Pienen ikäeron lasten vanhemmat ovat kovimmilla

Omia valintoja ovat. Itse ovat pienen ikäeron halunneet joten varmaan jaksavat.

Täysin totta. Vauva huutaa ja esikoinen kiipeää jokapaikkaan.

Kyse subjektiivisesta kokemuksesta eikä mistään tutkitusta tiedosta. Tosin kaksosten äideillä on usein yllättävän hyvä asenne lapsiperhekaaokseen, vaikka eivät yleensä ole tieten tahtoen halunneet kahta yhtä aikaa. Sen sijaan todella moni pienen ikäeron lapsitehtailija valittaa, vaikka on ihan itse valinnut tämän tilanteen.

Minulta siis heltiäisi apua helpommin kaksosten äidille kuin näille, jotka ovat ihan itse valinneet kaaoksensa.

Jo on taas asenne kohdillaan. Ihme jeesustelua: " Minulta heltiäisi apua helpommin kaksosten äidille kuin näille, jotka ovat ihan itse valinneet kaaoksensa"

Vierailija kirjoitti:

Kyse subjektiivisesta kokemuksesta eikä mistään tutkitusta tiedosta. Tosin kaksosten äideillä on usein yllättävän hyvä asenne lapsiperhekaaokseen, vaikka eivät yleensä ole tieten tahtoen halunneet kahta yhtä aikaa. Sen sijaan todella moni pienen ikäeron lapsitehtailija valittaa, vaikka on ihan itse valinnut tämän tilanteen.

Minulta siis heltiäisi apua helpommin kaksosten äidille kuin näille, jotka ovat ihan itse valinneet kaaoksensa.

Nykyään on todella paljon näitä: laitetaan vaan alkioita kohtuun, niin kyllä niistä joku natsaa- vanhempia, jotta se siitä perhesuunnittelun puutteesta..

Vierailija kirjoitti:

Jo on taas asenne kohdillaan. Ihme jeesustelua: " Minulta heltiäisi apua helpommin kaksosten äidille kuin näille, jotka ovat ihan itse valinneet kaaoksensa"

Osui ja upposi. ohis

Vierailija kirjoitti:

Täysin totta. Vauva huutaa ja esikoinen kiipeää jokapaikkaan.

Voihan niillä kaksosillakin olla täysin erilainen rytmi niin kuin kävi ystävälleni. Käytännössä ei saanut nukuttua kuin pieniä puolen tunnin pätkiä ennen kuin vauvat tottuivat edes osittain samankaltaiseen rytmiin ja sitten alkoikin hammassäryt yms. Kaksosissa on tuplasti hoidettavaa, eivät ne ole itsehoituvia ja jos ne kaksoset ovat esikoisia niin siinä samalla on tutustuttava äitiyden maailmaan, mikä on muuten joskus haasteellistakin. Se taaperon äiti tietää jo, minkälainen äiti on ja hänellä on vankka rutiini vauvan hoidosta. Ei siinä vauva ole rankka vaan se esikoinen, jonka uusia vaiheita ei tiedä eikä tunne.

Tämän takia olenkin sitä mieltä, että pienen ikäeron lasten vanhemmat ovat tietyllä tavalla tyytymättömiä, niitä, jotka eivät osaa iloita ja nauttia tässä ja nyt vaan koko ajan katselevat sinne horisonttiin, että tuokin on saatava ja tuo ja sitten vasta meillä on täydellinen perhe. Harmi vain, että se perheen ihanuus katoaa niihin sumuvuosiin ja joskus se parisuhdekin kariutuu. Tiesitkö, että ihan tutkitusti pienen ikäeron lasten vanhemmat eroavat melkein tuplasti useammin kuin suuremman ikäeron lasten vanhemmat? Kun siitä elämästä ei voida nauttia rauhassa vaan koko ajan on suoritettava jotain perhe-elämän täydellisyyttä. Yksi lapsi ei riitä,  toinen on saatava, vaikka ensimmäinen on vielä ihan vauva.

Totta. Lisäksi raskaus on yleensä taaperon äidillä yhtä jumppaa ja yöheräilyä, toisin kuin esikois-hedelmöityshoito-kaksosia odottajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin totta. Vauva huutaa ja esikoinen kiipeää jokapaikkaan.

