli et ole työelämässä tai eläkkeellä tms. ja haluat lisätä tiedon mitä alaa opiskelet. Samalla yleistermillä voi kuitenkin viitata fuksiin tai maisterivaiheen opiskelijaan.
Tässä etsitään akateemista titteliä, joka määrittää miten korkean tutkinnon on suorittanut. Koska ap ei ole valmistunut, on Suomessa tavallista käyttää titteliä kauppatieteiden ylioppilas, siihen asti kun jonkun tittelin suorittaa tai siinä tapauksessa että jättää opinnot kesken.
Tätä titteliä saa virallsiesti käyttää, jos on saanut tutkinnon suorittamiseen oikeuden yliopistossa. Vaikka olisi amispohjalta.
Ap on titeen ylioppilas, ei ylioppilas. Ilmeisesti joitakin asia harmittaa kovasti. "Omatoimi ylioppilaita", my ass.. opettele kirjoittamaan, sitä ennen sulla ei ole vara väheksyä yhtään ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kait täällä enää edes valmistuta kauppatieteiden kandiksi, vaan maisteriksi?
Täytyy olla kandi suoritettuna jotta pääsee maisteriopintoihin. Eli ensin valmistutaan kandiksi, sen jälkeen maisteriksi. Maisteriopintoihin on käytännössä aina opiskeluoikeus kunhan pääsee sisälle (muutama poikkeus esim. farmasia), pakkohan maisteria ei ole suorittaa. :)
Lähinnä naurettavaa mennä yliopistoon ja suorittaa ainoastaan kandi joka ei sisällä vielä mitään syventäviä opintoja saati nyt sitä gradua tai diplomityötä. Eli et valmistu vielä yhtään miksikään työelämän näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap on titeen ylioppilas, ei ylioppilas. Ilmeisesti joitakin asia harmittaa kovasti. "Omatoimi ylioppilaita", my ass.. opettele kirjoittamaan, sitä ennen sulla ei ole vara väheksyä yhtään ketään.
Tällä palstalla on jostain kumman syystä tapana väheksyä lukiota ja sitten joutuukin selittelemään ettei ole yo... eiku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on titeen ylioppilas, ei ylioppilas. Ilmeisesti joitakin asia harmittaa kovasti. "Omatoimi ylioppilaita", my ass.. opettele kirjoittamaan, sitä ennen sulla ei ole vara väheksyä yhtään ketään.
Tällä palstalla on jostain kumman syystä tapana väheksyä lukiota ja sitten joutuukin selittelemään ettei ole yo... eiku.
No mutta aphan on tieteen ylioppilas! Mikä sun ongelmasi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kait täällä enää edes valmistuta kauppatieteiden kandiksi, vaan maisteriksi?
Täytyy olla kandi suoritettuna jotta pääsee maisteriopintoihin. Eli ensin valmistutaan kandiksi, sen jälkeen maisteriksi. Maisteriopintoihin on käytännössä aina opiskeluoikeus kunhan pääsee sisälle (muutama poikkeus esim. farmasia), pakkohan maisteria ei ole suorittaa. :)
Lähinnä naurettavaa mennä yliopistoon ja suorittaa ainoastaan kandi joka ei sisällä vielä mitään syventäviä opintoja saati nyt sitä gradua tai diplomityötä. Eli et valmistu vielä yhtään miksikään työelämän näkökulmasta.
Täh? Kuka tässä on ollut pelkkää kandia suorittamassa. Ap kertoi suorittavansa kandin tutkintoa para-aikaa, ei sanonut jatkosta mitään.
Mitä tulee esim farmasiaan tai lto, ne ovat jo kandin jälkeen täysin työelämäkelpoisia.
"Lähinnä naurettavaa mennä yliopistoon ja suorittaa ainoastaan kandi joka ei sisällä vielä mitään syventäviä opintoja saati nyt sitä gradua tai diplomityötä. Eli et valmistu vielä yhtään miksikään työelämän näkökulmasta." - Niin. joskus aikoinaan tämä oli helppoa: jos koit, että kiinnotuksesi opiskeluja kohtaan ei ole kovin suuri lukion jälkeen niin sinun kannatti mennä ammattikorkaan, tai sitä ennn n.n alan opsitoon, josta saatoit valmistua kandia vastaavalla tutkinnolla, ainakin monella suosituimmilla ja työelämää lähellä olevilla aloilla (esim insinööri= tekniikan kandi, tradenomi= kauppatieteiden kandi.. ) ja pyrkiä sen pohjalta työelämään. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Koska Suomessa koulutukseen hukataan ja käyetään tuhottomasti julksia varoja, niin ammattikorkeakouluissa aloiettiin koulutusohjelmat, joita ei -häveliäsisyys siystä, tai mistä lie syystä sitten ei haluttu puhua ammattikorkea-koulusta valmistuvista maistereista vaan sanahirviöllä n.n alan ylempi ammattikorkea koulututkinto, jonka halutaan tai tavataan rinnastaa maisteritutkintton. Lienee ajan kysymys koska ammattikorkea -kouluista valmistuu ensimmäiset tohtorit; joista varmaan käytetään varmaan jotain paljon fiinimmältä kuulostavaa ilmaisua, kun onhan kyse sentään ammattikorkeakoulussa -tähän kymmenen superlatiivia ja ylisanaa- tehdystä ja suoritetutsa tutkinnosta. - Jos jollakulla on vaikeuksia pysyä perässä, että missä saa ja minkä tasoista koulutusta saa missäkin niin en aivan ihmettele, - Mutta kun me kaikki olemme tai meidän odotetaan olevan ni-in korkeasti syvsti sekä laajasti oppineita että sivistyneitä, niin ei kai kukaan kuvittele, että koulutus toisi merkittävästi paremman ja paksumman tilipussin. Kun ei kai kukaan oikeasti töitä tee rahan tähden ja asuntolainankin tulee maksettua pyhällä hengellä. Eikö?
