Lue keskustelun säännöt.
Adhd-diagnoosin saaneiden pienten lasten vanhemmille kysymys
25.09.2016 |
Millä tavalla Adhd-diagnoosin näkyy teillä lasten käytöksessä?
Meillä poika täyttää pian kolme, ja pakostakin miettii, että onko pojan käytös normaalia, vai voisiko olla adhd. Toki aion apua tarvittaessa hakea muualta, kuin palstalta. Tässä asioita, jotka saavat minut pelkäämään, että pojallani voisi mahdollisesti olla adhd:
- On liikkeessä jatkuvasti; juoksee, kiipeää, heiluttelee käsiä, jalkoja, repii kynsiä, puree kynsiä, heiluu, haahuilee
- Kävelee varpaillaan
- On impulsiivinen: saa yhtäkkisiä raivokohtauksia aivan mitättömistä syistä, menettää hermonsa helposti
- On aggressiivinen, lyö ja puree sekä vanhempia että muita lapsia
- Häneen on usein lähes mahdoton saada kontaktia, ikään kuin ei kuulisi ollenkaan, on omissa maailmoissansa, ei reagoi puheeseen normaalisti
- Puhuu edelleen vain sanoja
- On todella lahjakas fyysisesti
- Ei tottele lähes ollenkaan, tekee ohjeiden vastaisesti ja hymyilee päälle
- Kun hänelle suuttuu ja on vihainen ja raivoissaan, hän usein nauraa tai
hymyilee
- Julkisilla paikoilla käy aivan ylikierroksilla
- Ei pysty istumaan hetkeäkään aloillaan
- Ei osaa pelätä mitään
Kaiken tämän takia ei juuri edes huvita esim. viikonloppuisin lähteä minnekään, koska aina tietää, että taisteluksi menee. Ei huvita käydä missään kylässä, kun tietää, ettei kuitenkaan voi istua normaalisti juomaan kahvia, kun lapsen jokaista liikettä täytyy seurata, ettei pääse tuhoamaan tavaroita tai lyömään toisten lapsia. Kauppareissutkin hoidamme joko minä tai mies yksin. En voisi kuvitellakaan menevän pojan kanssa kahden kauppaan, koska pojan jokaista liikettä täytyy seurata. Ja joo, meillä on toinenkin lapsi, 2 v., joka on aivan täysin erilainen. Ovat kuin yö ja päivä. Poika on syntymästä asti ollut vaativa, mutta kun lähti kävelemään, tuli elämästämme sata kertaa vaikeampaa.
Kommentit (48)
Hakeutuisin lastenpsykiatriaan ja/tai neurologiaan erikoistuneelle lääkärille, joka voisi tehdä tutkimuksen ja havainnoida lasta. Ei kyllä kuulosta aivan tavalliselta kehitysvaiheelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oireili 3-vuotiaana juuri noin. Nyt 7-vuotiaana sosiaaliset taidot erittäin huonot, impulssiivinen, vihainen, huono itsetunto. Keskittyminen nolla, tunteiden säätely ikätasoa jäljessä. Petkuttaa ja syyttää kaikesta aina muita, esimerkiksi kynä puuttui penaalista ha hän oli täysin varma, että joku on sen varastanut. Sanoin, että jospa jäi vahingossa pulpettiin, sai raivarit koska hän laittoi sen penaaliin ja se on varastettu. Kiusaa muita ja on levoton. Lääkkeistä on apua, mutta terapiaa pitäisi saada enemmän. Onneksi opettajan kanssa yhteistyö toimii.
Onko lapsi päiväkodissa? Pyydä erityislastentarhanopea havainnoimaan jos mietit adhd mahdollisuutta. Toki diagnooseja ei noin pienille edes anneta. Meillä erkkaope sanoi, että villi mutta normaali poika. 7-vuotiaana psykologin ja neurologin luona diagnoosi.
Rankkaa on, pyrkikää mahdollisimman aikaisin saamaan tukea lapselle. Niin ja voimia vanhemmille!
Toki kannattaa muistaa, että ei kaikki asiat ole pahoja mitä adhd myötä tulee. Meillä lapsi osoittaa rakkauttaan isoin elein ja sanoin sekä näyttää kiintymyksensä. Luova ja herkkä lapsi.
Osa noista oireista sopisi autismiin myös.
