Lue keskustelun säännöt.
Itse valittu yksilapsisuus herättää kummeksuntaa
25.09.2016 |
Meillä on yksi lapsi, joka täytti juuri kolme. Mies ei halua enempää eikä minullekaan ole missään vaiheessa tullut uutta vauvakuumetta. Nyt mies on jonossa menossa steriin, ja molempien suvut pyörittelevät silmiään päätöksellemme. Minua kummastuttaa tämä kummeksunta, sillä tiedän äkkiseltään lähes kymmenen perhettä tuttavapiiristämme, joissa on vain yksi lapsi(iät väliltä 1-10) eikä enempää tulossa. Eikö se ole ihan normaalia nykyaikana? Lapsen kavereistakin iso osa on ainokaisia.
Joutuuko kaikki yhden lapsen vanhemmat käymään läpi tämän silmien pyörittely ja arvosteluvaiheen? Miksi se on valintana jotenkin huonompi kuin kaksi lasta? En osannut edes ajatella, että ihmisiä ja sukulaisia kiinnostaisi meidän lapsiluku näin paljon.
Kommentit (45)
Miten sukulaistenne mielestä teidän lastenhankinta heille kuuluu?
Otapa puheeksi heidän elämänvalintojaan ja pyörittele niille silmiäsi. Voit myös pyytää heitä kertomaan ehkäisystään ja seksielämästään (jos heitä todella teidän lastenhankinta noin kiinnostaa) ja kerro kaunistelematta mielipiteesi.
Mutta ehkä vielä suurempi kysymys, miksi ihmeessä olette kertoneet sukulaisillenne miehesi tulevasta sterilisaatiosta? Puhutteko muutenkin ehkäisystä sukulaistenne kanssa? Todella outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:lla itsellään sisaruksia? Entä ap:n miehellä?
Molemmilla on kaksi sisarusta. Minulla kaksi vanhempaa siskoa, joiden kanssa ok välit, vaikka emme juurikaan näe. Miehellä kaksi veljeä, joiden kanssa ei ole käytännössä missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kerran kysyit. Minusta hieman surullista ettei haluta tarjota lapselle sitä sisaruksen tuomaa onnea ja tukea ja turvaa, jos se olisi mahdollista. Sisaruus on kuitenkin usein meidän elämän pisin ihmissuhde.
Toki, joojoo, on niitä jotka ovat tapelleet kehdosta hautaan saakka. Mutta niissä perheissä on usein tapahtunut jotain outoa, väitän.
Tuntuu että nykyään hankitaan yksi lapsi omiin tarpeisiin sopivasti. Ehkä se alkaa olla pikkuhiljaa sellainen statusjuttukin, eli ei ole enää muodikasta hankkia omakotitaloa, kahta lasta ja farmaria. Nyt on muodikasta asua kaupungissa kerrostaloluukussa ja hankkia vain yksi lapsi.
Mutta, en koskaan sanoisi asiaa kellekkään ääneen tai ihmettelisi toisten lapsilukua tai sterilisaatiota. Eli siihen en osaa mitään sanoa, miksi jotkut tuovat ajatuksensa julki ääneen.
Ja yksilapsisuuden syy ei aina välttämättä ole se mikä ihmisille annetaan ymmärtää, voi olla helpompi puhua valinnasta satunnaisille tutuille, jotka eivät muutenkaan tunnu asioita ymmärtävän, kuin kertoa esim. sekundaarisesta lapsettomuudesta.
Tiedän, siksikin en asiasta ääneen sano. Mutta jos ajattelisin että joku tekee tälläisen valinnan tietoisesti, niin pidän sitä hieman itsekkäänä tai merkkinä siitä miten lapsia yhä enemmän hankitaan vain "omiin tarpeisiin sopivasti". Mielestäni sisaruussuhde on tärkeä suhde ja tuntuu oudolta miksi joku ei sitä omalle lapselleen halua. Miehelläni ei ole yhtään sisarusta ja suree sitä kovin, mutta hänen vanhempansa eivät voineet hankkia enempää lapsia itsestä riippumattomista syistä.
Ehkä hänen kannattaa käydä työstämässä asiaa jonkun ammatti-ihmisen kanssa.
Miksi pitäisi. Kyllä hän sen ymmärtää ja on hyväksynyt, mutta sanoo myös rehdisti että tottakai oma sisarus olisi ollut kiva juttu ja etenkin nyt aikuisena ja vanhetessa se korostuu, ettei sisaruksia ole.
