En tunne mustasukkaisuutta
Olen tapaillut mukavaa henkilöä pari kuukautta, olemme tiiviisti tekemisissä ja olen todella ihastunut häneen. Sain tietää että hän on käynyt treffeillä kahvilla jonkun kanssa viikonloppuna kun olin reissussa. Ajattelin vain että okei, itseä ei kiinnosta tapailla ketään muuta, mutta ei olla sovittu ettei voisi, joten en kokenut että hän olisi tehnyt jotenkin väärin. Ajattelin, että olisi mukava jos hän ei haluaisi tapailla muita, mutta en tuntenut mitään pahaa mieltä tai muitakaan erikoisempia fiiliksiä.
Puhuin tästä kaverini kanssa ja hän muisteli kun vuosia sitten baarissa joku yritti todella kovasti iskeä eksääni, silloin siis olimme vielä onnellisesti yhdessä. Kaverini oli raivon partaalla vaikkei ollut kyse hänen puolisostaan, itse en välittänyt lainkaan ja hän ihmetteli jo silloin miten olin niin väliinpitämätön. Ei vain aiheuttanut mitään reaktiota minussa.
Erottiin myöhemmin ystävinä ja eksäni löysi uuden hyvin pian, olin iloinen hänen puolestaan ja toivoin että on onnellinen.
Onko linjoilla muita, jotka ei tunne mustasukkaisuutta? Miten se on vaikuttanut parisuhteisiinne? Koetteko olevanne kummajaisia? Oletteko koskaan miettinyt miksi ette ole mustasukkaisia ja ymmärrättekö mustasukkaisia ihmisiä?
Kommentit (34)
Minä tunnen ja siksi ottaa päähän tietää, että miesystävä kahvittelee parhaillaan toisen naisen kanssa. Mutta sitä en tietenkään hänelle kerro enkä näytä.
Mä luulen, että muhun vaikuttaa e-pillerit niin että en ainoastaan saa ihan hulluja mielialanvaihteluita, mutta myös tulen ihan järjettömän mustasukkaiseksi ja takertuvaksi. En edes tiedä jos tämä voi olla pillereistä johtuvaa? Onko jollain muilla tällaisia kokemuksia?
Sanoisin että ei ole oikeita tunteita mukana jos sussa ei tunnu missään että ihastuksesi tapailee toisia.
Omistushalu on ihmisen perusominaisuus. Kun jotain itselleen tärkeää on uhattuna, kyllä se vaan jossain tuntuu :(
Kyllä minusta pieni mustasukkaisuus on hyvästä. Olet todellakin kummajainen.
Olin ennen mustasukkainen mutta en enää. Olin aviomiehestäni mustasukkainen kun oltiin vasta alettu seurustelemaan, varsinkin kun hänellä oli paljon naisia kavereina.
En ole enää yhtään, hän on luotettava ja ehkä se ikä myös vaikuttaa kun mietin että no jos pettäisi niin sitten pettäisi. Ei mulla ole energiaa murehtia etukäteen jotain mitä ei edes välttämättä tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että muhun vaikuttaa e-pillerit niin että en ainoastaan saa ihan hulluja mielialanvaihteluita, mutta myös tulen ihan järjettömän mustasukkaiseksi ja takertuvaksi. En edes tiedä jos tämä voi olla pillereistä johtuvaa? Onko jollain muilla tällaisia kokemuksia?
On! Aikoinaan yhdistelmäpillereistä tulin lähes hulluksi. Sain raivareita siitä, kun silloinen poikaystävä katsoi telkkarista vähäpukeisia naisia. Puolitoista vuotta sitten jouduin ottamaan hormonikierukan runsaiden vuotojen takia ja sillä oli ihan selkeä vaikutus. Ihan noin älyttömiä raivareita en saa, mutta olen taas yltiömustasukkainen ja haudon päässäni kaikenlaisia älyttömiä mielikuvia. En ikinä käyttäisi hormonaalista ehkäisyä ellei vaihtoehtona olisi suurin piirtein vuotaa kuiviin (enkä halua kohdun limakalvon polttamista joka on toinen tarjolla oleva hoitokeino).
Vierailija kirjoitti:
Oletko joku Asperger?
Niin, tunnetko muita tunteita?
Minä olen samanlainen kuin ap. En ymmärrä mustasukkaisuuden tunnetta. Jos joku haluaa olla mun kanssa, se on mun kanssa, ja jos muut kiinnostaa, sillähän on oikeus vaihtaa ja valita kenet haluaa. Aivan niin kuin minullakin. Toivon vain että kerrotaan suoraan, jos mun seura ei enää kiinnostakaan, tai haluaa tapailla jotain muita, tai lopettaa suhteen mun kanssa.