Adhd ja nämä muut on vain keino lokeroida lapsi, yksi numero tilastoihin. Luuletko, että lapsesi elää terveellistä elämää amfetamiini johdannaisia popsien?
Komppaan kaikkia muita:
- lapsi neurologisiin tutkimuksiin pian
- pyydä erikoislastentarhaopen näkemys, jos lapsi päiväkodissa
- autismi nousi minullakin mieleen vahvimpana
Lisäksi:
- suostukaa toimintaterapiaan jos sitä tarjotaan, mutta älkää tyytykö vain siihen
- huolehdi omasta jaksamisesta
- rajaa huoletta lapsen kuviot toimiviin: ei tarvitse käydä kaupassa, juhlissa jne jos se ei toimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oireili 3-vuotiaana juuri noin. Nyt 7-vuotiaana sosiaaliset taidot erittäin huonot, impulssiivinen, vihainen, huono itsetunto. Keskittyminen nolla, tunteiden säätely ikätasoa jäljessä. Petkuttaa ja syyttää kaikesta aina muita, esimerkiksi kynä puuttui penaalista ha hän oli täysin varma, että joku on sen varastanut. Sanoin, että jospa jäi vahingossa pulpettiin, sai raivarit koska hän laittoi sen penaaliin ja se on varastettu. Kiusaa muita ja on levoton. Lääkkeistä on apua, mutta terapiaa pitäisi saada enemmän. Onneksi opettajan kanssa yhteistyö toimii.
Onko lapsi päiväkodissa? Pyydä erityislastentarhanopea havainnoimaan jos mietit adhd mahdollisuutta. Toki diagnooseja ei noin pienille edes anneta. Meillä erkkaope sanoi, että villi mutta normaali poika. 7-vuotiaana psykologin ja neurologin luona diagnoosi.
Rankkaa on, pyrkikää mahdollisimman aikaisin saamaan tukea lapselle. Niin ja voimia vanhemmille!Toki kannattaa muistaa, että ei kaikki asiat ole pahoja mitä adhd myötä tulee. Meillä lapsi osoittaa rakkauttaan isoin elein ja sanoin sekä näyttää kiintymyksensä. Luova ja herkkä lapsi.
Erityislastentarhaopettajasta en ole kuullutkaan, mutta päiväkodista ovat olleet jo yhteydessä neuvolaan, ja meidät on kutsuttu sinne - ehkä asia lähtee sitä kautta eteenpäin? Päiväkodissa poika leikkii välillä nätisti, ja etenkin pienessä ryhmässä menee hyvin, mutta aikuisen pitää olla läsnä koko ajan. Isoissa ryhmissä menee ylikierroksilla. Päiväkodin kautta ovat hankkineet avustajan, joka on päivittäin kaksi-kolme tuntia kahden poikamme kanssa. Silloin käyttäytyy hyvin. Meillä kotonakin käyttäytyy paljon paremmin pikkusiskon päikkäreiden aikaan.
Poika haluaa halitella ja pusitella paljon, mutta ei toki viihdy sylissä kauaa, kun pitää jo päästä liikkeeseen. Öisin on tärkeä päästä äidin ja isin väliin, haluaa olla lähellä.
Minusta huolestuttavimmalta kuulosti tuo että lapseen ei saa kontaktia.
Hakekaa aktiivisesti apua vaikka kuinka sanotaan että seuraillaan tilannetta.
Tuo puheen viivästyminen voi aiheuttaa tosi paljon turhautumista lapselle kun kommunikointi ei onnistu josta seuraa aggressiivisuutta ja raivokohtauksia.
- 70-luvun mbd-lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta huolestuttavimmalta kuulosti tuo että lapseen ei saa kontaktia.
Hakekaa aktiivisesti apua vaikka kuinka sanotaan että seuraillaan tilannetta.Tuo puheen viivästyminen voi aiheuttaa tosi paljon turhautumista lapselle kun kommunikointi ei onnistu josta seuraa aggressiivisuutta ja raivokohtauksia.
