Mielenkiintoisin "salakuuntelu" mitä olet kuullut?
Lähijunassa:
- Tyttö itki äidilleen anoreksiastaan ja että ei ollut mennyt terapiaan. (Oli ikävää kuunneltavaa)
- Suomenlinnan lautalla jenkkipariskunta keskusteli siitä, kuinka Suomi itsenäistyi Venäjästä 20 vuotta sitten
Kertokaa omia kokemuksianne. Pariskuntien känniriidat jne jätin mainitsematta, koska niissä ei ole ollut tähän mennessä mitään todella mielenkiintoista.
Kommentit (17)
Juuri isäksi tullut työkaveri kertoi toiselle työkaverille miten paljon pitää minusta. Se oli aika kauheaa.
En salakuuntele ketään. Elän omaa elämääni. Noloa kuunnella salaa muita. Yksi naapuri salakuuntelee minua ja välillä heittää puolihuolimattomia vitseiksi tarkoitettuja juttuja niistä. Aarg.
" I think he is the fellow who invented sauna?"
(Amerikkalainen turisti tuumasi ystävälleen marsalkka Mannerheimin ratsastajaopatsasta tiiraillessaan.)
Kun olin lapsi 1980-luvulla, vanhempieni yrityksessä oli töissä sihteerinä ja kirjanpitäjänä 50-60 -vuotias nainen, Kerttu (nimi muutettu). Kerttu ei oikein tuntunut pitävän meistä lapsista emmekä me pitäneet hänestä. Kerttu ei koskaan tuonut meille karkkia, kuten muut tädit, eikä sietänyt lasten leikkejä lähellään.
Kerran vanhempamme päättivät pitää pikkujoulut, johon kutsuttiin kaikki firman työntekijät ja muut ystävät. Yllättäen Kerttukin saapui paikalle ystävättärensä kanssa. Ystävätär oli vähän nuorempi nainen.
Illan kuluessa äitini pyysi minua menemään hakemaan jotain (teippiä tms.) firman yhteydessä olleesta autotallista. Menin autotallin ovelle. Huomasin sen olevan raollaan. Autotalli oli himmeästi valaistu.
Tunnistin Kertun vähän humaltuneen äänen. Hän jutteli hiljaa ystävättärensä kanssa ja kutsui tätä hellittelynimillä. Kun näin ovenraosta Kertun ja ystävättären koskevan toisiaan haaroväliin ja tisseihin, järkytyin.
Menin takaisin sisälle ilman teippiä (tms.) enkä saanut sanottua mitään äidilleni. Äitini nauroi: "mitäs sinä oikein näit siellä autotallissa, kun näytät noin säikähtäneeltä?" tms. Olin ahdistunut. Minusta se mitä Kerttu ja hänen ystävättärensä tekivät ei ollut oikein.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi 1980-luvulla, vanhempieni yrityksessä oli töissä sihteerinä ja kirjanpitäjänä 50-60 -vuotias nainen, Kerttu (nimi muutettu). Kerttu ei oikein tuntunut pitävän meistä lapsista emmekä me pitäneet hänestä. Kerttu ei koskaan tuonut meille karkkia, kuten muut tädit, eikä sietänyt lasten leikkejä lähellään.
Kerran vanhempamme päättivät pitää pikkujoulut, johon kutsuttiin kaikki firman työntekijät ja muut ystävät. Yllättäen Kerttukin saapui paikalle ystävättärensä kanssa. Ystävätär oli vähän nuorempi nainen.
Illan kuluessa äitini pyysi minua menemään hakemaan jotain (teippiä tms.) firman yhteydessä olleesta autotallista. Menin autotallin ovelle. Huomasin sen olevan raollaan. Autotalli oli himmeästi valaistu.
Tunnistin Kertun vähän humaltuneen äänen. Hän jutteli hiljaa ystävättärensä kanssa ja kutsui tätä hellittelynimillä. Kun näin ovenraosta Kertun ja ystävättären koskevan toisiaan haaroväliin ja tisseihin, järkytyin.
Menin takaisin sisälle ilman teippiä (tms.) enkä saanut sanottua mitään äidilleni. Äitini nauroi: "mitäs sinä oikein näit siellä autotallissa, kun näytät noin säikähtäneeltä?" tms. Olin ahdistunut. Minusta se mitä Kerttu ja hänen ystävättärensä tekivät ei ollut oikein.
Mee nyt vittuun jo.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin puhelimesta tuli taskupuhelu kun se oli ajamassa asiakkaalle. Siellä se lauloi kaikkia älyttömiä lauluja ja pierrä rutkutteli iloisesti itsekseen. Harmi ettei ollut mitään nauhoitussoftaa puhelimessa :(
Ja sinä mulkku jäit kuuntelemaan vaikka huomasit että sulle ei ollut asiaa? kivat sulle.
Kerran lähijunassa noin klo 18 samaan osastoon tuli kaksi hyvinpukeutunutta nuorta miestä. Saattoi heti päätellä, että he olivat tulossa töistä ja ottaneet matkalla ne kuuluisat yhdet. He lörpöttelivät työnantajayrityksensä - pörssiyhtiön - asioista niin avoimesti, että yhtiön viestintäjohtaja olisi pyörtynyt siihen paikkaan. Kundit olivat niin innoissaan, kun tiesivät ihan sisäpiirin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi 1980-luvulla, vanhempieni yrityksessä oli töissä sihteerinä ja kirjanpitäjänä 50-60 -vuotias nainen, Kerttu (nimi muutettu). Kerttu ei oikein tuntunut pitävän meistä lapsista emmekä me pitäneet hänestä. Kerttu ei koskaan tuonut meille karkkia, kuten muut tädit, eikä sietänyt lasten leikkejä lähellään.
