Listataan englanninkielen epäloogisuuksia!
Aloitan: Paprika (vihannes) on englanniksi pepper, mutta paprikamauste on paprika. Muita?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju perustuu pääosin silkkaan tietämättömyyteen. Tuli samanlainen olo kuin eilen, kun katsoin ensimmäiset viisi minuuttia ohjelmaa valtakunnan surkeimmasta nikkarista. Mutta eipä toisaalta tätäkään tarvitse masokistisesti lukea enempää.
Musta täällä on ollut hyviä oivalluksia, voisitko selittää mitä tietämättömyyttä tarkoitat.
T: äidinkielenään englantia puhuva
Olen samaa mieltä tietämättömyydestä kommentoineen kanssa. Monen käsitys loogisuudesta on se, että englannin kielen pitäisi muistuttaa suomea joa tavoin. Onhan tuo vähintään ymmärryksen puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla aina tuottanut ongelmia tosisan nuo kellonajat. Puoli kaksi kun ei ole half two vaan half past one. Meen aina sekasin noissa.
Aina myös mielessä kun koulussa opetettiin että pitää käyttää noita half past . Onhan se aikuisena tullu yllätyksenä kun ne sarjoissa / elokuvissa tosiaan sanoo myös esim. six thirty mikä on paljon yksinkertaisempaa ja ymmärrettävämpää.
Muutenkin ärsyttää kun koulussa ei tarpeeksi sanottu että onhan noita synonyymejä ja murteet tosiaan hyvin erilaisia ääntämisessään.
No englantia puhuu valtava määrä ihmisiä ympäri maailmaa, joten joka paikassa on omat tapansa ilmaista asiat.
Briteissä käytetään puhekielessä just tuota muotoa half six, USA:ssa ei. Briteissä voidaan sanoa myös sixish kun tarkoitetaan klo 6 maissa.
Joka kielessä on murteet, eri luokkaisten ihmisten kielenkäyttö, samoin nuorten kieli eroaa aikuisten kielestä, puhekieli eroaa kirjoitetusta kielestä, voi olla erikseen virallinen kieli, tieteen kielen muoto, jne...
Ihmisen kieli ja kulttuuri ovat monimuotoisia ilmiöitä, jotka muuttuvat koko ajan ajassa, paikassa ja tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle oli joskus vaikeeta ymmärtää muita kieliä lukiessani, että he ostavat kaupaSSA eivätkä kaupaSTA. Ainakin englannissa ja ruotsissa näin. Sanoin aina vahingossa, että I bought this from Siwa vaikka se on että I bought this in Siwa..
Suomen kielessä kivaa on se kuinka tarkkaan me haluamme ilmaista paikan, liikkeen ja liikkeen suunnan -- ja sen missä kukin ihminen on suhteessa paikkaan tai esineeseen/toiseen ihmiseen. Suomi tuntuu sijoittavan kielenä puhujat enemmän ulos luontoon, monimutkaisiin ja laajempiin ympyröihin, joissa ym. asiat halutaan ilmaista tarkasti; me olemme selvästi vielä osittain metsästäjä-keräilijäkulttuurin kieli.
Sen sijaan englanti ei ole.
Ajatellaan vaikkapa suomen tapaa viitata esineeseen esim. tässä, tuossa, tuolla, siellä. Jos puhutaan kävystä, se on tässä kädessäni, tai sitten tuossa edessäni maassa, tai tuolla kaumpana puussa, jonne sormella osoitan tai sitten siellä metsässä, jonne en näe. Ja tämä on meille kaikille suomenpuhujille itsestään selvää.
Englanniksi on vain here ja there, eikä noiden perusteella aivan tarkkaan tajua missä se etsitty esine on ilman tarkennuksia.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko tämä jo mutta uncle tarkoittaa sekä setää että enoa.
Viittaa kulttuurieroon. On mahdollista, että suomalais-ugrilaisilla on ollut aikoinaan ollut kulttuuri, jossa lapsen suhde äitinsä sukuun oli vahvempi kuin isän sukuun, silloin enon rooli on ollut enemmän se mikä isällä on nyt. Eno tuleekin sanasta enemmän.
Setä voi tarkoittaa ketä vaan vierasta setää, joka ei ole sukulainen. Setä tarkoittaa yleisemmin vain iäkkäämpää miestä eikä ole puhujalle yhtä läheinen tai kotoinen kuin eno.
Vierailija kirjoitti:
Eggplant = munakoiso. Ei munakoisossa ole kananmunaa.
Googlatkaa tämä kasvi niin ymmärrätte miksi sen nimessä on muna kummallakin kielellä. Ennen kypsymistä munakoison hedelmät ovat valkoisia ja näyttävät aivan (kanan)munilta. Tummuvat vasta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Maailma on world eikä earth-air.
No onhan tuossa eroa, kun world tulee sanoista wer (“man”) + eld (“age”) eli miehen (= ihmisen) aika.
Suomessa maa + ilma tulee siitä että vettä ja ilmaa oli jo, sitten Ilmatar Väinämöistä synnyttäessään pisti maat ja ilmat sekaisin ja naarassotkan avulla loi maan, taivaan, auringon, kuun, tähdet ja pilvet.
Väinämöinen sitten syntyessään aloitti täällä maan päällä miehen tai ihmisen ajan. Mutta sana 'maailma' muistuttaa, että "huulipunahallitus" oli ensin hommissa :D
Vierailija kirjoitti:
Mulle oli joskus vaikeeta ymmärtää muita kieliä lukiessani, että he ostavat kaupaSSA eivätkä kaupaSTA. Ainakin englannissa ja ruotsissa näin. Sanoin aina vahingossa, että I bought this from Siwa vaikka se on että I bought this in Siwa..
Ns. Missä-verbit, tekeminen tapahtuu jossakin (ostin kaupassa, unohdin laukussa...)
Vierailija kirjoitti:
conductor on sekä junassa että orkesterissa
Ja sähkötekniikassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla aina tuottanut ongelmia tosisan nuo kellonajat. Puoli kaksi kun ei ole half two vaan half past one. Meen aina sekasin noissa.
Aina myös mielessä kun koulussa opetettiin että pitää käyttää noita half past . Onhan se aikuisena tullu yllätyksenä kun ne sarjoissa / elokuvissa tosiaan sanoo myös esim. six thirty mikä on paljon yksinkertaisempaa ja ymmärrettävämpää.
Muutenkin ärsyttää kun koulussa ei tarpeeksi sanottu että onhan noita synonyymejä ja murteet tosiaan hyvin erilaisia ääntämisessään.
No englantia puhuu valtava määrä ihmisiä ympäri maailmaa, joten joka paikassa on omat tapansa ilmaista asiat.
Briteissä käytetään puhekielessä just tuota muotoa half six, USA:ssa ei. Briteissä voidaan sanoa myös sixish kun tarkoitetaan klo 6 maissa.
Joka kielessä on murteet, eri luokkaisten ihmisten kielenkäyttö, sam
Olin Kanadassa sukulaisvierailulla v. 2016. Kuulin, että minut haetaan at half four. Tunnin verran odottelin ylimääräistä, koska en ole tätä rakennetta koskaan kuullut!
Pacific ocean. Kaikki c:t lausuttu eri tavalla.
Aina kun kuulen esimerkiksi elokuvissa tai sarjoissa, että theres a good chance you wont make it, mietin että etenkin jos joku on kuolemassa, niin ei voi sanoa että GOOD chance.
Go off on eri asia kuin turn off.