- 70-luvun mbd-lapsi
Tuon ehkä ilmaisin hieman huonosti. Tarkoitan siis, että lapseen ei toisinaan meinaa saada kontaktia, jos hän on keskittynyt johonkin muuhun juttuun. Saa välillä ihan oikeasti ottaa kasvoista kiinni, kääntää lapsen pään minuun päin, jotta tulee kuulluksi. Myös jos olemme julkisella paikalla, ja poika lähtee juoksemaan jonnekin päin, ja yritän huutaa perään, niin ei ragoi mitenkään, ei katso edes taakseen, vaan jatkaa vain matkaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Komppaan kaikkia muita:
- lapsi neurologisiin tutkimuksiin pian
- pyydä erikoislastentarhaopen näkemys, jos lapsi päiväkodissa
- autismi nousi minullakin mieleen vahvimpana
Lisäksi:
- suostukaa toimintaterapiaan jos sitä tarjotaan, mutta älkää tyytykö vain siihen
- huolehdi omasta jaksamisesta
- rajaa huoletta lapsen kuviot toimiviin: ei tarvitse käydä kaupassa, juhlissa jne jos se ei toimi
Kiitos vinkeistä. Eipä vain ole oikein mitään tapaa huolehia omasta jaksamisesta, koska meillä on tukiverkot täysin pyöreä 0. Isovanhemmat eivät halua hoitaa lapsia ollenkaan, eikä kukaan muukaan. Yhteinen aika miehen kanssa on noin yksi tunti iltaisin. Lähes kaikki sosiaaliset jutut olemmekin jo jättäneet - käymme vain leikkikentällä leikkimässä ja metsäkävelyillä jne., mutta emme käy kylässä, emme kutsu vieraita, ja muutenkin pysyttelemme pitkälti kotona. Täytyypä tutustua tuohon autismiinkin paremmin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Adhd ja nämä muut on vain keino lokeroida lapsi, yksi numero tilastoihin. Luuletko, että lapsesi elää terveellistä elämää amfetamiini johdannaisia popsien?
En ole maininnut lääkkeistä sanaakaan, mutta mukava toki tietää sinun varmasti kokemukseen liittyvä mielipiteesi. Sinun adhd-diagnoosin saaneella lapsellasi siis ei ole lääkitystä? Miten koet asian? Onko lapsesi koululainen? Menestyykö hän koulussa ihan hyvin, ja onko hänellä ihan hyvin kavereita?
Ap
Kuulostaa aivan omalta pojalat saman ikäisenä. Nyt kymmenen vuotiaan kovasti rauhoittunut. Diagnoosia ei ole. Pärjää koulussa keskivertoa paremmin mutta välillä vaikeuksia pystä paikoilla. Hänellä ihana opettaja joka antaa omia vaativampia tehtäviä ja poika jaksaa pysyä lopputunnin paikoillaan. Kavereita on vähän kun sosialistinen taidot edelleen ikätasoistaan jäljessä. Yrittäkää kylällä ja kutsua vieraita kotiin
Se auttaa jaksamaan. Me sovittiin miehen kanssa kyläillessä vahtivuorot ja toinen sai juoda kahvin rauhassa ja seurustella aikuisten kanssa ja toinen vahti poikaa. Meillä helpotti kun poika meni kouluun ja sai purkaa ylimääräistä energiaa tehtäviin. Voimia teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä lääkkeitä söit raskaana ollessasi että lapsesi sairastui?
Vierailija kirjoitti:
Adhd ja nämä muut on vain keino lokeroida lapsi, yksi numero tilastoihin. Luuletko, että lapsesi elää terveellistä elämää amfetamiini johdannaisia popsien?
Luuletko, että hän elää terveellistä elämää kärsien itsekin omista ongelmistaan? Psyykehän siinä menee rikki kun mikään ei onnistu.
Kuulostat siltä, että sinulla ei ole kokemusta adhd lapsen vanhempana olosta. Ei pelkällä rakkaudella neurologisia ongelmia korjata.
Jos sinulla todetaan syöpä menetkö hoitoihin? Miksi? Luuletko sädehoidon olevan terveellistä? No ei se ole terveellistä, mutta se voi pelastaa hengen. Samoin adhd lääkitys saattaa auttaa juuri sen verran, että lapsi pystyy keskittymään oppimiseen ja terapiassa ja terapiassa kun hän jaksaa keskittyä hän oppii uusia toimintatapoja. Kun älytön levottomuus loppuu alkaa sosiaaliset tilanteet helpottamaan. Kun ne helpottaa on mahdollisuus kaverisuhteille. Ja sitä rataa..