Voihan niillä kaksosillakin olla täysin erilainen rytmi niin kuin kävi ystävälleni. Käytännössä ei saanut nukuttua kuin pieniä puolen tunnin pätkiä ennen kuin vauvat tottuivat edes osittain samankaltaiseen rytmiin ja sitten alkoikin hammassäryt yms. Kaksosissa on tuplasti hoidettavaa, eivät ne ole itsehoituvia ja jos ne kaksoset ovat esikoisia niin siinä samalla on tutustuttava äitiyden maailmaan, mikä on muuten joskus haasteellistakin. Se taaperon äiti tietää jo, minkälainen äiti on ja hänellä on vankka rutiini vauvan hoidosta. Ei siinä vauva ole rankka vaan se esikoinen, jonka uusia vaiheita ei tiedä eikä tunne.

Tämän takia olenkin sitä mieltä, että pienen ikäeron lasten vanhemmat ovat tietyllä tavalla tyytymättömiä, niitä, jotka eivät osaa iloita ja nauttia tässä ja nyt vaan koko ajan katselevat sinne horisonttiin, että tuokin on saatava ja tuo ja sitten vasta meillä on täydellinen perhe. Harmi vain, että se perheen ihanuus katoaa niihin sumuvuosiin ja joskus se parisuhdekin kariutuu. Tiesitkö, että ihan tutkitusti pienen ikäeron lasten vanhemmat eroavat melkein tuplasti useammin kuin suuremman ikäeron lasten vanhemmat? Kun siitä elämästä ei voida nauttia rauhassa vaan koko ajan on suoritettava jotain perhe-elämän täydellisyyttä. Yksi lapsi ei riitä,  toinen on saatava, vaikka ensimmäinen on vielä ihan vauva.

Ai taapero ja vauva ei ole todennäköisesti eri rytmissä vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse subjektiivisesta kokemuksesta eikä mistään tutkitusta tiedosta. Tosin kaksosten äideillä on usein yllättävän hyvä asenne lapsiperhekaaokseen, vaikka eivät yleensä ole tieten tahtoen halunneet kahta yhtä aikaa. Sen sijaan todella moni pienen ikäeron lapsitehtailija valittaa, vaikka on ihan itse valinnut tämän tilanteen.

Minulta siis heltiäisi apua helpommin kaksosten äidille kuin näille, jotka ovat ihan itse valinneet kaaoksensa.

Nykyään on todella paljon näitä: laitetaan vaan alkioita kohtuun, niin kyllä niistä joku natsaa- vanhempia, jotta se siitä perhesuunnittelun puutteesta..

Osui ja upposi. Ohis.

No kyllä musta nää koeputki-hedelmöityshoito- monikkoraskaudet on aivan itse aiheutettuja kaaoksia.

En tiedä kummalla on rankempaa, mutta en tosiaan tajua niitä, jotka vartavasten itsensä sellaiseen tilanteeseen laittavat.

Vanhalla opiskelukaverillani. On lapset 6kk, 1v8kk ja 2v10kk. Jokatoinen päivä itkee Facebookissa, kun on niin rankkaa, koska lapset ja asuinpaikka kaukana molempien vanhemmista. Jokatoinen päivä elämä on sitten ihanaa ja suloisista lapsista tuutataan jokaiseen somekanavaan miljoona kuvaa. En haluaisi olla läheltä näkemässä heidän perhe-elämää, kun se jo somen kautta vaikuttaa ihan kamalalta. Kesällä törmättiin sattumalta ja istuttiin pari tuntia samassa leikkipuistossa ja minua ahdisti pelkkä sen touhun katsominen.

Olihan se hetken aikaa melkoista härdelliä. Mutta onneksi lapsemme tulevat erittäin hyvin toimeen, joten kyllä se äkkiä helpotti.

En minäkään tiedä kumpi on raskaampaa, mutta jostain syystä tuttavapiirissäni on monia 30+ monikkoraskauksia. Valittavat facessa milloin mistäkin. Hoidot takana.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään tiedä kumpi on raskaampaa, mutta jostain syystä tuttavapiirissäni on monia 30+ monikkoraskauksia. Valittavat facessa milloin mistäkin. Hoidot takana.

Ihanko faktana tiedät, että hoidoista tulleet kaksoset? Minä sain esikoiseni hedelmöityshoidoilla eikä koskaan laitettu viiden vuoden aikana kahta alkiota yhtä aikaa - ei vaikka viimeisenä vuonna jo pyytelin. Todettiin vain, että Suomessa laitetaan kaksi alkiota vain, jos todennäköisyys raskautua jopa hedelmöityshoidoilla on erittäin vähäinen, koska kaksosraskaus on aina riskiraskaus ja päätyy todennäköisemmin keskenmenoon.

Sain sitten luomukaksoset yllätykseksi ja varmaan joku typerys kuvittelee, että nämäkin on hoidoilla tehty. Suurin osa kaksosista Suomessa on ihan luomukaksosia.