Minulla on vain yksi sisarus ja mielelläni ottaisin pari lisää. En siihen kuitenkaan terapiaa tarvitse. Se vain on rehti toteamus. Olen kiitollinen että on edes yksi sisarus ja hyvä näinkin.
Ymmärsin, että on rankka paikka ja suree kovasti. Hyvä, ettei.
En oikein ole ikinä tajunnut miten ihmiset jaksavat nähdä niin paljon vaivaa muiden ratkaisujen pohtimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kerran kysyit. Minusta hieman surullista ettei haluta tarjota lapselle sitä sisaruksen tuomaa onnea ja tukea ja turvaa, jos se olisi mahdollista. Sisaruus on kuitenkin usein meidän elämän pisin ihmissuhde.
Toki, joojoo, on niitä jotka ovat tapelleet kehdosta hautaan saakka. Mutta niissä perheissä on usein tapahtunut jotain outoa, väitän.
Tuntuu että nykyään hankitaan yksi lapsi omiin tarpeisiin sopivasti. Ehkä se alkaa olla pikkuhiljaa sellainen statusjuttukin, eli ei ole enää muodikasta hankkia omakotitaloa, kahta lasta ja farmaria. Nyt on muodikasta asua kaupungissa kerrostaloluukussa ja hankkia vain yksi lapsi.
Mutta, en koskaan sanoisi asiaa kellekkään ääneen tai ihmettelisi toisten lapsilukua tai sterilisaatiota. Eli siihen en osaa mitään sanoa, miksi jotkut tuovat ajatuksensa julki ääneen.
Ja yksilapsisuuden syy ei aina välttämättä ole se mikä ihmisille annetaan ymmärtää, voi olla helpompi puhua valinnasta satunnaisille tutuille, jotka eivät muutenkaan tunnu asioita ymmärtävän, kuin kertoa esim. sekundaarisesta lapsettomuudesta.
Tiedän, siksikin en asiasta ääneen sano. Mutta jos ajattelisin että joku tekee tälläisen valinnan tietoisesti, niin pidän sitä hieman itsekkäänä tai merkkinä siitä miten lapsia yhä enemmän hankitaan vain "omiin tarpeisiin sopivasti". Mielestäni sisaruussuhde on tärkeä suhde ja tuntuu oudolta miksi joku ei sitä omalle lapselleen halua. Miehelläni ei ole yhtään sisarusta ja suree sitä kovin, mutta hänen vanhempansa eivät voineet hankkia enempää lapsia itsestä riippumattomista syistä.
Öö, no miksi niitä lapsia pitää hankkia jos ei halua? Puhdasta idiotismia jos lapsen hankinnan motiivi on saada lapselle sisarus, välittämättä siitä jaksaako vanhemmat hoitaa toista lasta tai halutaanko edes sitä toista lasta. Miksi tänne pitäisi tehdä yhtään lisää ei-toivottuja lapsia?
Ja minä sekä mieheni ollaan molemmat ainoita lapsia ja aiomme tehdä nykyiselle lapselle sisaruksen jos meille sellainen joskus suodaan mutta todella typerää että ihmisten pitäisi hankkia lisää lapsia vain sen takia että lapsi saisi sisaruksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaiset varmaan ihmettelee juuri sitä että jos ap ja mies on vielä suht nuoria että mies menee steriloitavaksi, mieli voi muuttua kuten monet tietää että tuleekin muutaman vuoden päästä hinku tehdä toinenkin, kaikki tietää tapauksia. Tai sitten ihmettelevät sitä että miksi ap puhuu heille miehen steriloimisesta yleensäkään, ehkä heitä ei sekään intiimiasia kiinnosta senkään vertaa kuin ap:n ja miehensä perheen koko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kerran kysyit. Minusta hieman surullista ettei haluta tarjota lapselle sitä sisaruksen tuomaa onnea ja tukea ja turvaa, jos se olisi mahdollista. Sisaruus on kuitenkin usein meidän elämän pisin ihmissuhde.
Toki, joojoo, on niitä jotka ovat tapelleet kehdosta hautaan saakka. Mutta niissä perheissä on usein tapahtunut jotain outoa, väitän.