Ei kannata tyrmätä kaikkia ja kaikkea heti. Minäkin olin lääkevastainen alkuun, mutta en enää. Meidän tilanteessa, huomioiden lääkkeiden edut ja haitat oli kuitenkin enemmän lääkkeistä hyötyä.
Minusta putkinäkösi on edustaa vain heikkoutta ja tyhmyyttä. Et näe kuin oman mielipiteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista teillä on kotona? Ihan vaan sillä, että kaikki tietämäni adhd-lapset ovat sellaisista perheistä, joissa ei ole mitään rajoja ja aikuisten arjenhallinta on täysin hukassa...
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista teillä on kotona? Ihan vaan sillä, että kaikki tietämäni adhd-lapset ovat sellaisista perheistä, joissa ei ole mitään rajoja ja aikuisten arjenhallinta on täysin hukassa...
Minulla on lapsi, jolla adhd ja autisisia piirteitä, ja autistinen lapsi, sekä 2 tervettä lasta, ja meillä on äärettömän tiukat rajat olleet aina. Käyttäytyvät isoina kyllä hyvin, mutta keskittymisvaikeudet eivät ole mihinkään kadonneet.
Ap: kovasti kuullostaisi autististilta piirteiltä, ja adhd yhdistelmältä. Hakekaa ihmeessä apuja lapselle ( = kuntoutusta ja tukitoimia) jo ennen diagnoosiakin
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä söit raskaana ollessasi että lapsesi sairastui?
En yhtään mitään lääkkeitä koko raskauden aikana, en edes buranaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista teillä on kotona? Ihan vaan sillä, että kaikki tietämäni adhd-lapset ovat sellaisista perheistä, joissa ei ole mitään rajoja ja aikuisten arjenhallinta on täysin hukassa...
Aika laaja kysymys millaista meillä on kotona. Tarkentaisitko hieman? Arjenhallinta meillä ei käsittääkseni ole mitenkään hukassa, vaan meillä on hyvin selkeä päivärytmi ja rutiinit. Millä tavalla tuntemissasi perheissä arjenhallinta on hukassa, selventäisitkö? Rajat meillä kyllä on, ja huomattavasti tiukemmat, kuin monilla muilla. En kuitenkaan harrasta nillittämistä, enkä pidä typeristä säännöistä, jotka eivät oikein perustu mihinkään. En siis luo sääntöjä vain niiden luomisen ja kontrolloinnin ilosta, vaan niillä säännöillä ja rajoilla pitäisi olla myös funktio. Muistutan vielä, että meillä on toinenkin lapsi, jolla adhd-käyttäytymistä ei esiinny ollenkaan missään muotoa. Toivon, että vastaat viestiini, sillä muuten sinun viestisi vaikuttaa lähinnä huutelulta, koska kovin informatiivinen ja avulias se ei tuollaisenaan ainakaan ollut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista teillä on kotona? Ihan vaan sillä, että kaikki tietämäni adhd-lapset ovat sellaisista perheistä, joissa ei ole mitään rajoja ja aikuisten arjenhallinta on täysin hukassa...
Muistutan vielä, että meillä on toinenkin lapsi, jolla adhd-käyttäytymistä ei esiinny ollenkaan missään muotoa.Ap
Niin, sulla on rauhallinen lapsi ja vilkas lapsi. Ihmiset on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista teillä on kotona? Ihan vaan sillä, että kaikki tietämäni adhd-lapset ovat sellaisista perheistä, joissa ei ole mitään rajoja ja aikuisten arjenhallinta on täysin hukassa...
Muistutan vielä, että meillä on toinenkin lapsi, jolla adhd-käyttäytymistä ei esiinny ollenkaan missään muotoa.Ap
Niin, sulla on rauhallinen lapsi ja vilkas lapsi. Ihmiset on erilaisia.
Kyllä, näin on. Katsoitko nyt kuitenkin mihin viestiin ja väitteeseen vastasin? Annahan, kun autan. Vastasin väitteeseen, että kotona on asiat huonosti ja sekaisin, jos lapsella on adhd-oireita.
Ap
Ai niin, unohtui nämä kaksi arkeen tärkeästi liittyvää asiaa:
- Nukuttaminen on todella hankalaa, poika ei malttaisi nukkua sitten millään, nukkuu liian vähän
- Syö huonosti,vain tietyt ruoat kelpaavat
Ap