Ei tuollaisissa suhteissa voi olla aitoa rakkauttakaan, jos on ihan sama, mitä toinen toisten kanssa tekee.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisissa suhteissa voi olla aitoa rakkauttakaan, jos on ihan sama, mitä toinen toisten kanssa tekee.
Missä sanottiin että ihan sama mitä toisten kanssa tekee? Mä just luotan siihen, ettei se tee mitään sellaista mistä mulle tulisi paha mieli, joten siksi en ole mustasukkainen mistään kahvilla käynneistä tai jutteluista. Ei niissä ole mitään pahaa.
Itse en myöskään tunne mustasukkaisuutta. Luotan puolisooni 100%:sesti. Mustasukkaisuus on luottamuksen puutetta. Puolisoni on mustasukkainen ja se varmasti korostuu, koska minä en ole. Mustasukkaisuus on pahempaa kuin pettäminen, se tukahduttaa.
Terve mustasukkaisuus kuuluu rakkauteen eli jos on aihetta olla. Jos joku ei tunne ollenkaan sitä tervettä mustasukkaisuutta niin jokin on vialla ja pahasti.
Muistan nuorena kokeneeni mustasukkaisuuden tunnetta, joten ainakin silloin olin kykenevä sitä tuntemaan. En kuitenkaan ole tuntenut sitä enää pitkään aikaan. Varmaan 15 vuoteen. Siihen mahtuu mm. yksi avioliitto. En vain tule mustasukkaiseksi, en millään. Ajattelen vaan jotenkin, että jos mies haluaa jonkun toisen, sitten haluaa. Mun mustasukkaisuus ei sitä muuta millään tavalla.
En usko, että oikeasti välität tästä miehestä, jos sinua ei yhtään kiinnosta että hän tapailee muitalin ja kenties aloittaa suhteen jonkun muun kanssa.
En itsekään ole kateellinen tai mustasukkainen ihminen mutta alussa, kun muutenkin epävarmaa ja vielä jos varma tieto, että tapailee muitakin niin vastaus on vain ettet välitä tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Muistan nuorena kokeneeni mustasukkaisuuden tunnetta, joten ainakin silloin olin kykenevä sitä tuntemaan. En kuitenkaan ole tuntenut sitä enää pitkään aikaan. Varmaan 15 vuoteen. Siihen mahtuu mm. yksi avioliitto. En vain tule mustasukkaiseksi, en millään. Ajattelen vaan jotenkin, että jos mies haluaa jonkun toisen, sitten haluaa. Mun mustasukkaisuus ei sitä muuta millään tavalla.
Väitän, että tunnet mustasukkaisuutta, koska muuten et olisi tehnyt asiasta edes avausta. Ihminen ei pysähdy pohtimaan tunteita, joita hän ei edes tunnista tuntevansa.
Minäkin tunnen (viesti 2), mutta en pidä itseäni mustasukkaisena ihmisenä, koska kannan tunteeni itse ja ymmärrän, että kyse on vain omasta tunteestani, so. siitä miten tulkitsen tietyn asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nuorena kokeneeni mustasukkaisuuden tunnetta, joten ainakin silloin olin kykenevä sitä tuntemaan. En kuitenkaan ole tuntenut sitä enää pitkään aikaan. Varmaan 15 vuoteen. Siihen mahtuu mm. yksi avioliitto. En vain tule mustasukkaiseksi, en millään. Ajattelen vaan jotenkin, että jos mies haluaa jonkun toisen, sitten haluaa. Mun mustasukkaisuus ei sitä muuta millään tavalla.
Väitän, että tunnet mustasukkaisuutta, koska muuten et olisi tehnyt asiasta edes avausta. Ihminen ei pysähdy pohtimaan tunteita, joita hän ei edes tunnista tuntevansa.
Minäkin tunnen (viesti 2), mutta en pidä itseäni mustasukkaisena ihmisenä, koska kannan tunteeni itse ja ymmärrän, että kyse on vain omasta tunteestani, so. siitä miten tulkitsen tietyn asian.
Minä en tehnyt tätä avausta. Mutta pysähdyin pohtimaan, koska (kuten totesin) olen joskus tuntenut mustasukkaisuutta, mutta en enää pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että oikeasti välität tästä miehestä, jos sinua ei yhtään kiinnosta että hän tapailee muitalin ja kenties aloittaa suhteen jonkun muun kanssa.
En itsekään ole kateellinen tai mustasukkainen ihminen mutta alussa, kun muutenkin epävarmaa ja vielä jos varma tieto, että tapailee muitakin niin vastaus on vain ettet välitä tarpeeksi.
Tietty mustasukkaisuus kuuluu rakkauteen. Jos on toinen on ihan sama, ei ole rakkautta.
pop