Tuntuu että nykyään hankitaan yksi lapsi omiin tarpeisiin sopivasti. Ehkä se alkaa olla pikkuhiljaa sellainen statusjuttukin, eli ei ole enää muodikasta hankkia omakotitaloa, kahta lasta ja farmaria. Nyt on muodikasta asua kaupungissa kerrostaloluukussa ja hankkia vain yksi lapsi.
Mutta, en koskaan sanoisi asiaa kellekkään ääneen tai ihmettelisi toisten lapsilukua tai sterilisaatiota. Eli siihen en osaa mitään sanoa, miksi jotkut tuovat ajatuksensa julki ääneen.
Ja yksilapsisuuden syy ei aina välttämättä ole se mikä ihmisille annetaan ymmärtää, voi olla helpompi puhua valinnasta satunnaisille tutuille, jotka eivät muutenkaan tunnu asioita ymmärtävän, kuin kertoa esim. sekundaarisesta lapsettomuudesta.
Tiedän, siksikin en asiasta ääneen sano. Mutta jos ajattelisin että joku tekee tälläisen valinnan tietoisesti, niin pidän sitä hieman itsekkäänä tai merkkinä siitä miten lapsia yhä enemmän hankitaan vain "omiin tarpeisiin sopivasti". Mielestäni sisaruussuhde on tärkeä suhde ja tuntuu oudolta miksi joku ei sitä omalle lapselleen halua. Miehelläni ei ole yhtään sisarusta ja suree sitä kovin, mutta hänen vanhempansa eivät voineet hankkia enempää lapsia itsestä riippumattomista syistä.
Öö, no miksi niitä lapsia pitää hankkia jos ei halua? Puhdasta idiotismia jos lapsen hankinnan motiivi on saada lapselle sisarus, välittämättä siitä jaksaako vanhemmat hoitaa toista lasta tai halutaanko edes sitä toista lasta. Miksi tänne pitäisi tehdä yhtään lisää ei-toivottuja lapsia?
Ja minä sekä mieheni ollaan molemmat ainoita lapsia ja aiomme tehdä nykyiselle lapselle sisaruksen jos meille sellainen joskus suodaan mutta todella typerää että ihmisten pitäisi hankkia lisää lapsia vain sen takia että lapsi saisi sisaruksen.
Joo, niin tehdään katkeria ihmisiä tähän maailmaan kun saa tietää olevansa se leikkikaveriksi tehty...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset varmaan ihmettelee juuri sitä että jos ap ja mies on vielä suht nuoria että mies menee steriloitavaksi, mieli voi muuttua kuten monet tietää että tuleekin muutaman vuoden päästä hinku tehdä toinenkin, kaikki tietää tapauksia. Tai sitten ihmettelevät sitä että miksi ap puhuu heille miehen steriloimisesta yleensäkään, ehkä heitä ei sekään intiimiasia kiinnosta senkään vertaa kuin ap:n ja miehensä perheen koko.
Olemme suht nuoria. Mies täytti juuri 30. Sterilisaatio tuli puheeksi kasuaalisti kahvipöydässä, kun miehen äiti kysyi uusien lastenlasten perään ja mies kertoi, että olemme tällaiseen ratkaisuun päätyneet. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kerran kysyit. Minusta hieman surullista ettei haluta tarjota lapselle sitä sisaruksen tuomaa onnea ja tukea ja turvaa, jos se olisi mahdollista. Sisaruus on kuitenkin usein meidän elämän pisin ihmissuhde.
Toki, joojoo, on niitä jotka ovat tapelleet kehdosta hautaan saakka. Mutta niissä perheissä on usein tapahtunut jotain outoa, väitän.
Tuntuu että nykyään hankitaan yksi lapsi omiin tarpeisiin sopivasti. Ehkä se alkaa olla pikkuhiljaa sellainen statusjuttukin, eli ei ole enää muodikasta hankkia omakotitaloa, kahta lasta ja farmaria. Nyt on muodikasta asua kaupungissa kerrostaloluukussa ja hankkia vain yksi lapsi.
Mutta, en koskaan sanoisi asiaa kellekkään ääneen tai ihmettelisi toisten lapsilukua tai sterilisaatiota. Eli siihen en osaa mitään sanoa, miksi jotkut tuovat ajatuksensa julki ääneen.