Tieteen ylioppilas on täysin oikea termi aplle. Tieteen ylioppilas on ihan eri asia kuin ylioppilas, arvona se on korkeampi kuin ylioppilas.
Mitä lukion oppimäärään ja sen tarpeellisuuteen tulee - kyllähän se auttaa, mutta ei suljeta edes niitä mielikuvitusovia erilaisista taustoista olevilta ihmisiltä. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia, saati kannustusta lähteä lukioon. On mahtavaa, että Suomessa on kuktenkin mahdollisuus hakeutua yliopistoon vaikka lukiota ei olisikaan käynyt. On Suomen etu että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja tehdä tiedettä. Mitä henkilöiden persooniin tulee kaikista nyt vaan ei voi tykätä tai jakaa samoja ajatuksia tai arvoja. Sopu sijaa antaa.
sanomalla olevasi tieteesi ylioppilas erotat itsesi niistä jotka opiskelee avoimessa tai sivuaineena ja yrittää antaa ymmärtää opiskelevansa alaa, mitä toki tavallaan tekevätkin.
Vierailija kirjoitti:
"Lähinnä naurettavaa mennä yliopistoon ja suorittaa ainoastaan kandi joka ei sisällä vielä mitään syventäviä opintoja saati nyt sitä gradua tai diplomityötä. Eli et valmistu vielä yhtään miksikään työelämän näkökulmasta." - Niin. joskus aikoinaan tämä oli helppoa: jos koit, että kiinnotuksesi opiskeluja kohtaan ei ole kovin suuri lukion jälkeen niin sinun kannatti mennä ammattikorkaan, tai sitä ennn n.n alan opsitoon, josta saatoit valmistua kandia vastaavalla tutkinnolla, ainakin monella suosituimmilla ja työelämää lähellä olevilla aloilla (esim insinööri= tekniikan kandi, tradenomi= kauppatieteiden kandi.. ) ja pyrkiä sen pohjalta työelämään. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Koska Suomessa koulutukseen hukataan ja käyetään tuhottomasti julksia varoja, niin ammattikorkeakouluissa aloiettiin koulutusohjelmat, joita ei -häveliäsisyys siystä, tai mistä lie syystä sitten ei haluttu puhua ammattikorkea-koulusta valmistuvista maistereista vaan sanahirviöllä n.n alan ylempi ammattikorkea koulututkinto, jonka halutaan tai tavataan rinnastaa maisteritutkintton. Lienee ajan kysymys koska ammattikorkea -kouluista valmistuu ensimmäiset tohtorit; joista varmaan käytetään varmaan jotain paljon fiinimmältä kuulostavaa ilmaisua, kun onhan kyse sentään ammattikorkeakoulussa -tähän kymmenen superlatiivia ja ylisanaa- tehdystä ja suoritetutsa tutkinnosta. - Jos jollakulla on vaikeuksia pysyä perässä, että missä saa ja minkä tasoista koulutusta saa missäkin niin en aivan ihmettele, - Mutta kun me kaikki olemme tai meidän odotetaan olevan ni-in korkeasti syvsti sekä laajasti oppineita että sivistyneitä, niin ei kai kukaan kuvittele, että koulutus toisi merkittävästi paremman ja paksumman tilipussin. Kun ei kai kukaan oikeasti töitä tee rahan tähden ja asuntolainankin tulee maksettua pyhällä hengellä. Eikö?
Olen eri, mutta tuottamasi teksti on niin kertakaikkisen surkeaa että melkeen kiinnostaa missä olet opiskellut. :D
Minulla on ollut pari työkaveria ilman yo-tutkintoa ja sen kyllä huomasi esim. kielitaidossa, matemaattisissa taidoissa ja amisasenteessa joka puskee läpi DI tutkinnon 🙄
Molemmat vielä tutkimushommissa, joissa pitää soveltaa eikä valmiita vastauksia ole. Toinen pekastui ammattikorkeakoulun opettajaksi ja toinen jatkaa "laadukasta" tutkimushommaansa ja on kovin tyytymätön kaikkeen eli valittaa aamusta iltaan.