Kerran vanhempamme päättivät pitää pikkujoulut, johon kutsuttiin kaikki firman työntekijät ja muut ystävät. Yllättäen Kerttukin saapui paikalle ystävättärensä kanssa. Ystävätär oli vähän nuorempi nainen.
Illan kuluessa äitini pyysi minua menemään hakemaan jotain (teippiä tms.) firman yhteydessä olleesta autotallista. Menin autotallin ovelle. Huomasin sen olevan raollaan. Autotalli oli himmeästi valaistu.
Tunnistin Kertun vähän humaltuneen äänen. Hän jutteli hiljaa ystävättärensä kanssa ja kutsui tätä hellittelynimillä. Kun näin ovenraosta Kertun ja ystävättären koskevan toisiaan haaroväliin ja tisseihin, järkytyin.
Menin takaisin sisälle ilman teippiä (tms.) enkä saanut sanottua mitään äidilleni. Äitini nauroi: "mitäs sinä oikein näit siellä autotallissa, kun näytät noin säikähtäneeltä?" tms. Olin ahdistunut. Minusta se mitä Kerttu ja hänen ystävättärensä tekivät ei ollut oikein.
Mee nyt vittuun jo.
Mitäs vikaa siinä oli? Rehellisesti kerrottu tarina.
Naapuri kovaäänisesti kertoi deitilleen tinder-kokemuksiaan rappukäytävässä. :D
-Nelson Mandela on kuollut.
-Kuka se on?
-Entiä. Joku julkkis
No ettepä lassukat ole paljoa kuulleet! SÄÄLITTÄVÄÄ HORINAA!
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin puhelimesta tuli taskupuhelu kun se oli ajamassa asiakkaalle. Siellä se lauloi kaikkia älyttömiä lauluja ja pierrä rutkutteli iloisesti itsekseen. Harmi ettei ollut mitään nauhoitussoftaa puhelimessa :(
Onneksi olen aina autoon mennessä ottanut kännykän pois taskusta, ja vielä työpäivän päätteeksi tarkistanut lokin, ettei mitään hassipuheluita ole tapahtunut. Ei tähän mennessä. Saan edelleen rauhassa matkata työajoja, ja vaikka piereskellä ilman salakuuntelijoita ;D
Vierailija kirjoitti:
Juuri isäksi tullut työkaveri kertoi toiselle työkaverille miten paljon pitää minusta. Se oli aika kauheaa.
Koirista ja kissoistakin voi pitää paljon, eikä siinä ole yhtään mitään kauheaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi 1980-luvulla, vanhempieni yrityksessä oli töissä sihteerinä ja kirjanpitäjänä 50-60 -vuotias nainen, Kerttu (nimi muutettu). Kerttu ei oikein tuntunut pitävän meistä lapsista emmekä me pitäneet hänestä. Kerttu ei koskaan tuonut meille karkkia, kuten muut tädit, eikä sietänyt lasten leikkejä lähellään.
Kerran vanhempamme päättivät pitää pikkujoulut, johon kutsuttiin kaikki firman työntekijät ja muut ystävät. Yllättäen Kerttukin saapui paikalle ystävättärensä kanssa. Ystävätär oli vähän nuorempi nainen.
Illan kuluessa äitini pyysi minua menemään hakemaan jotain (teippiä tms.) firman yhteydessä olleesta autotallista. Menin autotallin ovelle. Huomasin sen olevan raollaan. Autotalli oli himmeästi valaistu.
Tunnistin Kertun vähän humaltuneen äänen. Hän jutteli hiljaa ystävättärensä kanssa ja kutsui tätä hellittelynimillä. Kun näin ovenraosta Kertun ja ystävättären koskevan toisiaan haaroväliin ja tisseihin, järkytyin.
Menin takaisin sisälle ilman teippiä (tms.) enkä saanut sanottua mitään äidilleni. Äitini nauroi: "mitäs sinä oikein näit siellä autotallissa, kun näytät noin säikähtäneeltä?" tms. Olin ahdistunut. Minusta se mitä Kerttu ja hänen ystävättärensä tekivät ei ollut oikein.
:D :D
Kirpputorilla nuori nainen wt-vivahteineen tuli rääkymään toiselle naiselle ja tämän vanhalle äidille. Mummo oli kuulemma kutsunut tätä wt-naista narkomaaniksi kaikkien kuullen ja räyhäsi kaikkien kuullen kuinka häntä ei narkiksi haukuta ja kuinka mummo kehtaa haukkua häntä! Mummon tytär yritti rauhoitella wt-naista että kuulit varmaan väärin tai että mummo ei tarkoittanut sitä mutta huuto senkun jatkui... Tämä tytär myös sanoi suoraan kuinka noloa tämmöinen välikohtaus on kirpputorilla jolloin wt-nainen madalsi ääntään ja alkoi haukkua myös tätä naista :D
Pienten kännyköiden alkuaikoina sain taskupuhelun miesystävältäni. Kuuntelin pitkän tovin hänen ja hänen vaimonsa kauppareissua, jolla keskusteltiin muun muassa siitä, suostuisiko mies syömään hapankaalia, jos sitä olisi jääkaapissa. Mielenkiintoista ja minulle ihka uutta asiaa oli se, että miesystäväni oli naimisissa.
Työkaverin puhelimesta tuli taskupuhelu kun se oli ajamassa asiakkaalle. Siellä se lauloi kaikkia älyttömiä lauluja ja pierrä rutkutteli iloisesti itsekseen. Harmi ettei ollut mitään nauhoitussoftaa puhelimessa :(