Ja yksilapsisuuden syy ei aina välttämättä ole se mikä ihmisille annetaan ymmärtää, voi olla helpompi puhua valinnasta satunnaisille tutuille, jotka eivät muutenkaan tunnu asioita ymmärtävän, kuin kertoa esim. sekundaarisesta lapsettomuudesta.
Tiedän, siksikin en asiasta ääneen sano. Mutta jos ajattelisin että joku tekee tälläisen valinnan tietoisesti, niin pidän sitä hieman itsekkäänä tai merkkinä siitä miten lapsia yhä enemmän hankitaan vain "omiin tarpeisiin sopivasti". Mielestäni sisaruussuhde on tärkeä suhde ja tuntuu oudolta miksi joku ei sitä omalle lapselleen halua. Miehelläni ei ole yhtään sisarusta ja suree sitä kovin, mutta hänen vanhempansa eivät voineet hankkia enempää lapsia itsestä riippumattomista syistä.
Öö, no miksi niitä lapsia pitää hankkia jos ei halua? Puhdasta idiotismia jos lapsen hankinnan motiivi on saada lapselle sisarus, välittämättä siitä jaksaako vanhemmat hoitaa toista lasta tai halutaanko edes sitä toista lasta. Miksi tänne pitäisi tehdä yhtään lisää ei-toivottuja lapsia?
Ja minä sekä mieheni ollaan molemmat ainoita lapsia ja aiomme tehdä nykyiselle lapselle sisaruksen jos meille sellainen joskus suodaan mutta todella typerää että ihmisten pitäisi hankkia lisää lapsia vain sen takia että lapsi saisi sisaruksen.
Ei tietenkään pidä. Mutta tämä on minun ajatukseni asiasta. Oli syy sisarusten olemattomuudelle mikä tahansa, lapsi jää paitsi tärkeästä ihmissuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset varmaan ihmettelee juuri sitä että jos ap ja mies on vielä suht nuoria että mies menee steriloitavaksi, mieli voi muuttua kuten monet tietää että tuleekin muutaman vuoden päästä hinku tehdä toinenkin, kaikki tietää tapauksia. Tai sitten ihmettelevät sitä että miksi ap puhuu heille miehen steriloimisesta yleensäkään, ehkä heitä ei sekään intiimiasia kiinnosta senkään vertaa kuin ap:n ja miehensä perheen koko.
Olemme suht nuoria. Mies täytti juuri 30. Sterilisaatio tuli puheeksi kasuaalisti kahvipöydässä, kun miehen äiti kysyi uusien lastenlasten perään ja mies kertoi, että olemme tällaiseen ratkaisuun päätyneet. Ap
Vai oikein kasuaalisti. No anoppiko nyt sitten on koko suurelle suvulle tämän kasuaalin asian kertonut ja nyt ihan kaikki käy teille ihmettelemässä ja pyörittelemässä silmiään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset varmaan ihmettelee juuri sitä että jos ap ja mies on vielä suht nuoria että mies menee steriloitavaksi, mieli voi muuttua kuten monet tietää että tuleekin muutaman vuoden päästä hinku tehdä toinenkin, kaikki tietää tapauksia. Tai sitten ihmettelevät sitä että miksi ap puhuu heille miehen steriloimisesta yleensäkään, ehkä heitä ei sekään intiimiasia kiinnosta senkään vertaa kuin ap:n ja miehensä perheen koko.
Olemme suht nuoria. Mies täytti juuri 30. Sterilisaatio tuli puheeksi kasuaalisti kahvipöydässä, kun miehen äiti kysyi uusien lastenlasten perään ja mies kertoi, että olemme tällaiseen ratkaisuun päätyneet. Ap
Voin kuvitella tilanteen. Minullakin on yksi lapsi, vm 2001. Erosin itse aikanaan ensimmäisestä liitostani siksi, etten jaksanut silloisen miehen painostusta lisälapsiin (joiden hoitaminen ei kuitenkaan kiinnostanut). Tavatessani nykyisen mieheni (vela) jouduimme vähän väliä selittämään hänen sukulaisilleen, ettei meille ole tulossa yhteisiä lapsia, koska kumpikaan ei niitä halua. Toisille ei meinannut millään mennä jakeluun, eikä se kysely loppunut ennen kuin kerrottiin avoimesti sterilisaatiostani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse surrut koko elämäni sitä, ettei minulla ole sisaruksia (läheltä omaa ikääni, ovat yli kymmenen vuotta nuorempia ja lapsia vielä), enkä ikinä toivoisi omille lapsilleni samaa. Mietin aina pienenä, että miten hauskaa nytkin olisi jos olisi leikkikaveri täällä mökillä, matkoilla, mummolassa. Vanhempani eivät juurikaan olleet ja leikkineet kanssani.