Miksi pitää taas vertailla. Kaksosetkin voi olla oma valinta; hedelmöityshoidot. Toisaalta jokaisen pitäisi jalat avatessaan tietää että myös luonnollisin keinoin voi tulla kaksoset. Jopa kolmoset. Raskautuminen on pääsääntöisesti aina oma valinta. Moni myös lykkää lastenhankintaa pitkälle yli 30 v päivien, sitten tulee raskautumisongelmia ja kiirettä. Oma valinta sekin osaltaan usein.

Toisaalta kysyn teiltä, onko meidän yhteiskunta sellainen, että asenneilmapiiri olisi salliva pitkille ikäeroille? Mitä tykätään naisesta, joka on kolme vuotta pois töistä, vuoden töissä ja sitten jää taas mammalomille? Hehän on meidän yhteiskunnan pohjasakkaa. Ei sitä haluta ymmärtää eikä liioin arvostaa. Pienet ikäerot johtuu pitkälti myös työelämän paineista ja vallitsevasta ilmapiiristä. Naiselle on helpompaa ruutata ne kolme mukulaa putkeen ja olla vain vähän pois töistä.

Esim meillä lapsien ikäero on 3 vuotta. Juuri siksi että edellinen saisi olla rauhassa vauva ennen seuraavan tuloa ja meille vanhemmille helpompaa ja luonnollisempaa. Eikä olisi kerta eikä ensimmäinen, kun joku vihjaa että teemme näin vain kolmen vuoden säännön vuoksi. Muistetaan myös mukavasti muistuttaa kuinka jään ilman eläkettä, koska lapsillamme on "pitkät" ikäerot ja joudun luopumaan useista työvuosista sen johdosta.

Luonnollisin ikäero tutkimusten mukaan on 3-5 vuotta. Näin vanhemmat ei joudu liiallisen paineen alle, äiti ehtii palautua vauvavuodesta, pienin saa tarvitsemansa huomion riittävän pitkään, mutta silti yhteys isosisaruksiin vielä säilyy eikä ikäero kasva liiaksi.

Yhtä kaikki, kaikki tarvitsevat joskus apua ja tukea ja se on ihan ok. Lapsensaantia ei myöskään voi aina suunnitella etukäteen niin, että se lopputulos vastaisi aina yksilön tai yhteiskunnan normeja.

Ekat 2 vuotta oli helvettiä. Sen jälkeen alko helpottamaan, kun lapset alkoivat leikkiä keskenäänkin.

Eiköhän tuohonkin vaikuta ne lasten temperamentit. Esimerkiksi veljelläni on lapset 3v, 2v ja 6kk, kaikki lapset olleet alusta asti helppoja ja hyviä nukkujia. Esikoisella on nyt uhma, mutta esimerkiksi meidän 1v on silti paljon vaikeampi tapaus itkupotkuraivareineen.

Veli vaimoineen on monesti ihmetellyt miten minä oikein jaksan, vaikka heillä on kolme lasta pienillä ikäeroilla ja minulla vain tämä yksi. Päivän aikana lapseni nukkuu nykyään yhdet 30min päikkärit ja öisin heräillään 1-3h välein, on alusta asti ollut huono nukkumaan ja se jos mikä saa arjen tuntumaan tavallista raskaammalta.

Ehkä veljen perheen kanssa olemme se poikkeus sääntöön, että yhden lapsen kanssakin voi olla raskaampaa kuin useamman pienellä ikäerolla olevan :).

Näitä astutusksksosia on nykyään paljon. Vanhemmat ovat ihan avoimesti kertoneet kuinka lapset on " laitettu alulle".

Itselleni tulee aina pienistä ikäeroista mieleen, että kyseisten vanhempien mielestä vauva- ja taaperovuodet on vain "pakollinen paha", josta halutaan äkkiä ohi... Tässäkin ketjussa on moni kommentoinut että pari vuotta kun jaksaa "kärsiä" niin sitten helpottaa.

En voi käsittää. Meillä neljä lasta ja kaikilla ikäeroa 2,5-3,5v. Syynä se, että halusimme nauttia jokaisesta vauvasta ja taaperoajasta rauhassa ja että se ihana aika kestäisi kokonaisuudessaan perheessämme mahdollisimman pitkään. Olen myös ollut joka välissä töissä (ja nytkin työelämässä vaativassa asiantuntijatyössä).

Nyt kun vanhimmat ovat murrosiässä osaan entistäkin paremmin nauttia nuorimmaisen pienuudesta ja tarvitsevuudesta vielä jokaisen jäljellä olevan päivän <3