Minä olen koko ikäni surrut sitä, että minulla on manipuloiva isosisko joka kiusaamisellaan teki minusta itsetuhoisen. Hänen kanssaan on kuitenkin pakko olla tekemisissä ettei vanhan leskiäitimme sydän säry. Olisin onnellisempi jos saisin elää omaa elämääni ilman jatkuvaa pelkoa siitä, milloin sisko hyökkää taas. Eli eivät ne sisarukset todellakaan ole mikään onnellisuuden tae.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset varmaan ihmettelee juuri sitä että jos ap ja mies on vielä suht nuoria että mies menee steriloitavaksi, mieli voi muuttua kuten monet tietää että tuleekin muutaman vuoden päästä hinku tehdä toinenkin, kaikki tietää tapauksia. Tai sitten ihmettelevät sitä että miksi ap puhuu heille miehen steriloimisesta yleensäkään, ehkä heitä ei sekään intiimiasia kiinnosta senkään vertaa kuin ap:n ja miehensä perheen koko.
Olemme suht nuoria. Mies täytti juuri 30. Sterilisaatio tuli puheeksi kasuaalisti kahvipöydässä, kun miehen äiti kysyi uusien lastenlasten perään ja mies kertoi, että olemme tällaiseen ratkaisuun päätyneet. Ap
Vai oikein kasuaalisti. No anoppiko nyt sitten on koko suurelle suvulle tämän kasuaalin asian kertonut ja nyt ihan kaikki käy teille ihmettelemässä ja pyörittelemässä silmiään?
Kai se anoppi on jollekin kertonut, en tiedä. Aika paljon molempien sukua oli silloin kahvipöydässä, kun oli miehen 30-vuotisjuhlat ja valmistujaiset silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeellistä muka on yhdessä lapsessa nykypäivänä?! Nykyään kyllä ihmetellään enemmän suurperheitä, jotka ennen taas olivat yleisempiä kuin yksilapsisuus. Ymmärtäisin tämän avauksen kolmekymmentä vuotta sitten. Nykyään on trendinä hankkia vain yksi tai ehkä kaksi.
Ajatteletkohan nyt vähän liikaa mitä muut ajattelevat, tai mielessäsi nämä asiat saavat kenties vähän liian suuret mittasuhteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kerran kysyit. Minusta hieman surullista ettei haluta tarjota lapselle sitä sisaruksen tuomaa onnea ja tukea ja turvaa, jos se olisi mahdollista. Sisaruus on kuitenkin usein meidän elämän pisin ihmissuhde.
Toki, joojoo, on niitä jotka ovat tapelleet kehdosta hautaan saakka. Mutta niissä perheissä on usein tapahtunut jotain outoa, väitän.
Tuntuu että nykyään hankitaan yksi lapsi omiin tarpeisiin sopivasti. Ehkä se alkaa olla pikkuhiljaa sellainen statusjuttukin, eli ei ole enää muodikasta hankkia omakotitaloa, kahta lasta ja farmaria. Nyt on muodikasta asua kaupungissa kerrostaloluukussa ja hankkia vain yksi lapsi.
Mutta, en koskaan sanoisi asiaa kellekkään ääneen tai ihmettelisi toisten lapsilukua tai sterilisaatiota. Eli siihen en osaa mitään sanoa, miksi jotkut tuovat ajatuksensa julki ääneen.
Ja yksilapsisuuden syy ei aina välttämättä ole se mikä ihmisille annetaan ymmärtää, voi olla helpompi puhua valinnasta satunnaisille tutuille, jotka eivät muutenkaan tunnu asioita ymmärtävän, kuin kertoa esim. sekundaarisesta lapsettomuudesta.
Tiedän, siksikin en asiasta ääneen sano. Mutta jos ajattelisin että joku tekee tälläisen valinnan tietoisesti, niin pidän sitä hieman itsekkäänä tai merkkinä siitä miten lapsia yhä enemmän hankitaan vain "omiin tarpeisiin sopivasti". Mielestäni sisaruussuhde on tärkeä suhde ja tuntuu oudolta miksi joku ei sitä omalle lapselleen halua. Miehelläni ei ole yhtään sisarusta ja suree sitä kovin, mutta hänen vanhempansa eivät voineet hankkia enempää lapsia itsestä riippumattomista syistä.
Öö, no miksi niitä lapsia pitää hankkia jos ei halua? Puhdasta idiotismia jos lapsen hankinnan motiivi on saada lapselle sisarus, välittämättä siitä jaksaako vanhemmat hoitaa toista lasta tai halutaanko edes sitä toista lasta. Miksi tänne pitäisi tehdä yhtään lisää ei-toivottuja lapsia?
Ja minä sekä mieheni ollaan molemmat ainoita lapsia ja aiomme tehdä nykyiselle lapselle sisaruksen jos meille sellainen joskus suodaan mutta todella typerää että ihmisten pitäisi hankkia lisää lapsia vain sen takia että lapsi saisi sisaruksen.
Ei tietenkään pidä. Mutta tämä on minun ajatukseni asiasta. Oli syy sisarusten olemattomuudelle mikä tahansa, lapsi jää paitsi tärkeästä ihmissuhteesta.
No mutta kai sinäkin ymmärrät että ei niitä lapsia kannata hankkia jos niitä vain ei yksinkertaisesti halua? Ei se ainoana lapsena oleminen maailmanloppu ole, vaikka itsekin ainoana lapsena toivoin sisaruksia.
Lapselle tärkeää on että vanhemmat kykenevät tarjoamaan hyvinvoivan ja tasapainoisen perheen lapseeleen sekä rakkautta, siihen ei sisaruksia tarvita ja niitä ei tule hankkia tuon ensimmäisen kustannuksella. Lapselle on tärkeämpää läsnäolevat ja rakastavat vanhemmat, jotka jaksavat antaa voimavaroja lapselle. Jos vanhemmat tietävät että heidän lapselleen antamat voimavarat kärsisivät sisaruksen hankkimisesta niin niitä ei todellakaan tule hankkia. On lapsellekin parempi kasvaa ainoana lapsena kuin uuvuttaa vanhemmat vain sen takia että jotenkin pitäisi hankkia sisaruksia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä muka on yhdessä lapsessa nykypäivänä?! Nykyään kyllä ihmetellään enemmän suurperheitä, jotka ennen taas olivat yleisempiä kuin yksilapsisuus. Ymmärtäisin tämän avauksen kolmekymmentä vuotta sitten. Nykyään on trendinä hankkia vain yksi tai ehkä kaksi.
Ajatteletkohan nyt vähän liikaa mitä muut ajattelevat, tai mielessäsi nämä asiat saavat kenties vähän liian suuret mittasuhteet?
Sitä minäkin ihmettelin(kuten voit aloituksesta lukea), että onko se muka nykyään niin ihmeellistä. Sukulaisten reaktiot ihmetyttävät ja harmittavat. Tosin harmittavat varmaan vain siksi, että tyttäremme oli näkemässä ja kuulemassa nämä reaktiot. Ap
Olen 15-vuotias perheeni ainoa lapsi, ja en ole koskaan kaivannut sisaruksia. Elämäni on mukavaa juuri tällaisenaan! Sisaruksettomuus on pikemminkin tuonut vain etuoikeuksia, joita sisaruksellisilla ei ole; en joudu raahaamaan pikkusisarusta mukanani tai käyttämään isosisarusten vanhoja tavaroita.
Onko sukunne maalta? Meillä miehen puolen suku on maalta ja meidän yksilapsisuus on ollut heille jo vuosia päivittelyä aihe.
Me asumme kaupungissa ja varmaan joka kolmas naapurustomme perhe on yksilapsinen. Kenelläkään tuntemallamme ei ole enempää kuin kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aino lapsi on todennäköisemmin kusipää.
Maailman napa ja ensimmäisenä jonossa.
Sisarusten väliset tappelut maailman herruudesta ja vanhempien huomiosta eivät tee heistä reiluja, päinvastoin seläntakana oman edun tavoittelu ja manipulointi opitaan varhain 🙄
Jostain kummallisesta syystä miehesi saa itsekkäästi haluta sisaruksen, mutta hänen vanhempansa eivät saaneet haluta vain yhtä lasta. Hieno periaate.